EU-maat ovat keskellä lomakautta. Samaan aikaan Venäjä jauhaa täysimittaista sotaansa Ukrainassa.

Viime torstaina Venäjä teki keskellä päivää ohjusiskun Länsi-Ukrainassa sijaitsevan Vinnytsjan kaupungin keskustaan. Ohjukset tappoivat 23 ihmistä, joukossa 4-vuotias Liza Dmitrieva, jonka hautajaisista tuli uutisaihe ympäri maailman.

Energiakriisi, inflaatio ja ennätyshelteet ovat kuitenkin pala palalta syrjäyttäneet sotauutisia Euroopan sisäpolitiikassa ja mediassa. Kaiken kukkuraksi EU:n toimielimet ovat jäämässä kesälomille.

Jos EU-maat kääntävät katseen lähinnä omiin ongelmiinsa ja sota jää taka-alalle, Ukrainalle annettava tuki voi heiketä.

EU:ta uhkaa sotaväsymys.

1. Sodankäynnissä uhkaa turtuminen, aseavussa materiaalin loppuminen

Ympärivuorokautinen mediarummutus ja yleinen kiinnostus ovat kääntymässä arkipäiväistymiseen. Näin sanoo Puolustusvoimien entinen tiedustelupäällikkö, kenraalimajuri (evp) Pekka Toveri.

- Ihmiset turtuvat jopa siihen, että venäläiset pommittavat asutuskeskuksia ja tappavat naisia ja lapsia. Myös hallitukset turtuvat, kun niillä on muitakin ongelmia. Tämä on nähty kaikissa kriiseissä, Toveri sanoo.

Aseapu EU:lta Ukrainalle jatkuu, mutta merkittävimmät asejärjestelmät Ukraina on saanut Yhdysvalloista. Keskipitkän kantaman HIMARS-raketinheittimet ovat viime viikkoina aiheuttaneet Venäjälle aitoja vaikeuksia.

Onko vaarana, että EU:n aseapu Ukrainalle hiipuu?

- En vielä näe tästä merkkejä, mutta se vaara on. Jos Euroopan talous heikkenee edelleen syksyn ja talven aikana, monella hallituksella on paineita päästä rauhanomaisempaan eloon. Silloin kiinnostus aseavun antamiseenkin hiipuu.

Toinen kysymys Toverin mukaan on, onko EU-maiden asevarastoissa enää annettavaa.

- Aika monet asevoimat ovat antaneet ylijäämäkalustoaan ja osa operatiivistakin kalustoa, eikä uutta saada tilalle nopeasti. Puolustusteollisuuden laittaminen sotajalalle Euroopassa ottaa oman aikansa.

2. Pakotteet ovat iskeneet Venäjään, mutta kaikki keinot ovat pian käytössä

Mutta EU on huomattavasti enemmän talousjätti kuin sotilasjätti.

EU:n diplomatian jatke ovat ohjusten sijaan talouspakotteet. Tilastojen mukaan niillä on ollut vaikutusta Venäjään.

- Venäläisistä on tullut 13-15 prosenttia köyhempiä. Tuonnin arvo maassa on pudonnut puoleen. Tuontikomponenteista riippuvainen teollisuus, kuten autojen tai kodinkoneiden valmistus, on suurissa vaikeuksissa, sanoo tutkimuspäällikkö Iikka Korhonen Suomen Pankista.

Paljonko pakotteet haittaavat sotateollisuutta? Sitä ei tarkasti tiedetä, mutta viitteitä on.

- Sotateollisuuden kehittyneissä tuotteissa käytetään samoja puolijohteita kuin muussakin teollisuudessa. Kun maa on suurelta osin eristetty, sen on pitkällä aikavälillä vaikea valmistaa kehittynyttä kalustoa, Korhonen sanoo.

Mutta koska energian hinta on noussut huimasti, Venäjän saamat vientitulot eivät ole vähentyneet vaan päinvastoin lisääntyneet.

Lisäksi EU:lla ei ole juurikaan uusia pakotekeinoja jäljellä, kun venäläisen öljyn tuontikielto on loppuvuoden aikana tullut voimaan. Maakaasukielto olisi viimeinen järeä toimi, mutta sitä EU ei halua säätää ja aloite asiassa näyttää muutenkin lipsahtaneen Venäjälle.

- Seuraavaksi pitää miettiä, miten vaikutetaan Venäjän öljynvientiin vaikkapa Intiaan tai Kiinaan. Se ei ole yhtä yksinkertaista kuin omat sanktiot, Korhonen sanoo.

3. Jaksavatko EU-poliitikot, kun Venäjän mylly jauhaa?

Venäjä ei ole antanut viiden kuukauden aikana tuumaakaan periksi.

Se jauhaa sotaansa välittämättä seurauksista taloudelle tai ihmishengille. Tyyli on kuin toiselta planeetalta verrattuna EU-tapaan tehdä politiikkaa.

- Monissa EU-maissa kriisi nähdään koko ajan monimutkaisempana, ja sitä yritetään hienosäätää. [Venäjän presidentti Vladimir] Putin taas ei hienosäädä, vaan etsii muiden maiden heikkouksia, sanoo Ulkopoliittisen instituutin johtaja Mika Aaltola.

Toisin sanoen asian "monimutkaistuminen" sopii Putinille.

Jaksaako EU jatkaa Ukrainan tukemista kaiken tehosekoittamisen keskellä?

- Sota matkustaa huonosti. Mitä kauempana sota on, sitä enemmän oma naapurusto ja siinä olevat huolet nousevat esiin, Aaltola sanoo.

Aaltola muistuttaa, ettei EU ole yhtenäistoimija vaan 27 maan näkemysten summa. Hän uskoo kuitenkin, että EU:n ote pitää.

- Olettaisin, ettei suurta herpaantumista tai väsymystä tule. Geopoliittinen uhka pitää päättäjät virkeinä.

Onko sotaväsymystä nähtävissä? Keskustele aiheesta alla olevasta linkistä. Keskustelu on avoinna keskiviikkona klo 23:een asti.