Venäjältä on kalusto loppumassa ja se tarvitsee ulkopuolista tukea, arvioi sotatieteiden dosentti Ilmari Käihkö.

Ukrainan sota on kestänyt jo lähes viisi kuukautta. Venäjä hyökkäsi Ukrainaan 24. helmikuuta 2022. Kuva: Jorge Silva / Reuters, Zohra Bensemra / Reuters, Kimmo Räisänen

Venäjän vaikeudet jatkaa hyökkäystään Ukrainassa tehokkaasti tulevat pahenemaan, kertoi Britannian tiedustelupalvelu päivittäisessä raportissaan Twitterissä tiistaina.

Syynä vaikeuksiin on pula sotilaista sekä sotiminen kahdella rintamalla. Venäjän on päätettävä sen välillä, vahvistetaanko joukkoja Ukrainan eteläosassa, missä Ukrainan uskotaan suunnittelevan vastahyökkäystä, vai siirretäänkö voimaa Donbasin alueelle, jonka Venäjä haluaisi vallata kokonaan.

Ukrainan sotilaat ampuvat ammuksen hinattavasta haubitsista (FH-70) Donbasin alueella Ukrainassa 18. heinäkuuta 2022. Kuva: Gleb Garanich / Reuters

Sotatieteiden dosentti Ilmari Käihkö Ruotsin maanpuolustuskorkeakoulusta arvioi, että Venäjä keskittyy yhä Itä-Ukrainan miehittämiseen.

- Venäjä on retorisesti sitoutunut Donbasin alueen "vapauttamiseen" eli miehittämiseen, koska sillä oikeutetaan sotaa. Voidaan siis olettaa, että se on edelleen painopiste ja Venäjä yrittää ottaa idän haltuun.

- Sodassa on kuitenkin kaksi osapuolta eikä Ukraina tietenkään suostu tähän. Olisi järkevää Ukrainan kannalta, jos he etelässä aloittavat vastahyökkäyksen, niin kuin he ovat luvanneet tehdä.

Ukrainalaisten sotamenestys tukeutuu parempaan taktiikkaan ja länsimaiseen asetukeen, sotatieteiden dosentti Ilmari Käihkö sanoo. Kuva: Kimmo Räisänen

Käihkö sanoo, että vastahyökkäykseen Ukrainalla tulisi kuitenkin nyrkkisäännön mukaan olla kolminkertainen määrä ylivoimaa Venäjään nähden.

- Onko Ukrainalla tällaista määrää ylivoimaa tällä hetkellä? Jos ei ole, niin hyökkäys voi olla heikko. Ukrainalaiset voivat tosin pyrkiä katkaisemaan Hersoniin Dnipro-joen yli vievät kaksi siltaa ja eristämään venäläiset miehitysjoukot joen länsipuolelle.

Silti Ukrainan kannattaisi kuitenkin Käihkön arvion mukaan pyrkiä iskemään mahdollisimman voimakkaasti etelässä.

- Etelä on pitkällä tähtäimellä paljon tärkeämpi Ukrainalle kuin itä. Siellä ei ole sodittu niin paljon eli siellä ei ole niin paljon tuhoja kuin idässä. Venäjä on viime aikoina ottanut haltuunsa alueita, jotka se on ensin pommittanut aika lailla rikki. Etelässä on satamakaupungit ja paljon viljelymaata.

- Pitkällä tähtäimellä voidaan sanoa, että Ukraina pystyy selviämään ilman itää, mutta sen on hirveän vaikea selvitä ilman etelää, hän kiteyttää.

Britannian asevoimien komentaja, amiraali Tony Radakin arvioi sunnuntaina Britannian yleisradioyhtiö BBC:n haastattelussa, että Ukrainan sodassa on tähän mennessä kuollut tai haavoittunut 50?000 Venäjän sotilasta.

Britannian asevoimien komentaja, amiraali Tony Radakin arvioi BBC:n haastattelussa, että Venäjä on menettänyt Ukrainan sodassa lähes 1?700 panssarivaunua ja lähes 4?000 panssariajoneuvoa. Kuva: JEFF OVERS / BBC / HANDOUT VIA REUTERS

Pääesikunnan entinen tiedustelupäällikkö, kenraalimajuri evp. Pekka Toveri laski puolestaan Helsingin Sanomille maanantaina, että Venäjän kokonaistappioiden pitäisi lähennellä jo vähintäänkin 100?000 sotilasta, jos määrää arvioidaan Ison-Britannian tiedustelun ilmoittamien 25?000 kuolleen venäläissotilaan perusteella.

Mikäli tappioiden kokonaismäärää lasketaan Ukrainan ilmoittamien 38?000 kuolleen venäläissotilaan mukaan, olisi määrä jo yli 150?000.

Ukrainan armeija kantaa vangittua venäläistä panssarivaunua lavalla lähellä Dnipro-jokea Ukrainassa 30. huhtikuuta 2022. Kuva: Jorge Silva / Reuters

Venäjän tappioiden määrä pitää Ilmari Käihkön mukaan suhteuttaa siihen, paljonko sillä on miesvahvuutta tällä hetkellä käytössä.

