KYBARTAI Maanviljelijä Evaldas Maciulis katsoo kohti sateen pieksämää peltoa, jota halkaisee valvontakameroilla täplitetty piikkilanka-aita. Se erottaa Venäjälle kuuluvan Kaliningradin saarekkeen Liettuasta.

Hänenkin peltonsa ulottuu aivan kiinni raja-aitaan. Siinä ei ole mitään ihmeellistä koko ikänsä pienessä rajakylä Kybartaissa eläneelle viisikymppiselle miehelle.

- Ihan samalta pelto näyttää toisella puolen aitaa, Maciulis naurahtaa.

Tulevaisuus tuntuu nyt kuitenkin epävarmalta. Päällimmäisenä huolenaiheena on elinkeinon harjoittaminen.

- Viljan tuotantokustannusten nousu huolettaa, mutta toivomme, että pärjäämme jotenkin.

Kysymykseen siitä, pelottavatko Venäjän viimeaikaiset uhkaukset Liettuaa kohtaan, Maciulis vastaa hyvin varovaisesti. Jos täällä kävisi samoin kuin Ukrainassa, se herättäisi pelkoa, mutta ei voi tietää, miten tässä käy, hän muotoilee.

Pieni rajakylä on yhtäkkiä päätynyt maailmanpolitiikan keskiöön. Suurin osa paikallisista on varautuneita puhumaan medialle herkästä tilanteesta. Syynä ovat huonot kokemukset siitä, että heidän sanojaan olisi joissakin ulkomaisissa viestimissä vääristelty.

Kybartain tilannetta ei voikaan täysin ymmärtää kukaan, joka ei asu täällä, toteaa kylänvanhin eli kunnanjohtaja Romas Sunokas.

EU sallii sittenkin raideliikenteen

Muutaman tuhannen asukkaan rajakylä tunnetaan siitä, että sen läpi kulkevat rekat sekä tavara- ja matkustajajunat Kaliningradiin. Enimmäkseen liikenne on peräisin Venäjältä, josta sen on kuljettava Valko-Venäjän kautta Liettuan läpi.

Venäjän hyökättyä Ukrainaan EU määräsi rangaistuksena tukun pakotteita, mukaan lukien tuontikieltoja, joita Liettua nyt toimeenpanee Kaliningradin-liikenteessä. Kesäkuussa voimaan tulivat terästä ja rautametalleja koskevat kiellot. Viikko sitten ne laajenivat koskemaan myös alkoholia, luksustuotteita ja rakennusmateriaaleja.

Liettuassa tilanne on hankala. Venäjän mielestä liikenne Kaliningradiin on Venäjän sisäistä liikennettä. Koko Liettuan halki kulkeva liikenne ei taas Liettuan näkökulmasta ole missään nimessä Venäjän sisäistä liikennettä.

Venäjä on väittänyt, että Liettua saartaa Kaliningradia ja on uhkaillut sitä vastatoimilla. Liettua on taas pitänyt kiinni siitä, että se vain toimeenpanee EU:n tuontikieltoja.

Viikkojen odottelun jälkeen Euroopan komissio julkaisi keskiviikkona täsmentävän ohjeistuksen, jonka mukaan pakotteet koskevat rekkakuljetuksia mutta eivät raidekuljetuksia, kunhan määrät pysyvät keskivertotasossa.

Liettua on vastentahtoisesti hyväksymässä komission uuden ohjeistuksen. Pääministeri Ingrida Simonyten mukaan Liettua ei silti pidä aiempaa tulkintaansa EU-pakotteista vääränä. Myös komission mukaan Liettua ei ole tulkinnut pakotteiden toimeenpanoa väärin, mutta asiaa on nyt selvennetty.

Nykyrajoitukset myös junaliikenteelle pysyvät voimassa toistaiseksi, kunnes Liettua saa järjestettyä uuden valvontajärjestelmän.

"Venäjä käyttää hyväkseen tilaisuutta"

- Venäjä käyttää nyt hyväkseen tilaisuutta synnyttää eripuraa ja lyödä kiilaa liittolaisten väliin. Siihen kuuluu voimankäytöllä uhkaileminen, sanoo liettualainen tutkija Tomas Jermalavicius.

Hän toimii tutkimusjohtajana Viron kansainvälisessä puolustus- ja turvallisuustutkimuskeskuksessa. Yle haastatteli häntä paria päivää ennen Euroopan komission uuden ohjeistuksen julkaisua.

Erityisesti venäläisestä kaasusta riippuvainen Saksa on Jermalaviciusin mukaan Venäjän painostukselle altis. Liettuassa moni kohotti kulmiaan kun Saksan liittokansleri Olaf Scholz sanoi jo kesäkuun Nato-huippukokuksessa Madridissa, että pakotteiden ei tulisi päteä Kaliningradin-liikenteeseen.

- Moskova ei ikinä kiristä jännitteitä silloin, kun sille pannaan voimalla vastaan, vaan silloin, kun se näkee heikkoutta. Nyt heikkoutta on näkyvissä osassa Liettuan ja Saksan hallitusta, Jermalavicius sanoo.

Venäjä näyttääkin nyt onnistuneen yhdessä tavoitteessaan, eli pakotteiden lieventämisessä. Venäjän ulkoministeriön tiedottaja Marija Zaharova kiitteli "realistiseksi ja järkeväksi" EU-komission viimeviikkoista ohjeistusta, jonka mukaan raideliikenne jää pakotteiden ulkopuolelle.

