"Toivoin, ettei minun tarvitsisi lomalla miettiä kaikkia haasteita, joita vamma tuo mukanaan."

Näin kirjoitti 27-vuotias Pinja Eskola lomaristeilystään satoja tykkäyksiä keränneessä Instagram-postauksessa.

Pyörätuolia käyttävä Eskola koki toistuvaa syrjintää lomansa aikana.

- Lähdin lomamatkalle, jonka aikana koin jatkuvaa ohitse puhumista, ja avustajani nähtiin matkailuhenkilökunnan toimesta ikään kuin holhoajani, vaikka olen täysin kykenevä tekemään omat päätökseni ja omat elämänvalintani.

Eskolan mukaan ilmiö ei ole uusi ja vastaavaa tapahtuu jatkuvasti niin Suomessa kuin ulkomaillakin.

Sama ongelma suomalaisessa terveydenhuollossa

Yhteensä kuusi päivää kestänyt Pohjois-Euroopan risteily sisälsi lukuisia tilanteita, joissa Eskolaa kohdeltiin vähättelevästi. Hyvänä esimerkkinä hän pitää reissun ensimmäisen päivän illallista.

- Avustajaltani tultiin kysymään, että mitä hän haluaisi minun juovan. Vastasin suoraan tarjoilijalle, että vettä, Eskola toteaa.

Tarjoilija puhui edelleen avustajalle, vaikka tämä sanoi Eskolan vastaavan asioistaan.

- Sitten tarjoilija alkoi esittelemään minulle mehuvalikoimaa. Hänellä ei käynyt edes mielessä, että olisinko halunnut tilata esimerkiksi alkoholipitoista juomaa.

Sama kuvio toistui läpi illan.

- Hän kysyi jatkuvasti avustajaltani, vaikka niin minä, avustajani kuin pöydässä olevat, minulle entuudestaan tuntemattomat ihmiset sanoivat, että minulle voi puhua, Eskola kuvailee.

Vammaisiin kohdistuva ohitse puhuminen ja vähättely ovat Eskolan mukaan hyvin yleisiä ilmiöitä. Osa kokee, että vastaavia ongelmia kohtaa eniten ulkomailla. Osa taas pitää niitä yleisempinä Suomessa.

- Olen matkustanut todella paljon ympäri Eurooppaa ja harvemmin olen kokenut, että ulkomailla olisi puhuttu minun ohitseni niin kuin Suomessa. Tämä risteily oli siinä mielessä poikkeuksellinen, että minut ohitettiin jatkuvasti, Eskola toteaa.

Suomessa vastaavat kokemukset ovat liittyneet esimerkiksi lääkärikäynteihin ja kaupassa asiointiin.

- Jos käyn lääkärillä, niin hän saattaa kysyä vaivoistani avustajaltani. Ei avustaja niitä tiedä, ellen minä niitä hänelle kerro.

Tilanteet yleensä korjaantuvat, kun Eskola vastaa avustajalle suunnattuun kysymykseen itse. Tunne on kaikesta huolimatta epämiellyttävä.

- Ihan kuin olisin näkymätön, Eskola kuvailee.

Älä oleta, vaan kysy - näin toimit oikein

On monta asiaa, jotka kannattaa ottaa huomioon vammaisen ihmisen kanssa asioidessa.

Eskola korostaa, ettei apuvälineiden, kuten pyörätuolin, käyttö kerro mitään ihmisen ymmärryksen tasosta. Vammaisen seurassa olevaa ei myöskään tulisi olettaa tämän avustajaksi.

- Hän voi olla ihan hyvin kumppani, kaveri tai kuka tahansa. Ei siis tulisi tehdä oletuksia toisen toimintakyvystä, eikä myöskään siitä, missä seurassa liikkuu, Eskola sanoo.

Se, minkä itse luulee ystävälliseksi teoksi, ei aina tunnu siltä vammaisen näkökulmasta. Selkokielellä puhuminen ja äänenvoimakkuuden nosto ilman syytä tuntuvat Eskolan mukaan vähättelyltä.

Oma tila on kaikille tärkeä, niin myös vammaisille.

- Toivoisin myös kaikkien ymmärtävän, ettei toisen pyörätuoliin tai muuhun apuvälineeseen saa koskea ilman lupaa, vaikka kuinka haluaisi olla avuksi, Eskola sanoo.

Pahimmillaan hyvän tahdon ele voi tuntua kohteesta pelottavalta ja aiheuttaa ahdistusta.

-Monet voivat kokea olonsa todella turvattomaksi, jos pyörätuoli vaan randomisti napataan avustajan, tai vammaisen itsensä käsistä ja lähdetään työntämään jonnekin. Pahimmillaan se voi laukaista ahdistuskohtauksia.

Mitä ajatuksia juttu herätti? Voit keskustella aiheesta keskiviikkoon 20.7. kello 23:aan saakka.

Lue myös:

Seksuaalineuvoja Pinja Eskola, 26, kielsi pitkään vammaisuutensa, koska yhteiskunta oli opettanut, että vammaisuus on huono asia

Simo Kero tarvitsee ainakin viiden ihmisen apua elääkseen, mutta työhakemuksia ei tule - nyt hän pelkää joutuvansa muuttamaan pois kotoa

Kehitysvamma-sana koetaan leimaavana, siksi kuusamolainen yhdistys halusi olla edelläkävijä ja vaihtoi nimensä