Energiayhteistyötä Venäjän kanssa perusteltiin vuosikaudet myönteisellä kehityksellä, vaikka samaan aikaan Venäjä kulki vastakkaiseen suuntaan, ihmettelee professori Veli-Pekka Tynkkynen.

Professori Veli-Pekka Tynkkynen on kyseenalaistanut jo pitkään Venäjän kanssa tehtävän energiayhteistyön hyödyt. Kuva: Lennart Preiss / AFP / Lehtikuva, Reijo Hietanen

Suomalaisten on turha syyttää Fortumin tytäryhtiö Uniperin kriisin myötä koituvista tappioista Saksaa, sanoo Venäjän energiapolitiikan professori Veli-Pekka Tynkkynen Helsingin yliopistosta.

Viime aikoina moni suomalaispäättäjä on osoittanut julkisuudessa sormella Saksan energiapolitiikkaa, joka on nojannut vahvasti venäläiseen kaasuun.

Tynkkynen huomauttaa Fortumin johdon tienneen tarkalleen Saksan kaasuriippuvuudesta ja siihen liittyvistä riskeistä päättäessään lähteä Uniperin omistajaksi vuonna 2017. Kaupassa Fortum sai Venäläistä kaasutuotantoa ja esimerkiksi osuuden Nord Stream 2 -kaasuputkessa.

-?Fortumissa nähtiin että Uniper on vahva rahantekoväline, ja niinhän se olikin ennen helmikuuta.

Tynkkynen on itse varoitellut Venäjään liittyvistä riskeistä ja energiariippuvuuteen liittyvästä harhasta jo vuosien ajan. Hänen mukaansa keskinäisriippuvuus Venäjän kanssa on ollut kuin uskonnollinen opinkappale, joka on peittänyt vaarallisen riippuvuuden venäläisenergiasta.

Keskinäisriippuvuuden ajatuksena oli, että sitouttamalla Euroopan maihin taloudellisesti Venäjä kehittyy myönteiseen suuntaan. Ajatusta ovat vaalineet Suomen lisäksi erityisesti Saksa, Itävalta ja Italia.

-?Tähän on haluttu uskoa, vaikka kaikki merkit ovat viitannet siihen, että Venäjä ei ole tässä kehyksessä. Valhe on ollut liian suuri käännettäväksi toiseen suuntaan.

Työntekijä käveli energiayhtiö Uniperin kaasun varastointilaitoksen alueella Saksan Bierwangissa 10. kesäkuuta. Venäjältä tuotavan maakaasun kauppaaminen oli yhtiölle pitkään erittäin tuottoisaa. Kuva: Lennart Preiss / Lehtikuva

Suurin ongelma on ollut se, että kaupankäynnin vastineeksi Venäjältä ei ole vaadittu oikein mitään. Tynkkysen mukaan Vladimir Putinin Venäjä ei ole ollut mukana toivotussa kehityksessä enää vuosien 2006 tai 2007 jälkeen.

-?Sen tavoitteena on ollut saada rahaa Euroopasta mutta samalla vahingoittaa Eurooppaa ja rakentaa omaa imperiumia. Energiateollisuus Saksassa ja Suomessa on kieltänyt tämän, hän sanoo.

-?Tilanteessa, jossa Venäjä kasasi jo joukkoja Ukrainan rajalle, Fortumin strategit levittivät tätä samaa tarinaa sosiaalisessa mediassa, ja vähättelivät kaikkia muita.

Samoin ovat toimineet myös suomalaiset poliitikot yli puoluerajojen. Tynkkynen mainitsee nimeltä Sdp:n entiset puheenjohtajat Paavo Lipposen ja Eero Heinäluoman, mutta tähdentää viittaavansa käytännössä kaikkiin 2000-luvun hallituksiin ja isoihin puolueisiin.

-?Demareista, keskustasta ja kokoomuksesta löytyi yhtä lailla tämän ajattelun tukijoita. Varmasti he ovat omista lähtökohdistaan ajatelleet, että kauppa ja sitouttaminen kannattaa.

Esimerkiksi kokoomuksen viime aikoina esittämää omistajaohjaukseen liittyvää arvostelua Tynkkynen ihmettelee.

-?He ovat olleet tekemässä tätä samaa virhettä aikoinaan. Fortumin annettiin tehdä nämä investoinnit ja tuettiin tätä samaa ajatusta.

Lue lisää: Fortumin toimitusjohtajalle maksettiin keväällä 423?000 euron kannustinpalkkio - perusteltiin Uniper-yhteistyöllä

6. syyskuuta 2017 Fortumin toimitusjohtaja Pekka Lundmark kertoi yhtiön suunnittelevan kassavarojensa käyttöä yritysostoihin Euroopassa. Fortumin kassassa polttelivat miljardit, jotka yhtiö oli saanut myydessään kotimaiset sähköverkkonsa ulkomaisten sijoittajien omistamalle Carunalle.