Pakotekiista näkyy Kybartain kylänraitilla

Slava Ukraini! Kunnia Ukrainalle!

Tällaiset sinikeltaiset tienvarsikyltit ottavat Kybartaissa vastaan venäläiset rekkakuskit, jotka pakkautuvat odottamaan rajanylitystä.

Kylän ulkopuolella odottava kilometrien mittainen rekkajono ei ole nyt tavallista pidempi, mutta kunnanjohtaja Sunokasin mukaan tarkastuspisteelle on jouduttu palkkaamaan lisää rajavartijoita.

Lisäkädetkin ovat olleet ylityöllistettyjä, kun rekkoja tarkastetaan kiellettyjen tuotteiden varalta.

Kybartain rautatieasemalla on kunnanjohtajan mukaan päinvastainen ongelma. Junien määrä on selvästi vähentynyt, ja paikallisten rautatieläisten työtunteja on jouduttu karsimaan.

Liettuan rautatiet kuitenkin sanoo, että tällä hetkellä tuontikiellot koskevat vain noin 15:tä prosenttia kaikesta Kaliningradiin suuntautuvasta junaliikenteestä.

Julistekampanja syyttää Venäjää kansanmurhasta

Kybartain erikoisessa asemassa maailmankartalla on nähty myös mahdollisuuksia.

Päivittäin pysäköintialueella rajanylitystä odottavat sadat rekkakuskit, jotka eivät saa Venäjän mediasta todellista kuvaa siitä, mitä Ukrainassa tapahtuu.

Joukko kylän aktiiveja on pystyttänyt rekkojen pysäköintialueelle rivin suuria julisteita, joissa on valokuvia kärsivistä ukrainalaisista ja venäläisjoukkojen hirmuteoista Ukrainassa.

- Tarkoituksena on kiinnittää venäläisten huomio heidän hallituksensa sotaan Ukrainassa ja rohkaista heitä luopumaan välinpitämättömyydestä, kerrotaan kampanjaan osallistuneen paikallisjärjestön verkkosivuilla.

Jokaisessa julisteessa lukee venäjäksi sama teksti: Venäjä tekee Ukrainassa kansanmurhaa. Tämä tapahtuu, koska sinä et usko siihen.

"Seisomme lähellä kuilun reunaa"

Pakotekiistaan liittyvistä uhkailuista huolimatta Ylen haastattelemat liettualaistutkijat pitävät erittäin epätodennäköisenä, että Venäjä todella hyökkäisi Nato-maa Liettuaan.

Sodan uhkan ja Ukrainan sodan varjot ulottuvat silti Kybartaihin asti, vaikka harva siellä aktiivisesti Venäjän hyökkäystä pelkääkään. Yleinen mieliala on viileän käytännöllinen: ikävään tilanteeseen ei voi vaikuttaa, joten parempi vain jatkaa elämää.

- Tilanne herättää huolta, ja se on luonnollista. Aiemmin olemme nähneet sotakuvia jostain kaukaa, mutta nyt sota on varsin lähellä. Täälläkin on käynyt ukrainalaisia, jotka ovat nähneet sotaa ja kertoneet mitä se on, kunnanjohtaja Sunokas sanoo.

86-vuotiaan Leonas Narbutisin lapsuus Kybartaissa katkesi toiseen maailmansotaan, kun Neuvostoliitto miehitti Liettuan. Sota Ukrainassa ja Venäjän uhkaukset Liettuaa kohtaan ovat nostaneet kipeät muistot pintaan.

- Saan väristyksiä joka kerta, kun kuulen suihkukoneen taivaalla. Muistan, mitä olen joutunut käymään läpi. Olen juossut suojaan samalla, kun pommeja räjähtelee kaikkialla ympärillä.

Narbutis lähti pakolaiseksi ensin Saksaan ja sitten Yhdysvaltoihin, jossa ehti asua yli 50 vuotta. Nykyään hän asuu Liettuan pääkaupungissa Vilnassa ja käy usein lapsuutensa Kybartaissa, jossa osallistuu paikalliseen järjestötoimintaan.

Hän myöntää viime aikoina pohtineensa muuttoa takaisin Yhdysvaltoihin.

- En haluaisi elää enää toisen sodan läpi, Narbutis sanoo.

- Seisomme koko ajan lähellä kuilun reunaa. Emme tiedä tarkalleen, mitä tulee tapahtumaan ja toivomme vain, että kaikki vielä ratkeaa.

Juttua varten on haastateltu myös raja-alueelta kotoisin olevaa, Vytautas Suuren yliopiston valtiotieteellisen tiedekunnan johtajaa Mindaugas Jurkynasia.

Lue lisää:

Liettua rajoittaa junakuljetuksia yhdelle Venäjän tärkeimmistä sotilasalueista - lue, mitä Kaliningradin kiistasta voi seurata

Liettuan ulkoministeri STT:lle: Jos Suomea ja Ruotsia ei hyväksytä Natoon nopeasti, tarjoamme voiton Venäjälle

Yle Liettuassa: Nato turvaa pienen maan itsenäisyyttä, mutta Venäjää myös pelätään - "Kaikki on mahdollista", toteaa vilnalainen tähtijuontaja