Tuoreessa tutkimuksessa yleisimmäksi koronaoireeksi nousi kurkkukipu, raportoi BBC.

Aiemmin tyypilliset koronaoireet kuten kuume ja muutokset hajuaistissa eivät ole enää ominaisia koronaoireita. - Vaikea viruksen aiheuttama keuhkokuume, johon liittyy hengitysvaikeuksia, on lähestulkoon kadonnut, kommentoi HUS:in Asko Järvinen. Kuva: Emilia Anundi / HS, Jussi Nukari / Lehtikuva

Uusien varianttien noustessa koronan valtaviruksiksi muuttuvat myös yleisimmät koronaoireet.

Jos aiemmin taudille ominaisia oireita olivat esimerkiksi sahaava kuumeilu tai maku- ja hajuaistin muutokset, ovat valtaoireiksi nousseet nyt tyypillisimmät flunssan oireet, kuten karhea kurkku, päänsärky ja tukkoinen nenä.

Tämä käy ilmi BBC:n uutisoimasta tutkimuksesta, jonka on toteuttanut brittiläinen terveyspalvelu Zoe. Tutkimusaineistossa oli mukana 17?500 viime aikoina koronaan sairastunutta.

Vastanneista suurin osa, 58 prosenttia, ilmoitti koronaoireekseen kurkkukivun. Toiseksi yleisin oire oli päänsärky, josta ilmoitti lähes puolet eli 49 prosenttia vastaajista.

Kolmanneksi yleisimmäksi nousi kolme oiretta. Ne olivat tukkoinen nenä, kuiva yskä ja vuotava nenä. Näitä oireita löytyi 40 prosentilta vastaajista.

Pandemian alussa yleisiksi koronaoireiksi tunnistetut kuume, muutokset hajuaistissa, hengitysvaikeudet, väsymys ja lihassärky olivat pudonneet yleisten oireiden listan häntäpäähän.

Väsymyksestä ja lihaskivuista raportoi yhä noin neljännes vastanneista, mutta muita aiemmin yleisiä oireita löytyi vain alle 15 prosentilta vastanneista. Esimerkiksi kuumetta tavattiin vain 13 prosentilta brittiläisistä vastaajista.

Oireiden kokonaiskuvan muuttuminen johtuu monesta seikasta, analysoi Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin (HUS) infektioylilääkäri Asko Järvinen IS:lle.

- Rokotukset, variantit ja aiemmin sairastettu tauti muuttavat taudinkuvaa. Tällöin oireisiin vaikuttavaa tekijää on vaikea sanoa tarkkaan.

Joka tapauksessa vaikeiden tautien esiintyminen on painunut rokotusten ja varianttien myötä liki jäljettömiin.

- Kyllähän sellainen vaikea viruksen aiheuttama keuhkokuume, johon liittyy hengitysvaikeuksia, on lähestulkoon kadonnut. Lisäksi näyttäisi siltä, että myös kotona sairastaville tauti on lievempi kuin pandemian alkuvaiheessa.

Lue lisää: Huolestuttava uusi tutkimus koronasta: Jokainen uusi tartunta voikin olla edellistä kohtalokkaampi

Viimeaikaiset tutkimukset ovat varoitelleet, ettei lieväoireinenkaan korona ole potilaalle vaaraton. Heinäkuun alkupuolella uutisoitiin tutkimuksesta, jonka mukaan taudin sairastaminen useampaan kertaan lisää ennenaikaisen kuoleman sekä sydän- ja verisuonisairauksien riskiä.

Lisäksi tuoreet BA.4- ja BA.5-omikronvariantit kiertävät immuunivastetta yhtä ketterämmin, jolloin taudin voi myös sairastaa yhä useammin. Tutkimusta ei kuitenkaan ole toistaiseksi vertaisarvioitu.

IS:n tuolloin haastattelema HUS:in diganostiikkajohtaja Lasse Lehtonen piti tuloksia uskottavina, muttei toivottomina.

-?Meidän täytyy toivoa ja luottaa lääketieteeseen ja satsata parempiin rokotuksiin sekä hoitojen kehittämiseen, hän kommentoi.

Asko Järvinen katsoo, että toistaiseksi viruksen suuri kehitys on noudattanut muidenkin koronavirusten kulkua.

- Todennäköisesti tässäkin tapauksessa pätee se, että kun tauti sairastetaan uudelleen, niin se on joka kerralla lievempi. Näin on siis toistaiseksi, sikäli kun uudentyyppistä viruskantaa ei ilmaannu.

- Pitää silti muistaa, että taudinkuva on vaihteleva. Edelleen sairastaminen vaihtelee oireettomasta tai lähes oireettomasta sellaiseen tavallista lenssua voimakasoireisempaan infektioon, jossa kuumettakin voi esiintyä.

- Valtaosalle meistä tämä tauti on aivan toinen kuin mitä se oli ennen rokotteita, sanoo HUS:in infektioylilääkäri Asko Järvinen. Kuva: Emilia Anundi / HS

Parempaan päin ollaan Järvisen mukaan joka tapauksessa menossa.

- Valtaosalle meistä tämä tauti on aivan toinen kuin mitä se oli ennen rokotteita. Sitä on silti keskuudessamme paljon, eikä se meiltä katoa, mutta vaikeat tapaukset pitää suhteuttaa tartuntojen kokonaismäärään.

Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen tuoreimpien lukujen mukaan koronatartuntoja on kesän aikana todettu noin 10?000-11?000 viikossa. Sairaanhoidossa on viimeisten lukujen mukaan ollut noin 650 potilasta.

Sairaalaluvutkaan eivät kerro kokonaiskuvaa tyhjentävästi, Asko Järvinen sanoo.

- Tällä hetkellä sairaalassa ollaan paljolti koronaviruksen kanssa, ei niinkään sen takia.

Toisin sanoen sairaalaan koronainfektion myötä joutuvat potilaat ovat jo valmiiksi hauraita jonkun muun sairauden takia.

- Suurilta osin tämänhetkisillä sairaalapotilailla ei myöskään ole sellaista lisähapen tarvetta kuin aiemmin todetuissa vaikeissa infektioissa. Yksittäisiä tapauksia kyllä on, mutta niissäkin saattaa olla muita taustatekijöitä.

Terveydehuollon kantokyky ei tällä hetkellä kuitenkaan ole uhattuna, Järvinen vakuuttaa.

- Edelleen korona kykenee sairastuttamaan ison osan väestöstä, nutta nykytilanne tuskin uhkaa terveydenhuoltojärjestelmää sen suuremmin. Toki sairauspoissaoloja on luvassa jatkossakin, mikä tietenkin luo haasteita jo muutoin hankalassa henkilöstötilanteessa.