Kaikilla on vuorokaudessaan 24 tuntia, mutta miksi toiset saavat niistä enemmän irti? Mikä on energian salaisuus ja onko sitä kaikkien saatavilla?

Ihmisten energiatasoissa on eroja siinä missä ihmisissä muutenkin. Kuva: Shutterstock

On arkiaamu kello 11. Avaan Instagramin vielä aamukahvia nautiskellen ja saan heti muistutuksen saamattomuudestani. Tarinat nimittäin kertovat, että @heidionthego eli helsinkiläinen personal trainer ja hyvinvointivaikuttaja Heidi Tainio, 42, on jo ehtinyt vetää kahvakuulatunnin, pulahtaa avannossa ja tehdä toimistotöitä kaksi ja puoli tuntia.

Heidi on tunnettu aamuvirkku, mutta hänen postauksensa pursuavat kadehdittavaa energiaa ympäri vuorokauden. On porrastreenejä, ihania dinnereitä, tennismatseja ystäväporukalla, juoksulenkkejä auringonnousussa, sporttilomia Kaliforniasta Alpeille, vuorilla patikointia, aamu-usvaisia metsävaelluksia, hiihtoretkiä, purjelautailua, polkujuoksua.

Heidin vauhtia katsellessa tulee helposti tunne, että pitäisi itsekin jaksaa enemmän. Miten samoille energiatasoille voisi päästä? Millä voimalähteellä hän oikein käy?

- Mietin itsekin välillä, mistä energiani tulee, Heidi myöntää.

Myös hänen lapsensa Mandi, 18, ja Max, 21, ovat ihmetelleet samaa, samoin seuraajat, jotka ovat kysyneet: "Miten sä jaksat? Tulee hiki jo pelkästä katsomisesta!" Heidi kuitenkin vakuuttaa, ettei ole oikeasti koko ajan menossa.

- Kun työviikko on ohi, haemme perheen kanssa pitsat ja käymme sohvalle loppuillaksi. Blogistanikin löytyy postaus Oodi sohvalle. Korona-aikana olen katsonut kaikki Netflix-leffat, hän väittää.

Heidi uskoo, että juurikin sohva on hänen jaksamisensa salaisuus. Se on tärkeä levähtämispaikka ja voimavarojen tasapainottaja. Sohvalla voi helposti vierähtää koko viikonloppuilta leffojen parissa.

Ajatus lohduttaa, mutta ei anna vastausta tärkeimpään kysymykseen. Miksi yhä tuntuu, että itse kulutan sohvaa paljon muita enemmän? Soitan psykologi ja psykoterapeutti Hanna Markukselalle, joka on kirjoittanut aiheesta kirjan: Suorituskyvyn salaisuus - Vireystilan säätelyn avulla huipputuloksiin (Tammi, 2021). Hän jos joku osaa selvittää, mistä energiassa on kyse ja mistä sitä voisi ammentaa.

Hanna Markukselalla on hyviä uutisia: En ole ainoa, joka ihmettelee, miksi ei jaksa ja onko siksi jotenkin huonompi ihminen.

- Suomessa ajatellaan, että ahkera ja aikaansaava on hyödyksi omalle yhteisölleen ja yhteiskunnalle. Täällä arvostetaan työkeskeisyyttä ja reipasta tahtia, mikä johtuu osaksi siitä, että sotien jälleenrakennusvaiheessa on jouduttu venymään äärimmilleen.

Markukselasta olisi kuitenkin olennaisempaa kysyä: Onko ennemminkin niin, että kaikilta vaaditaan samaa jaksamista?

- Kunnioitamme ihmisten erilaisuutta monissa muissa asioissa, kuten ruumiinrakenteissa. Miksi silti oletamme, että kaikkien pitäisi jaksaa elämässä samanlaista kokonaiskuormitusta, vaikka se ei ole mahdollista edes fysiologisesti?

Tuntuu kuin hartioiltani olisi nostettu kivireppu. Tästä on kuultava lisää!

Markuksela muistuttaa, että vaikka kaikilla on päivässä 24 tuntia, energian määrä vaihtelee yksilöstä toiseen. Yksi syy tähän on, että jokaisen sydän ja hermosto toimivat yksilöllisesti. Hermoston palautumisesta ja sitä kautta kehon akkuvarauksesta kertova sykevälivaihtelu voi olla jollakin yön aikana keskimäärin alle 20 ja toisella yli 200, vaikka ei edes harrastaisi kestävyyslajeja.

- Jos sykevälivaihtelu on todella korkea, esimerkiksi yli 100, saa etulyöntiaseman hermoston palautumiseen yön aikana. Mitä paremmin yön aikana latautuu, sitä enemmän päivästä saa irti.

