Venäjän presidentti Vladimir Putin ja Turkin Recep Tayyip Erdogan tapaavat toisensa kasvotusten tiistaina Teheranissa Iranissa, kertoi Kremlin tiedotus viime viikolla. Tapaamiseen osallistuu myös Iranin presidentti Ebrahim Raisi.

Tapaaminen on Putinille vasta toinen ulkomaanmatka maan aloitettua hyökkäyksensä Ukrainaan, kertoo Le Monde. Putin vieraili Tadzhikistanissa kesäkuussa.

Kremlin mukaan tapaamisessa keskustellaan Syyrian tilanteesta. Turkki, Venäjä ja Iran ovat jo pitkään osallistuneet Syyrian sisällissotaan, jossa Venäjä ja Iran ovat tukeneet Syyrian presidentin Bashar al-Assadin hallintoa, ja Turkki vuorostaan on tukenut joitakin hallintoa vastaan taistelevia ryhmiä ja pyrkinyt tukahduttamaan kurdiryhmiä Pohjois-Syyriassa.

Nato-maa Turkin presidentin tapaaminen Naton päävastustajan Venäjän ja Yhdysvaltain Lähi-idän arkkivihollisen Iranin kanssa herättänee epäluuloa erityisesti Washingtonissa, arvioi kansainvälisen politiikan professori ja Helsingin yliopiston tutkijakollegiumin johtaja Tuomas Forsberg STT:lle.

- Kyllä se ilman muuta kiristää välejä, riippuen tietysti siitä, mitä kokouksesta tulee ulos. Jo pelkkä tapaaminenkin on monen mielestä arveluttavaa, ja tämä koskee niin Irania kuin Venäjääkin. Tapaamisen luonne saattaa heittää lisää vettä myllyyn keskusteluun siitä, mikä on Turkin asema Natossa. Jos Turkki käy lehmänkauppaa liittokunnan merkittävimmäksi uhaksi nimetyn valtion kanssa, niin kyllähän se on iso asia koko liittokunnan kannalta, Forsberg sanoo.

Teheranin keskustelut ovat virallisesti osa niin kutsuttua Astana-rauhanprosessia, joka on Venäjän, Iranin ja Turkin vetämä hanke Syyrian yli vuosikymmenen jatkuneen sisällissodan lopettamiseksi.

Suomi ja Ruotsi tuskin korkealla asialistalla

Suomessa yleinen epäluulon ja spekulaation aihe on ollut se, että Turkki ja Venäjä olisivat sopineet kulissien takana jonkinlaisesta lehmänkaupasta, jossa Venäjä katsoo sormiensa läpi Turkin toimintaa Syyriassa vastineeksi Turkin aiheuttamasta viivytyksestä Suomen ja Ruotsin Nato-jäsenyysprosessiin. Turkki ei ole vielä ratifioinut Suomen ja Ruotsin jäsenyyttä.

Tutkija ei usko, että Suomen ja Ruotsin Nato-hanke olisivat Teheranissa käytävien keskustelujen aiheena.

- Voisi kuvitella, että heillä on paljon olennaisempia asioita puhuttavana kuin tämä Suomen kysymys. Siitä ei ole ollut näyttöä, että tämä (Suomen ja Ruotsin jäsenyyden viivytys) olisi ollut Venäjän ja Turkin koplaama asia. Ei se ole poissuljettua, mutta on asialistalla tärkeämpiäkin aiheita, Forsberg sanoo.