Lempäälässä on bongattu erittäin harvinainen lapintiiran ja kalatiiran sekapesintä. Maailmalla tiedetään tämän lisäksi vain yksi varmasti dokumen" /> Lempäälässä on bongattu erittäin harvinainen lapintiiran ja kalatiiran sekapesintä. Maailmalla tiedetään tämän lisäksi vain yksi varmasti dokumen" />

YLE


Sinnikkyys palkitaan. Näin voivat todeta lempääläiset lintuharrastajat Rainer Mäkelä ja Tatu Itkonen, jotka toukokuussa rakensivat lintujen pesälaatikkoa aivan erityisiä asukkaita ajatellen.

Lempäälässä sijaitsevalla järvellä oli kaksi vuotta sitten todistettu erittäin harvinaista luontohetkeä: varsin paljon ulkonäöllisesti toisiaan muistuttavat lapintiira ja kalatiira olivat onnistuneesti solmineet parisuhteen. Yhteinen koti löytyi silkkiuikulle rakennetusta kelluvasta pesälautasta.

Lintujen yhteiselon myötä syntyi myös kaksi jälkeläistä. Sillä kertaa tarinalla ei tosin ollut onnellista loppua, sillä pienet poikaset päätyivät pesästä muiden eläinten ravinnoksi.

Lapintiira makaa hiekassa
Lapintiira on Suomessa yleinen meren saaristossa ja Pohjois-Suomen vesistöissä. Laji on pitkäikäinen: lapintiirat saattavat hyvin elää yli kaksikymmenvuotiaaksi. Yle / Risto Salovaara

Onnellinen jälleennäkeminen

Tämän vuoden toukokuussa lintuharrastajat havaitsivat kalatiiran liikuskelevan taas samalla alueella ja päättivät rakentaa uuden pesälautan, samalle paikalle. Temppu onnistui, sillä kalatiiranaaras hyväksyi pesäpaikan, ja alkoi odottamaan sulhastaan.

Oman lajin kosijat saivat naaraalta rukkaset toinen toisensa perään, ja lopulta, toukokuun loppupuolella, lapintiirakoiras sai Etelämantereelta alkaneen muuttomatkansa taivallettua. Rakkaus leimahti uuteen roihuun ja pariskunta saattoi aloittaa soidinmenot.

Jo kesäkuun puolivälissä pesälaatikossa oli kolme munaa, joista kuoriutui lopulta kaksi poikasta. Muutamien päivien kuluttua toinen poikasista katosi - todennäköisesti isomman linnun suuhun. Tässä vaiheessa lintuharrastajat rakensivat pesän ympärille suojaverkon viimeisen poikasen suojaksi.

Yllättävää lisätukea sekapari on saanut kahdesta muusta kalatiirasta, jotka vierailevat pesällä säännöllisesti. Kyseessä on mahdollisesti pariskunta, jonka oma pesintä on epäonnistunut, mutta hoivavietti säilynyt.

Lapintiirakoiras antamassa pienelle, pörröiselle poikaselleen ruokaa. Poikanen on turvallisesti pesälaatikon päälle asennetun verkon suojissa, jotta petoeläimet eivät pääse sen kimppuun. Lapintiirakoiraan pääväritys on valkoinen, mutta otsa on musta. Nokka ja jalat ovat kirkkaan oranssit. Ylempänä kuvassa lentää äitilintu, kalatiiranaaras.
Poikasen suojaksi on pesän ympärille rakennettu suojaverkko petojen, kuten harmaalokin, varalle. "Äiti" eli kalatiiranaaras lentelee taustalla.Juha Lehtinen

Harvinaisesta sekaparista vain yksi havainto merten takaa

Mikäli risteymäpoikanen selviytyy aikuiseksi saakka, sen liikkeitä ja toimia tullaan seuraamaan tarkasti. Poikasen jalkaan laitetun lukurenkaan avulla toivotaan saatavan tietoa muun muassa siitä, kumman vanhemman vietti sitä kuljettaa.

- Tiirat eivät heti palaa kotijärvelleen, vaan viettävät parikin vuotta etelässä, ennen kuin palaavat pesimäseudulleen vanhoina lintuina, kertoo tiiraoperaatiossa tiiviisti mukana ollut Pirkanmaan lintutieteellisen yhdistyksen varapuheenjohtaja Valtteri Salonen.

Salonen kertoo, että lukurenkaan avulla voidaan varmistua siitä, jääkö poikanen kalatiiran tapaan Afrikan etelärannikolle vai matkaako lapintiiraisän lailla Etelämantereelle saakka.

Myös mahdollinen suvunjatkaminen kiinnostaa tutkijoita. Pohjois-Amerikassa todennettu sekapari sai vuosien mittaan useita poikueita. Yksi poikasista palasi syntymäjärvelleen ja sai kalatiiran kanssa takaisinristeymäpoikasia.

Kalatiira
Kalatiiran (kuvassa) erottaminen lapintiirasta vaatii hieman vaivannäköä. Verrata voi esimerkiksi pyrstöjouhien ja jalkojen pituutta, pään muotoa ja nokan väriä. Aina erot eivät tosin ole kovin selkeitä.Yle/ Risto Salovaara

- Risteymälintu sai risteymäpoikasia, joissa oli neljäsosa lapintiiraa ja loput kalatiiraa. Kyllä se laittaa lukion biologian tunnilla opetetun perinteisen lajikäsityksen ja lajimäärittelyn uuteen tarkasteluun, naurahtaa Salonen.

Risteymälintu sai risteymäpoikasia, joissa oli neljäsosa lapintiiraa ja loput kalatiiraa. Kyllä se laittaa lukion biologian tunnilla opetetun perinteisen lajikäsityksen ja lajimäärittelyn uuteen tarkasteluun. Valtteri Salonen

Salonen kertoo, että yhteydenpito Pohjois-Amerikan tutkijoihin on nyt tiivistä.

- Rengastuksen yhteydessä saimme talteen poikasen ja kalatiiraemon höyheniä, jotka lähetetään Pohjois-Amerikkaan. Tavoitteena on saada Lempäälän risteymä varmistettua DNA-tutkimuksella. Vielä tarvitaan lapintiiran höyhenistä näyte, mutta se voi olla ensi kevään juttuja.

Kalatiira ja lapintiira ovat lähes samannäköisiä lähisukulaisia, mutta niiden pariutuminen keskenään on harvinaista. Ainoa dokumentoitu sekapari on aiemmin havaittu Pohjois-Amerikassa.

Tiirat ovat varsinaisia pitkänmatkankulkijoita, jotka vierailevat Suomessa vain muutaman kesäkuukauden. Kalatiirat talvehtivat Afrikan rannikolla Päiväntasaajan eteläpuolella, mutta lapintiira on todellinen maailmanmatkaaja: se talvehtii Etelämantereen merialueilla. Lapintiiran muuttomatka Lempäälään on huikea, noin 70 000 kilometriä.

Mitä ajatuksia juttu herätti? Voit keskustella aiheesta torstaihin 21.7. kello 23:een saakka.

Onko sinulla uutisvinkki tai kuvasitko uutistilanteen? Lähetä vinkki tampere@yle.fi.

mercredi 20 juillet 2022 17:08:44 Categories: YLE luonto

ShareButton
ShareButton
ShareButton
  • RSS

Suomi sisu kantaa

TetraSys Oy.

TetraSys Oy.