Omaa geeniperimää ei voi muuttaa, mutta sykevälivaihtelua ja sitä kautta omaa palautumista ja jaksamista voi nostaa parantamalla peruskestävyyskuntoa. Kävely on loistava peruskestävyyslaji ja hyvä sijoitus jaksamiseen. Mitä rauhallisemmin etenee, sitä paremmin peruskestävyyskunto kohenee.

Myös Heidi kertoo saavansa energiaa liikunnasta, mutta ei rehki niin kovaa ja usein kuin some antaa ymmärtää. Jos takana on huonosti nukuttu yö, hän jättää suosiolla aamulenkin väliin ja keittää mieluummin kahvit.

- Keho kaipaa liikettä, mutta välillä liikkeeksi riittää, kun kipaisen kaupasta jäätelöä. Kun liikkumisessa ei ole pakottamista ja suorittamista, se tapahtuu aidosti ilon kautta ja antaa energiaa. Jo 15-20 minuutin lenkki muutamana aamuna viikossa riittää.

Monesti energisyyttä ihannoiva seuraa somessakin ihannettaan vastaavia ihmisiä. On kuitenkin hyvä pitää mielessä, ettei sosiaalinen media anna realistista kuvaa kenenkään elämästä vaan näyttää aina vain yhden tarinan.

Hanna Markuksela huomauttaa, ettei päivityksistä välttämättä tule ilmi, jos energiseltä vaikuttava ihminen onkin unen vaalija. Ehkä paljosta muusta hauskuudesta luovutaan unen tähden.

Tarkistan asian myös Heidiltä.

- Kyllä, olen sängyssä joka ilta viimeistään kymmeneltä. Olisi kamalaa, jos pitäisi lähteä illalla tekemään vielä jotain, hän nauraa.

Kun Heidin energiavarastot ovat jo hiipumassa, omani käyvät tehokkaimmillaan. Iltakympin kahvakuulailut eivät tuota ongelmia!

Hanna Markukselan mukaan kumpikaan virkku ei ole toistaan parempi. Tärkeintä olisi löytää oma kronotyyppinsä ja rytmittää päivä sen mukaan. Kannattaa tarkkailla, mihin kohtaan päivässä oma vireyshuippu osuu ja huomioi se mahdollisuuksien mukaan töitä jaksottaessa. Omaa heräämis- ja nukkumaanmenoaikaa voi yrittää säätää pari tuntia suuntaan tai toiseen, vaikka rytmi keikahtaakin helposti takaisin luontaiseen tahtiin.

Mitä energisyys ylipäänsä on? Markuksela tarkastelee asiaa sekä kehon että aivojen kannalta.

- Joku ei jaksa keskittyä tietotyössä, mutta on energinen salilla työpäivän jälkeen. Silloin kehossa on energiaa, mutta aivot ovat kuormittuneet. Toinen taas jaksaa keskittyä hyvin, mutta ei jaksa lähteä lenkille, koska keho ei ole palautunut. Eikä aina edes tiedetä, kummasta jaksaminen tai väsyminen johtuu.

Myös erot aivojen toiminnassa vaikuttavat jaksamiseen. Esimerkiksi erityisherkät kuormittuvat ja väsyvät muita nopeammin avokonttorissa, koska heidän aivonsa prosessoivat aistiärsykkeet syvällisesti, mikä taas ylivirittää hermoston. Myös ADHD eli aktiivisuuden ja tarkkaavuuden häiriöön taipuvaiset voivat kuormittua herkemmin ympäristön ärsykkeistä.

Energisyyteen vaikuttavat paljon lisäksi persoonallisuus ja elämäntyyli. Ekstrovertti latautuu muiden seurassa ja voi kuormittua, jos joutuu työskentelemään yksin. Introvertti taas väsyy helposti sosiaalisissa tilanteissa ja latautuu yksin ollessaan.

Usein ajatellaan mustavalkoisesti, että on energisiä sähköjäniksiä ja helposti väsyviä alivirittyjiä. Suurin osa ihmisistä on siltä väliltä.

Tärkeintä olisi oppia tuntemaan oma energiatyyppinsä: Mikä on hyväksi omalle jaksamiselle ja mikä taas verottaa sitä? Kuinka paljon tarvitsen kuormitusta ja palautumista voidakseni hyvin? Näiden tietojen avulla oman päivän voi sitten rytmittää fiksusti oman energiatason ja tarpeiden mukaan.

Mistä voi tietää, onko omissa energioissa jokin vinossa? Markukselan mukaan yksi varoitusmerkki on, jos herääminen kestää pitkälle iltapäivään.

Uni on kaiken palautumisen perusta. Jos olo ei ole levännyt ja virkeä viimeistään päivän edetessä, on hyvä selvittää tarvittaessa unitutkimuksessa, mitä yöllä tapahtuu. Joskus tunnistamaton uniongelma voi verottaa yön aikaista palautumista.

