Kaliningradissa mursun tavannut Maailman luonnonsäätiö WWF:n Venäjän-toimiston merinisäkkäiden asiantuntija Varvara Semjonova arvioi, että Suomeen eksyneen mursun pelastamisyritys oli epätoivoinen hanke jo alkujaan.

Suomeen eksynyt mursu näytti tältä Kaliningradin edustalla kesäkuun lopulla, kun se bongattiin merimatkallaan Kuurinkynnään hiekkarannalta. Varvara Semjonova oli tuolloin yhtenä asiantuntijana mukana pohtimassa, olisiko eläin pitänyt siirtää Venäjällä eläintarhaan. Kuva: Kuurinkynnään kansallispuisto / WWF Russia

Kun moskovalainen mursuasiantuntija Varvara Semjonova kuuli IS:ltä, että Suomeen eksynyt mursu menehtyi kesken siirtomatkansa Korkeasaareen, hänen ensimmäinen reaktionsa oli seuraavanlainen:

- Hyvin sääli. En ajatellut, että he päättäisivät laittaa sen narkoosiin, WWF:n Venäjän-toimistossa arktisten eläinlajien asiantuntijana työskentelevä Semjonova kommentoi.

Semjonovan mukaan myös venäläiset asiantuntijat keskustelivat mursun mahdollisesta siirtämisestä eläintarhaan ja rauhoittamisesta silloin, kun sama eläin havaittiin Kaliningradin edustalla kesäkuun lopulla. Tästä suunnitelmasta päätettiin kuitenkin luopua.

- Olen itse osallistunut tieteellisten tutkimusten yhteydessä mursujen lyhytaikaiseen rauhoittamiseen ja tiedän, että se on hyvin vaikeaa, Semjonova sanoi.

Varvara Semjonova kertoo odottavansa mielenkiinnolla Suomesta tietoja, paljastaako mursun ruumiinavaus joitakin selityksiä sen erikoiselle käyttäytymiselle. Kuva: WWF Russia

Semjonova kertoo olleensa mukana tutkimuksissa, jossa mursut rauhoitettiin muutamiksi minuuteiksi, jotta niille ehdittiin asentaa lähettimiä niiden liikkeiden seuraamiseksi.

- Mursulle pitää laittaa hyvin vahvaa lääkettä siksi ajaksi, kun halutaan sen olevan liikkumattomana. Luonnossa tehtävä nukutus saa kestää kuitenkin vain muutamia minuutteja, jonka jälkeen sille on annettava jo vastalääke.

Semjonovan mukaan mursun elimistö ei kestä nukutusta samalla tavalla kuin esimerkiksi jääkarhujen elimistö.

- Mursujen kanssa ei voi tehdä niin kuin jääkarhuille, jotka voidaan nukuttaa jopa pariksi tunniksi. Mursun ruumiin massa vaikuttaa siihen, että kun sen lihakset rentoutuvat, niin se alkaa tukahduttaa itse itseään, Semjonova kuvaili puhelimitse.

Semjonovan mukaan Kaliningradin kautta Suomeen eksyneen mursun tilanne oli kaikkineen sellainen, että se olisi todennäköisesti menehtynyt joka tapauksessa melko pian. Hän perustaa arvionsa videoihin ja valokuviin, joiden perusteella hän osallistui mursun tilanteen arviointiin Venäjällä jo kesäkuun lopulla.

- Mursu oli eksynyt pois omalta elinalueeltaan, ja se oli varmasti stressaantunut. Jo kesäkuun lopulla se näytti valokuvien perusteella laihtuneelta ja heikentyneeltä, mikä ei ole hyvä lähtökohta narkoosille. Joten kaikki riskit olivat olemassa.

Semjonovan mukaan onkin jossittelua miettiä, tehtiinkö Suomessa mursun kanssa virhe, kun sitä yritettiin siirtää eläintarhaan hoidettavaksi.

- Voimme tietenkin kuvitella, että jos sitä ei olisi laitettu narkoosiin, se olisi ehkä vielä jonkin aikaa matkannut. Mutta joidenkin kuvien perusteella eläin vaikutti myös melko iäkkäältä, joten se olisi todennäköisesti kuollut joka tapauksessa.

- Se mikä on tapahtunut, on tapahtunut. Eläinparka ajoi itsensä umpikujaan, ja me ihmiset olemme tällaisissa tilanteissa melko voimattomia. Myöskään aiempi siirtäminen eläintarhaan ei olisi ollut vaihtoehto.

Varvara Semjonovan mukaan mursusta otettujen kuvien perusteella näytti siltä, että se oli laihtunut ja heikentynyt jo kesäkuun lopulla, kun se kuvattiin Kaliningradissa. Kuvassa mursu on Kuurinkynnään hiekkarannalla 30. kesäkuuta. Kuva: Kuurinkynnään kansallispuisto

Semjonovaa kiinnostaa saada Suomesta tietoja mursun ruumiinavauksesta, sitten kun tulokset varmistuvat. Tuloksista voi selvitä tarkemmin eläimen ikä ja se, oliko sillä jokin sairaus, joka muutti sen käytöstä.

- On myös kiinnostavaa saada kuulla, mitä sillä oli mahassa, vai oliko se syönyt mitään pitkään aikaan.

Mursut syövät mereneläviä merenpohjasta, ja sen normaali yleinen elinalue on pohjoisella Jäämerellä. Tutkijoita kiinnostaa, löysikö se Itämerestä itselleen ruokaa.

Semjonovan mukaan Suomeen eksyneen mursun kohtaloa tullaan puimaan asiantuntijapiireissä myös siksi, että kaikkia kiinnostaa saada selville sen eksymisen syy.

- Taustalla saattaa olla ilmastomuutoksesta johtuvia syitä. Tai sitten mursujen kanta on kääntynyt nyt nousuun, kun niitä ei metsästetä, jolloin osa niistä ryhtyy levittäytymään normaalin elinalueen ulkopuolelle.

Semjonovan mukaan mursun ilmestyminen Itämerelle ei ole myöskään aivan niin tavatonta kuin tähän mennessä on ajateltu.

- Viime vuonna yksi mursu havaittiin jo Saksan rannikolla, mutta silloin se ei lähtenyt etenemään pidemmälle Itämeressä.

- Mutta itse asiassa Itämerellä on ollut mursuja muutamia satoja vuosia sitten. On olemassa varmaa tietoa joissakin julkaisuissa, että niitä jopa pyydystettiin silloin Itämerellä.