- Onhan Venäjä kärsinyt mittavia tappiota. Jo siitä voidaan laskea mittaluokkaa, että jokaisessa ajoneuvossa on muutama ihminen ja monessa useampikin. Ja kaupunkitaisteluissa tulee vielä enemmän miehistötappioita, Käihkö analysoi.

- Tavallaan määrillä ei kuitenkaan ole väliä, koska ne pitää suhteuttaa siihen, mitä on jäljellä. Myös Ukraina on kärsinyt merkittäviä tappioita. Näyttää, ettei kummallakaan ole ylimääräisiä joukkoja ja reserviä käytössä, hän analysoi.

Käihkö arvioi, että Venäjä tarvitsisi kymmeniä tuhansia sotilaita lisää.

- Venäjä on ruvennut nyt mobilisoimaan vapautuspataljoonia. Ongelma on se, että kun se yrittää tehdä mobilisointia rahalla ja lupaa 30 päivän sotilaskoulutuksen, niin eihän ne mitään ammattisotilaita ole ja hinta on aika korkea. En ole yhtään vakuuttunut, että Venäjä pystyy tällä aikataululla tuomaan rintamalle merkittävästi lisää voimaa.

Lue lisää: ISW: Tämä tiedetään Venäjän värväämistä vapaa­ehtois­joukoista - Putinin strategiassa yksi iso ongelma

Käihkö sanoo, että Venäjällä ei ole tällä hetkellä välttämättä mahdollisuutta tuottaa kehittyneempiä asejärjestelmiä korkean teknologian vientikiellon takia. Iran saattaa kuitenkin myydä Venäjälle lennokkeja.

Lue lisää: Yhdysvallat: Venäjä tutkinut uusia ohjuskykyisiä drooneja Iranissa

- Kyllä sen voi tulkita niin, että Venäjältä on kalusto loppumassa ja he tarvitsevat ulkopuolista tukea. Venäjän ja Ukrainan ero on se, että Ukrainalla on paljon ulkopuolisia tukijoita, Venäjä on taas jäänyt aika yksin.

Ukrainan armeijan huoltoprikaatin jäsenet ovat kokoontuneet tuhoutuneen Venäjän armeijan ajoneuvon viereen, jonka moottoria on tarkoitus purkaa Yahidnessa Chernihivin alueella Ukrainassa 27. huhtikuuta 2022. Kuva: Zohra Bensemra / Reuters

Käihkön mukaan Hersonin alue on nyt kaikkein kriittisin jatkon kannalta.

- Se on Venäjän kannalta tärkeä, koska sieltä tulee Krimin niemimaalle vedet ja Ukrainalle siksi, että se on lähimpänä Odessaa.

Käihkö sanoo, että ukrainalaislähteiden raportoima venäläisjoukkojen liikehdintä Mariupolista länteen voi olla Venäjän vastaveto Ukrainan puheille vastahyökkäyksestä Zaporizzjassa ja Hersonissa.

Mihin Ukrainan sodan tilanne voi mahdollisesti kärjistyä?

- Jos me lännessä kyllästymme, niin kyllä Ukrainan mahdollisuudet jatkaa tätä sotaa tai mahdollisesti voittaa tämä sota - mitä sillä tarkoitetaankaan - ovat aika pienet.

- Venäjä tukeutuu siihen, että länsimaat kyllästyvät ja Ukraina tajuaa, että se ei voi voittaa Venäjää. Venäjä katsoo, että länsi on Ukrainan heikko lenkki eli kun rahahanat ja materiaalihanat menevät kiinni, siinä vaiheessa Ukraina jää aika yksin.

Ammuksia näkyvillä Ukrainan sotilaiden valmistautuessa ampumaan hinattavasta haupitsista (FH-70) ??Donbasin alueella Ukrainassa 18. heinäkuuta 2022. Kuva: Gleb Garanich / Reuters

Käihkö toivookin enemmän keskustelua siitä, mikä on länsimaiden strategia Ukrainan sodassa. Hänen mukaansa lännellä ei ole nyt yhtenäistä strategiaa.

- Jos tavoite on, että Ukraina vapauttaa kaikki nyt Venäjän miehittämät alueet, niin se vaatii länsimailta huomattavasti enemmän materiaalitukea, hän sanoo.

Käihkö muistuttaa, että tähän mennessä länsimaat ovat antaneet sitä kalustoa ja niitä tarvikkeita, joita niillä on jo olemassa ja joita ne eivät ehkä itse tarvitse.

- Jos sota pitkittyy, meidän pitää aloittaa myös sotamateriaalin tuottaminen Ukrainan tarpeisiin, jotta Ukraina pystyy jatkamaan sotaa, hän arvioi.

Käihkön mukaan Ukrainan sodankäyntiä helpottaisi, jos länsimaat standardoisivat omaa kalustoaan.

- Ukrainalla on tietty määrä järjestelmiä rintamalla ja logistiikka vaikeutuu huomattavasti, kun vain tietyt ammukset käyvät tiettyihin putkiin, hän sanoo.