Kauppa oli tullut mahdolliseksi, kun hallituksen talouspoliittinen ministerivaliokunta päätti joulukuussa 2013 poistaa Fortumilta strategisen tehtävän ylläpitää sähköverkkoa. Sittemmin ankarasti kritisoidun päätöksen siunasivat omistajaohjauksesta vastannut ministeri Pekka Haavisto (vihr) ja energia-asioista vastanneena ministerinä toiminut Jan Vapaavuori (kok).

Yhdeksi mahdolliseksi ostokohteeksi mainittiin saksalaisesta E.onista edellisvuonna omaksi yhtiökseen irrotettu Uniper, jonka huhuttiin jo keväällä 2017 kiinnostavan Fortumia. Kesällä Fortum oli tehnyt Uniper-osakkeista ensimmäisen ostotarjouksen.

Uniperin omistuksessa oli runsaasti ruotsalaista vesi- ja ydinvoimaa, joka tukisi Fortumin johdon julkisuudessa esittelemiä tavoitetta puhtaaseen energiantuotantoon siirtymisestä. Vähemmän puhdasta tulevaisuutta edustivat yhtiön omistukset eurooppalaisessa hiilivoimassa ja venäläisessä kaasuntuotannossa.

Syyskuussa 2017 Fortum tiedotti ostaneensa 47 prosenttia Uniperistä 3,8 miljardilla eurolla. Julkisessa keskustelussa Uniperiä pidettiin riskisijoituksena erityisesti saksalaisen hiilivoiman vuoksi.

Pekka Lundmark toimi Fortumin toimitusjohtajana yhtiön päättäessä Uniper-kaupasta. Kuva: Mika Ranta / HS

Eduskunnan kyselytunnilla kansanedustaja Satu Hassi (vihr) tivasi elinkeinoministeri Mika Lintilältä (kesk), aikooko valtio-omistaja puuttua kauppaan. Venäjä-riskin perään kyseli esimerkiksi kansanedustaja Paavo Arhinmäki (vas).

Lintilä korosti vastauksessaan Uniper-kaupan tuottoisuutta Fortumin osakkeenomistajille - eli käytännössä valtiolle.

-?Se, että kaasua tulee tässä kaupassa ja se tulee Venäjältä, on realiteetti, joka tietysti tulee huomioida. Mutta en näe siinä tässä tilanteessa mitään erityistä negatiivista piirrettä. Kokonaisuutena arvioituna tämä kauppa vahvistaa Fortumin tilannetta ja tämä tulee vahvistamaan Fortumin kykyä myös jatkossa osingonmaksajana, Lintilä vastasi.

Sittemmin Lintilä on pessyt käsiään kertomalla kuulleensa Fortumin johdolta Uniper-kaupasta vasta 15 minuuttia etukäteen.

-?Kukaan ei pystynyt ennustamaan, että maakaasun hinta nousee vuodessa 700 prosenttia. Tai jos joku pystyi, niin hän elää tällä hetkellä hyvin leveästi, Lintilä totesi IS:n haastattelussa viime viikolla.

Yrityskaupan toteutumisen jälkeen nähtiin historiallinen episodi, jossa kauppaa raivokkaasti vastustaneen Uniperin johto kävi julkiseen parjauskampanjaan sekä Fortumia että omaa yhtiötään vastaan. Uniper julkaisi Helsingin Sanomissa sivun kokoisen ilmoituksen, jossa Fortumin hiilijalanjäljen kerrottiin kasvavan merkittävästi kaupan myötä.

Tarkoituksena oli saada osakkeenomistajat hylkäämään Fortumin suunnitelmat hankkia loputkin Uniperin osakkeista. Saksalaiset pelkäsivät uuden omistajan pilkkovan Uniperin ja irtisanovan tuhansia.

Fortumin uudet Venäjä-riskit alkoivat realisoitua jo huhtikuussa 2018, kun presidentti Putinin talousneuvonantaja Mihail Deljagin hyökkäsi rajusti Fortumin Venäjän-omistuksia vastaan. Deljagin nosti ison kohun aiheuttaneessa lehtikirjoituksessaan Fortumin esimerkiksi valtiollisesta toimijasta, jonka toiminta aiheuttaa Venäjälle sisäisen turvallisuusuhkan.

Suomi oli yhdessä muiden EU-maiden kanssa asettanut Venäjälle pakotteita vuonna 2014 tapahtuneen Krimin valtaamisen ja Itä-Ukrainan separatistien tukemisen seurauksena. Tynkkynen kutsuu näitä pakotteita naurettavan vähäisiksi ja uskoo niiden ainoastaan rohkaisseen Putinia jatkamaan välivaltaista valloituspolitiikkaansa.

-?Jos vuonna 2014 oltaisiin tehty samanlaiset pakotteet kuin nyt, niin sillä oltaisiin ehkä voitu estää täysimittainen sota Ukrainassa, koska se olisi rajannut Venäjän taloudellista kykyä kasvattaa sotilaallista voimaansa näiden kahdeksan vuoden aikana.

Venäjän hyökkäystä edeltäneissä tapahtumissa riittää opittavaa.

-?Kun keskinäisriippuvuutta joskus taas rakennetaan, niin sinne on synnyttävä sellainen normisto, jossa kaupankäynti loppuu, jos toinen käyttää väkivaltaa.