Hyvän unen lisäksi säännöllinen ruokailurytmi vaikuttaa kehon ja mielen energisyyteen.

- Aivot käyttävät energianlähteenä verensokeria. Jos se heilahtelee, myös jaksaminen vaihtelee. Jos haluaa olla skarppina lounaan jälkeen, kannattaa vähentää hiilihydraatteja ja sokeria ja painottaa proteiinia, kasviksia sekä hyviä öljyjä.

Joskus hedelmällisessä iässä olevien naisten väsymys voi johtua vähäisistä rautavarastoista. Tilanne selviää helposti labratesteillä.

Jos säännöllisistä ruokailuista huolimatta työpäivän jälkeen jaksaa vain maata sohvalla, palautuminen ei ole tasapainossa.

Myös vapaa-ajalle tulisi jäädä energiaa, eikä silloinkaan vain palautumiseen. Jos kokonaiskuormitus on iso eikä keho palaudu, yhtälö ei toimi. Viisas keho laittaa suorittamiselle jossakin vaiheessa stopin sairastumalla.

Jos työ imee kaikki voimavarat, Markuksela kehottaa kysymään itseltään: Kuinka paljon olen valmis luopumaan vapaa-ajastani työn vuoksi? Mitä arvostan elämässä ja millaisella elämäntahdilla voin hyvin? Miten saan järjestettyä arkeni niin, että pysyn toimintakykyisenä?

Esimerkiksi kokopäivätyö sovi kaikille. Joidenkin kapasiteetti riittää osa-aikatyöhön ja silloin olisi tärkeää antaa itselleen rauha asian suhteen.

- Tärkeintä olisi etsiä itselleen sopiva elämäntyyli ja -tahti sekä muistaa, että olemme kaikki erilaisia.

"Saan virtaa nukkumalla tarpeeksi, kulkemalla pyörällä töihin ja välillä autolla, jos väsyttää. Teen mieluisia asioita vapaa-ajalla enkä stressaa turhista." Nainen, 26

"Olen saanut lisää energiaa positiivisella ajattelulla. Hyvillä ihmissuhteilla, mielekkäällä tekemisellä. Huomaan aamusta, jos päivästä näyttää tulevan huono. Silloin pyrin työstämään asiaa. Usein tapahtuukin jotain, mikä nostaa energiatasoa." Nainen, 62

"Vaihdevuosioireet syövät energiaa, mutta liikunta, salilla käyminen, antaa lisäenergiaa. Liike on todellakin lääke. Myös työllä ja ihmisten kohtaamisella on positiivinen merkitys." Nainen, 53

"Niin tavalliselta kuin kuulostaakin, olen saanut lisää energiaa rutiineista - riittävistä unista ja säännöllisestä ruokailusta. Rakkaat harrastukset antavat paljon, usein jo uuden käsityöprojektin suunnittelu antaa potkua päivään! Olen kova murehtimaan, ja se on vaikuttanut uniini. Lukeminen vähentää turhaa murhevalvomista. Joskus on hyvä harhauttaa itsensä toisaalle ja palata pulman äärelle myöhemmin." Nainen, 34

"Luovuin televisiosta kolme vuotta sitten ja nukun nyt pitempään ja paremmin. Myös mielekkäästä työstä ja opinnoista saa virtaa arkeen." Nainen, 29

"Kymmenen vuotta sitten rupesin nukkumaan yli yhdeksän tunnin yöunia. Pitkät yöunet myös laihduttavat. Jätin pois turhat festarit, mökkeilyt, lomamatkat, sukuloinnit ja niin edelleen." Mies, 50

"Musiikin kuuntelu auttaa aina paremmalle fiilikselle ja antaa lisää virtaa lähes poikkeuksetta. Siksi pyrin kuuntelemaan musiikkia aamuisin aina kun mahdollista." Nainen, 20

"Koronakeväänä 2021 vaihdoin alaa ja paikkakuntaa. Kaikki uusi virkistää. Saunon, meditoin ja joogaan kotona. Koiralenkit piristävät, ja ulkoilu syventää unta. Myös vihreä tee antaa energiaa." Nainen, 44

"Ruokarytmi pitää minut energisempänä. Proteiinia aamuun, eläinrasva ja sokeri pois, säännölliset ruoka-ajat. Iltaa kohden terveellisiä hiilareita eli kasviksia, juureksia, marjoja. Muutoksen tein pari vuotta sitten ja painokin keveni. Lisäsin kävelyä reippaasti, se on minulle sopivaa." Nainen, 67

"Kun oikein pännii, kunnon siivous auttaa kummasti. Kun on aikansa rehkinyt, palaa hyvä olo ja energia. Käsitöiden tekeminen, samoin pihatyöt ja sateessa kävely metsässä tuovat hyvää oloa." Nainen, 54