Samalla kun kesälomakausi käy vilkkaimmillaan, on koronapandemia nostanut taas päätään. Moni suomalainen voi joutua tilanteeseen, jossa koronaviruksen aiheuttama tauti pilaa kauan odotetun vuosiloman.

Miten tällaisessa tilanteessa kuuluu toimia? Voiko sairasteluun hukattuja lomapäiviä saada myöhemmin takaisin?

Vastaukset yleisimpiin kysymyksiin löytyvät vuosilomalaista.

- Lähtökohtana on se, mitä vuosilomalaissa todetaan: jos työntekijä on vuosiloman alkaessa sairauden vuoksi työkyvytön, on lomaa työntekijän sitä pyytäessä siirrettävä myöhempään ajankohtaan, sanoo STTK:n edunvalvontajohtaja Minna Ahtiainen.

Sairastuttuaan työntekijän on viipymättä kerrottava asiasta työnantajalleen. Työnantajalla on lisäksi oikeus saada todistus sairauden aiheuttamasta työkyvyttömyydestä. Työntekijän on puolestaan itse tajuttava pyytää loman siirtoa.

Myös kesken vuosiloman sairastunut työntekijä voi pyytää loman siirtoa myöhemmäksi. Tällöin peliin astuvat kuitenkin omavastuupäivät. Työntekijä joutuu ensin sairastaman kuuden vuosilomapäivän ajan niin sanotusti omaan piikkiin. Jos työkyvyttömyys kestää pidempään, voidaan ylimenevät päivät työntekijän pyynnöstä siirtää myöhemmin pidettäviksi.

Omavastuupäiviinkin on olemassa tärkeä poikkeus:

- Ne eivät saa vähentää työntekijän oikeutta neljän viikon vuosilomaan.

Käytännössä omavastuupäivät siis koskevat vain niitä työntekijöitä, joilla on oikeus yli neljän viikon eli 24 arkipäivän vuosilomaan. Lisäksi työehtosopimuksissa voi olla linjauksia asiasta. Esimerkiksi valtio- ja kuntasektorin sekä kirkon työ- ja virkaehtosopimuksissa on sovittu vuosiloman siirto-oikeudesta ilman omavastuupäiviä.

Koronan vaikutus jäänee pieneksi

Suomen Yrittäjien asiantuntija Atte Rytkönen-Sandberg arvioi, että koronaviruksen vaikutus lomien siirtoon voi tänä kesänä jäädä pieneksi. Moni sairastaa taudin lievänä, jolloin se ei aiheuta sellaista työkyvyttömyyttä, jonka vuoksi työntekijä lähtisi pyytämään loman siirtoa, Rytkönen-Sandberg arvioi.

- Tai sairaus ei edes kestä niin kauaa, että lomia jouduttaisiin siirtämään.

Mehiläisen johtava työterveyslääkäri Sirkku Martti puolestaan kertoo, että kesälomakuukausina lyhyitä poissaoloja on ylipäätään tyypillisesti vähän. Martin mukaan ei voida sanoa, että sairastumisten aiheuttamaa työkyvyttömyyttä nähtäisiin tavallista enemmän tai vähemmän juuri vuosilomien aikana.

- Ylipäätään työkyvyttömyyden arviointi ei poikkea millään tavalla riippumatta siitä, ollaanko vuosilomalla vai normaalisti töissä, Martti toteaa.

Selkeät pelisäännöt vähentävät epäselvyyksiä

Työnantajan ja työntekijän välillä voi syntyä erimielisyyksiä silloin, kun loman siirtämiseen liittyvät pelisäännöt eivät ole kaikilla tiedossa.

- Erimielisyyksiä syntyy varsinkin silloin, kun henkilö ei ole heti sairastuttuaan ollut selkeäsanaisesti yhteydessä työnantajaansa ja pyytänyt loman siirtämistä silloin, kun sairastuminen on tapahtunut kesken loman, STTK:n edunvalvontajohtaja Minna Ahtiainen sanoo.

Ahtiaisen mukaan epäselvyydet voivat liittyä siihen, siirtyykö lomanosa myöhemmin pidettäväksi vai ei. Epäselvää voi olla sekin, milloin siirretty loma pidetään.

- Työntekijöillähän ei ole tällaisissa tilanteissa oikeutta saada sitä lomaa heti suoraan alunperin sovitun loman perään,vaan sitä koskevat normaalit loman sijoittamista koskevat säännökset, Ahtiainen sanoo.

Suomen Yrittäjien Atte Rytkönen-Sandbergin mukaan välillä voi syntyä tilanteita, joissa työntekijä haluaisi siirtää lomaansa, koska sairaus haittaa hänen lomallaoloaan. Tämä ei kuitenkaan aina automaattisesti tarkoita, että henkilö olisi sairautensa vuoksi työkyvytön omiin työtehtäviinsä nähden, jolloin oikeutta loman siirtoon ei ole.

Ahtikainen neuvoo olemaan epäselvissä tilanteissa yhteydessä oman työpaikan luottamusmieheen tai ammattiliittoon tai tarkistamaan, miten asia on kirjattu tessiin.

Mitä ajatuksia juttu herätti? Voit keskustella aiheesta keskiviikkoon 20.7. kello 23:een saakka.

Lue myös:

Harva tietää, että myös lomalla tunarointi voi olla potkujen peruste - kesälomalaisen kannattaa pitää mielessä nämä kymmenen ohjetta