Monen suomalaisen taloudessa tekee jo inflaation takia tiukkaa, ja pian voi tehdä korkojen kohoamisen takia vielä tiukempaa.

Talouden ylle kertyy paraikaa samanlaisia synkeitä näkymiä kuin pimensi Helsingin taivasta juuri ennen kesäistä ukkosmyrskyä. Kuva: Aleksi Jalava / IS

Suomen ja euroalueen talousnäkymät ovat lyhyen ajan kuluessa heikentyneet tuntuvasti. Ainakin lyhytaikainen taantuma vaikuttaa jo todennäköiseltä eikä enää vain riskiltä.

Näkymiä heikentää eräänlainen talouden "täydellinen myrsky", jossa samaan rintamaan kasautuu yhdellä kertaa useita toinen toistaan voimistavia vaikeuksia.

Kolmesta kovimmasta talousmyrskyn osakeskuksesta vanhin on koronakriisi. Se ei ole ohi, sillä Suomikin vasta toipuu, kun uudet virusvariantit ja syyskauden lähestyminen herättävät jo huolta tartuntatilanteen pahenemisesta.

Toinen ja kenties koronaakin kovempi vastatuuli on noussut energian rajusta kallistumisesta ja Venäjän hyökkäyssodan aikaan saamasta epävarmuudesta, joita EU:n ja Venäjän välinen energiasota on kärjistänyt - ja uhkaa kärjistää vielä lisää.

Kolmas kova koettelemus lähestyy taloutta inflaation, korkojen nousun ja rahoitusolojen kaikkinaisen kiristymisen muodossa.

Kukin näistä kolmesta koettelemuksesta olisi yksinkin kyllin kova vastus heikentääkseen talouden kasvuvoimaa, mutta yhdessä ne uhkaavat painaa euroalueen ja Suomenkin talouden taantumaan.

Koronakriisin uusi paheneminen on vasta riski, mutta inflaation kiihtyminen ja korkojenkin kohoaminen ovat jo toteen käyneitä talouden tosiasioita.

Sekin on jo varma asia eikä enää pelkkä apea aavistus, että inflaation voimistumisesta koituu taloudelle vakavaa haittaa - ja että inflaatio- ja korkohuolet heikentävät yleisön ja yritysten luottamusta talousnäkymiin.

Talousvaikeuksien täydellinen myrsky ahdistaa myös talous- ja rahapolitiikan päättäjiä ahtaalle, sillä tällaisen myräkän varalle ei ole vaarattomia saati varmoja vastatoimia.

Esimerkiksi euroalueen keskuspankki EKP nostanee ensi torstaina ohjauskorkojaan inflaation hillitsemiseksi, vaikka rahahanojen kiristäminen heikentää nopeammin ja varmemmin talouden kasvuvoimaa kuin energian ja elintarvikkeiden hintapaineita.

Inflaation taltuttaminen on toki keskuspankin tehtävä, mutta tällä kertaa pelkkä yritys voi ensin taltuttaa talouskasvun - ja painaa heti perään talouden taantumaan.

Arkisten rahahuolien kanssa bensapumpulla ja kaupan kassalla tuskailevalle kansalaiselle on saman tekevää, onko vyötä kiristettävä hintojen tai korkojen nousun - tai näiden yhteisvaikutusten - takia.

Taloushuolien syiden tarkat vaikutukset voivat olla vielä hyvän aikaa epävarmaa vaihtelua, mutta siihen voi jo varautua, että syksyn ja ensi talven mittaan suomalainenkin arki kallistuu vielä lisää ja rahavaikeudet lisääntyvät.

Mutta kuinka kauan ja kuinka kovana tätä talousmyräkkää kestää, sitä eivät tiedä ennalta sen paremmin ministerit tai keskuspankkiirit kuin muutkaan oraakkelit.