Taunolan pientilalla Kouvolan Sippolassa asuu harvinainen jääräpäinen kolmikko: kaksi aasitammaa ja yksi kesäkuussa syntynyt orivarsa.

Aasien omistajat Hanne Kareinen ja Mikko Kareinen kertovat, että Suomessa aasi ei ole kovin tavallinen lemmikki. Suomessa on muutama sata aasia.

- Aasivarsan hankkiminen ei ole helppoa tai nopeaa, Hanne Kareinen sanoo.

Kun ensimmäinen aasi hankittiin Taunolan tilalle kolme vuotta sitten, kävi tuuri. Aaseja kasvattavalla Tukkilan tilalla Porvoossa sattui olemaan eläkekotia etsivä aasiori myynnissä.

- Olen lapsuudessa käynyt Mäntyharjulla maatilalla, jossa oli aaseja pihassa kesäisin. Minä ihastuin niihin, ja sen jälkeen olen salaa haaveillut aasista, Hanne Kareinen sanoo.

Taunolan tilalla asuvien tammojen nimet ovat Taateli ja Viola. Viola synnytti kesäkuussa orivarsan, joka sai nimen Onni-Olavi.

- Onni-Olavilla on paljon vauhtia, ja se tykkää toiminnasta, Mikko Kareinen kertoo.

Varsa saa usein rapsutuksia, ja vaikka sillä ei ole ikäistään aasikaveria, tilalta löytyy seuraa ihmislapsista.

Jääräpään saa liikkeelle porkkanalla

Aasi on tunnettu itsepäisenä eläimenä, mutta rapsutukset ja porkkanat maistuvat.

- Se jääräpäisyys johtuu ehkä siitä, että aasi ei näe vaivaa, jos ei koe saavansa hyötyä jostain toivotusta tehtävästä. Mutta ne ovat fiksuja, ja ne saa motivoitua vaikka porkkanalla, Hanne Kareinen sanoo.

Aasien kanssa voi tehdä paljonkin eri asioita. Esimerkiksi Violan selässä on ollut lapsia talutusratsastuksessa.

- Aaseja voi harjata, ja niiden kanssa voi harrastaa esimerkiksi agilityä. Voi myös käydä retkellä, ottaa omat eväät mukaan ja antaa aasin mutustella heinää niityllä, sanoo Mikko Kareinen.

Aasia ei saa päästää lihoamaan

Taunolan tilalla asuu myös lehmiä, lampaita ja vuohia.

- Muut eläimet ovat alkuperäisiä lajeja Suomessa. Aasit ovat meillä ainoat, jotka ovat vähän kauempaa peräisin, Mikko Kareinen sanoo.

Muiden eläinten aitaus ei sovi aaseille. Aaseilla tulee olla kuiva paikka, jossa ei kasva liikaa herkkuja.

Aasin luontainen tapa on nyhtää ja etsiä ruokaa, joten niillä on Taunolassa oma aitauksensa. Sen ne ovatkin nyhtäneet melko tyhjille ruohosta.

- Aasia ei saa päästää lihomaan, koska sen laihduttaminen on todella vaikeaa. Suomessa on tavallaan liian hyvät olosuhteet aaseille, Hanne Kareinen sanoo.

Taunolan aasit syövät vapaasti olkea, ja joka päivä ne saavat myös kuivaheinää.

Lue lisää:

Aasi on vanha sielu - pitkäkorvainen jukuripää huutaa kuin hinaaja ja rakastaa rapsutusta

"Kuka söi taas mamman laventelit?" Vekkulit aasit valloittavat ihmiset ja kukkapuskat