Poliisi kehottaa sekä yksityishenkilöitä että organisaatioita pysymään valppaana huijausviestien varalta.

Poliisi painottaa, että viranomaiset, rahalaitokset tai muut asialliset tahot eivät koskaan kysy pankkitietoja puhelimitse, sähköpostitse tai tekstiviestillä. Kuva: Vesa Moilanen / Lehtikuva

Poliisi varoittaa huijauskampanjasta, jossa suomalaisten pankkitietoja yritetään kalastella veronpalautuksiin liittyvillä viesteillä.

Tiedotteen mukaan poliisin tietoon on tullut heinäkuussa useita huijauksia ja huijausyrityksiä, joissa tavoitellulle uhrille lähetetään linkki joko sähköpostiin tai tekstiviestitse. Linkkiä painamalla avautuu sivusto, jossa henkilöä pyydetään syöttämään verkkopankkitunnukset.

Poliisi kehottaa jättämään tällaiset viestit avaamatta ja poistamaan ne heti. Jos viestin on mennyt avaamaan, siitä löytyviä linkkejä tai liitteitä ei kannata missään nimessä klikata, sillä niiden takana saattaa piileksiä huijaussivuston ohella haittaohjelmia.

Poliisi muistuttaa, että pankkitunnus- tai kortti- tai henkilötietoja ei pidä koskaan luovuttaa, jos ei ole varma vastaanottajasta. Jos epäilet joutuneesi huijauksen kohteeksi, poliisi kehottaa ottamaan yhteyttä suoraan siihen viranomaiseen tai yhtiöön, jonka nimissä sinua yritetään mahdollisesti huijata.

-?Viranomaiset, rahalaitokset tai muut asialliset tahot eivät koskaan kysy tällaisia tietoja puhelimitse, sähköpostitse tai tekstiviestillä, tiedotteessa painotetaan.

Poliisi kehottaa samalla myös organisaatioita ja yrityksiä varmistamaan, että työntekijät tietävät yrityksen maksukäytännöt. Poliisin mukaan myös yritysten maksuliikenteeseen kohdistuvat huijausyritykset kasvavat lomakausina.

-?Laskun aiheellisuus on epäselvissä tapauksissa aiheellista varmistaa. Huijausyrityksen kohteeksi voi joutua mikä tahansa yritys, poliisi alleviivaa.

Mahdollisista tietoturvaloukkauksista poliisi kehottaa tekemään rikosilmoituksen sekä ilmoittamaan Kyberturvallisuuskeskukselle. Väärinkäytösepäilyissä poliisi kehottaa myös sulkemaan pankkikortin pankin palvelussa.

Älä mene verkkopalveluun hakukoneen tai vaikkapa sähköpostiin tai tekstiviestinä tulleen verkkolinkin kautta.

Etsi sähköposteista tai tekstiviesteistä epäilyttäviä yksityiskohtia, kuten väärin kirjoitettuja verkkotunnuksia, kirjoitusvirheitä, vääriä päivämääriä ja muita virheellisiä tietoja.

Kirjoita osoite itse selaimen osoiteriville ja huolehdi, että siinä ei ole kirjoitusvirheitä. Tallenna osoite selaimen kirjanmerkkeihin. Näin vältyt naputtelemasta sitä seuraavalla kerralla.

Jos mahdollista, käytä virallista mobiilisovellusta selaimessa toimivan verkkopalvelun sijaan. Esimerkiksi pankeilla ja Suomi.fi-palvelulla on tällaiset.

Pidä tunnukset omana tietonasi, äläkä syötä niitä sivustolle, jonka aitoudesta et voi varmistua.

Älä avaa pankin tai muun tahon nimissä lähetettyjä liitteitä, vaan varmista niiden aitous soittamalla nimetyn tahon asiakaspalveluun.

Jos jokin yllättävä taho pyytää sinua asentamaan laitteellesi ohjelman, älä tee niin. Käytä vain mobiililaitteesi virallista sovelluskauppaa.

Älä vahvista tapahtumia, joita et tunnista ja tiedä tekeväsi juuri sillä hetkellä. Lue vahvistuspyynnöt aina huolella ja kiinnitä huomiota etenkin siirrettävään rahasummaan - jos jokin ei täsmää, älä vahvista mitään.

Jos epäilet verkkopankkitunnustesi joutuneen vääriin käsiin, sulje tunnukset viipymättä soittamalla pankkiin. Tee rikosilmoitus poliisille vasta sen jälkeen. Tällä tavalla maksimoit mahdollisuutesi saada rahasi takaisin.

Varoita tuttujasi huijauksesta, vaikka et itse olisi joutunut uhriksi. Jos olet, on nimissäsi saatettu lähettää huijausviestejä esimerkiksi sähköpostistasi löytyville kontakteille.