Miten suuri riski on, että talvella iskee sähkökriisi ja mitä se käytännössä tarkoittaisi? Asiantuntijat vastaavat.

Mahdolliset sähkökatkokset ajoitetaan todennäköisesti sinne, missä kulutuspiikkejä on. Kuva: Mikko Stig / Lehtikuva, Juhani Niiranen, Joel Maisalmi / Aamulehti, Rio Gandara

Ensi talvena odotettavissa on huippukallista sähköä ja mahdollisesti jopa pula energiasta. Pahimmillaan sähkönjakelua voidaan joutua rajoittamaan sähkökatkoksilla. Miten ongelmat näkyisivät kotitalouksiin, ja voiko sähköpulaan varautua?

Missä, milloin ja miten pitkäksi aikaa sähkö voitaisiin katkaista?

Kantaverkkoyhtiö Fingrid johtaisi sääntelytoimintaa poikkeustilanteessa.

-?Se kohdistuisi laajasti Suomeen ellei kaikkialle, ja sähkönjakeluyhtiöt toteuttaisivat sitä omalla alueellaan niin, että sähköt menevät poikki kotitalouksilta ja yrityksiltä, Energiateollisuuden toimitusjohtaja Jukka Leskelä kertoo.

Energiateollisuus ry:n toimitusjohtaja Jukka Leskelä. Kuva: Joel Maisalmi / Aamulehti

-?Sähkönjakeluyhtiöt varautuvat siihenkin, että sähköä ei kerta kaikkiaan riitä, jolloin jouduttaisiin turvautumaan kiertäviin sähkökatkoksiin.

Todennäköisesti katkot kestäisivät tunnin tai puolitoista, tietyssä toistuvassa rytmissä. Näin lyhyt katko ei johda siihen, että putket jäätyvät, ilmanlaatu heikkenee tai pakastin sulaa.

-?Jos tähän mentäisiin, se olisi varmasti niinä hetkinä, jolloin kulutuspiikki on suurimmillaan, pakkaspäivien arkiaamuja ja -iloja, vaikkapa se perjantain kello kahdeksan sauna.

Joitakin sähköasiakkaita, kuten sairaalat ja pelastuslaitokset jätetään ulkopuolelle.

-?Paljon kysymyksiä tästä herää: toimivatko turvalaitteiden paristojärjestelmät, vaarantuuko sairaan ihmisen hoitolaitteen toiminta.

Millaiset olosuhteet johtaisivat sähkönsääntelyyn?

Energiateollisuuden Leskelän ja Aalto-yliopiston taloustieteen professori Matti Liskin näkemykset eroavat jonkin verran riskin todennäköisyydestä. Leskelä pitää uhkaa mahdollisena ja varautumista vaativana, mutta epätodennäköisempänä kuin Liski.

Taloustieteen professori Matti Liski. Kuva: Rio Gandara / HS

Aalto-yliopiston tutkijat varoittivat kevättalvella riskianalyysissään mahdollisesta ketjureaktiosta, joka johtaa sähköntuotannon vaarantumiseen. Energiateollisuus piti uhkaa liioiteltuna.

-?Laskelmamme huolestuttavat skenaariot ovat jo osittain toteutuneet, Liski sanoo nyt.

Skenaarioiden muuttujat koskivat Olkiluoto kolmosen käyttöönottoa ja siirtoyhteyksien katkeamista naapurimaihin.

-?Kaikkein ongelmallisimmalla skenaariopolulla, jota olemme nyt matkustaneet, (tehovajeen) tuntimäärä nousi niin suureksi, että se kertoo riskin vakavuudesta.

-?Venäläinen sähkö on poikki, kaasu Euroopasta myös. Olkiluoto 3 viivästynyt edelleen.

Liski pitää huolestuttavana yhtiöstä tulleita viestejä. Ensin kerrottiin viivästyksestä joulukuulle, sitten arvio jostain syystä muuttui.

-?Yleensä viiveitä ei ole siellä ainakaan aliarvioitu.

Myös Leskelän mukaan vakavin tilanne syntyisi siitä, että koekäyttövaiheessa oleva Olkiluoto 3 ei olisikaan käytettävissä talvella.

