Syy mursun eksymiselle pois luontaisesta elinympäristöstä voisi löytyä neurologisista muutoksista.

Keskiviikkoyönä kuolleen mursun ruumis on nyt Ruokaviraston Helsingin toimipaikassa. Patologit aloittavat eläimen kuolemansyyn tutkinnan ja tekevät sille ruumiinavauksen torstaina aamulla.

Lue lisää: Eläinsuojelujohtaja: Tämän vuoksi mursulle ei annettu ruokaa tai vettä

- Pystymme varmaan näkemään huomenna paljon mursun ravitsemustilasta, mitä se on syönyt tai onko syönyt juuri mitään, selvittää tutkimusprofessori Antti Oksanen.

Siltikään perimmäistä syytä, eli sitä, miksi mursu on ylipäänsä lähtenyt pois luontaisesta elinympäristöstään ja päätynyt harhailemaan Suomenlahdelle, tuskin pystytään selvittämään.

- Taustalla voisi olla jokin neurologinen syy, miksi se on niin kauaksi lähtenyt. Mutta jos se ei jostakin selvästä tulehduksesta tai kasvaimesta johdu, niin on epätodennäköistä että perimmäinen syy selviäisi.

Mahdolliset keskushermoston muutokset ovat kuitenkin silkkaa spekulointia, kun eläimeen ei ole vielä ainoataan viiltoa tehty, Oksanen muistuttaa.

Mursu vietti tiistain kotkalaisen yksityisasunnon takapihalla lekotellen. Kuva: Juha Metso

Mursun ruumiinavaus vastaa oikeastaan television rikossarjoistakin tuttua ihmisen ruumiinavausta.

- Ensin leikataan vatsa ja rintaontelo sekä avataan kallo. Sitten tutkitaan aivot ja sisäelimet sen varalta, että löytyisi selvästi normaalista poikkeavia muutoksia. Kukaan meistä ei tietenkään ole nähnyt normaalin mursun sisäelimiä.

Mursusta otetaan talteen kudosnäytteitä, jotka siirretään jatkotutkimuksiin. Niissä aikaa voi mennä useampi viikko, kun ruumiinavauksessa luultavasti vain muutama tunti.

- Meitä tämä kiinnostaa Ruokavirastossa senkin takia, että teoreettisesti näytteistä voi löytyä jotain ihmisiin tai kotieläimiin tarttuvaa. Mitään sellaisia viitteitä ei toki tiedossa ole, mutta suljetaan ne ainakin pois.

Mursuja ei ennen Ruokavirastossa tosiaan ole ollut tutkittavana. Yllättäen mursua melko paljon ulkoisesti muistuttavia norsuja sen sijaan on ollut, ainakin yksi. Siitäkin on kuitenkin jo niin paljon aikaa, että patologit ovat ehtineet jo vaihtua.

Oksanen kertoo, että suhteellisen lähellä mursua olevia hylkeitä Ruokavirastossa tutkitaan vuosittain aika paljon.

- Kuolleet saimaannorpat me tutkimme. Myös harmaahylkeitä, jos sille tulee erityinen aihe. Tietenkin hylkeitä kuolee paljon ilman, että me niihin sitten [jälkikäteen] kajoaisimme.

Saimaannorppa on harvinainen makeiden vesien hyljelaji ja erittäin uhanalainen. Harmaahylje on huomattavasti runsaampi ja laajemmalle levinnyt merialueiden hyljelaji.

Mursun ruumiista Luonnontieteelliseen museoon voi päätyä nahka ja luita, mikäli museo pitää niitä riittävän arvokkaina näytteinä omiin kokoelmiinsa. Loput mursusta tullaan hävittämään.

Hävitettävät osat toimitetaan Kankaanpäähän Honkajoki Oy:lle, jossa esimerkiksi eläinten raadot voidaan hävittää turvallisesti. Honkajoki-konsernissa hävitetyistä aineksesta voidaan tuottaa raaka-aineita esimerkiksi energiateollisuuden käyttöön.