Lisäksi tulisi häiriöitä vaikkapa tuontiyhteyksiin Ruotsista. Liski arvioi, että yksittäiset valtiot, kuten Ruotsi saattaisi myös alkaa omista toimitusvarmuussyistään rajoittaa energianvientiä Suomeen.

Varsinkin talvella on hyvä pohtia omaa sähkönkulutustaan. Kuva: Seppo Solmela / IS

Energiateollisuuden mielestä ei ole todennäköistä, että Ruotsi katkaisisi sähkön viennin ja rikkoisi yhteisten markkinoiden sääntöjä. Mutta ei Ruotsistakaan varmuudella aina ole sähköä tarjolla loputtomasti, Leskelä lisää.

-?Ruotsista tuodaan sähköä johtojen täydeltä, mutta voitaisiin tuoda enemmänkin. Pohjoiseen rakennetaan juuri uutta yhteyttä, joka valmistuu vuonna 2025, Leskelä huomauttaa.

-?Paukkupakkaset, iso häiriötila ja heikot tuulet laajalti Pohjolassa. Tällainen on aivan mahdollinen skenaario, ja siksi olennaisinta on nyt kaikkien sähkönkäyttäjien pohtia omaa kulutustaan, Leskelä sanoo.

Millaisia varautumisjärjestelmiä Suomessa kehitetään sähkön säännöstelyyn?

Sähkökatkokset ovat vasta viimeinen vaihtoehto. Varautumisjärjestelmä on moniportainen. Ensin otetaan käyttöön reservissä olevaa tuotantoa ja monet teolliset energia-asiakkaat alentavat sähkönkäyttöään hintojen noustessa.

Kantaverkkoyhtiö Fingridillä on lisäksi erilaisia työkaluja hoitaa lyhytaikaisia häiriöitä. Niitä ovat varavoimalaitokset ja sopimukset teollisuuden kanssa sähkön käytön alentamisesta.

Miten varautua ennakolta?

Kaasua voi varastoida ja säästää. Sähköä kulutetaan ja tuotetaan aina sama määrä eikä sitä käytännössä varastoida. Jos nyt alkaa säästää sähköä, se ei auta talven mahdolliseen pulaan, mutta auttaa pienentämään omaa sähkölaskua.

1970-luvun energiakriisin aikanakaan sähkökatkoksiin ei turvauduttu, mutta muita säästökeinoja oli: katuja pimeni öisin, mainosvalaistusta kiellettiin ja liiketilojen sisälämpötiloja laskettiin.

Kuva: Mikko Stig / Lehtikuva

Euroopan unionin komissio saattaa ehdottaa toimenpiteitä energian säästämiseksi. Sellaisia voisivat olla sähkönkulutuksen rajoitukset ja lämpötilojen laskua julkisissa tiloissa.

-?Huoltovarmuusajattelu, energiatehokkuus ja -säästäminen, nämä ovat teemoja, joihin olisi voitu panostaa enemmän jo aiemmin. Sillä olisi valtava vaikutus, jos ne joilla on mahdollisuus karsia turhaa sähkönkäyttöä, sen tekisivät, Leskelä sanoo.

-?Että saunaa ei lämmitetä juuri silloin, kun tulee pahin käyttöpiikki. Kodeissa on paljon jatkuvasti paljon virtaa vieviä laitteita ja tiloja, joita lämmitetään turhan paljon.

-?Lillutaan lämpimässä suihkussa 15 minuuttia. Jos teini tekee sen joka aamu (sähkölämmitteisellä vedellä) ja se maksaisi vaikka kolme euroa, niin voi miettiä että onko valmis maksamaan teinille herätyskellosta satoja euroja vuodessa.

Sähkölämmittäjäasiakkaat ovat hankalassa tilanteessa.

-?Valtavia jonoja on aurinkopaneelien tilauksissa, lämpöpumpuissa ja sähköautoissa (bensanhinnan takia). Voi olla aika hankalaa saada enää mitään toimituksia ensi talveksi, Leskelä sanoo.