Ensi viikolla saatetaan saada pari hellepäivää, povaa Forecan meteorologi Anna Latvala.

Lounais-Eurooppa käristyy armottomassa helteessä ja kuivuudessa, ja alkuviikosta neljäkymmentä astetta saattaa mennä rikki myös Brittein saarilla.

Pohjois-Eurooppaan tämä hellepätsi ei sentään ulotu, sanoo Forecan meteorologi Anna Latvala.

- Eurooppa ei ole mitenkään valtava maanosa, mutta silti tarpeeksi suuri siihen, ettei sama sää mahdu koko alueelle.

Siinä missä Manner-Euroopan korkeapaine on tuomassa Välimeren kuumuuden myös Länsi- ja Keski-Eurooppaan ja nostamassa sikäläiset lämpötilat lähelle 40 astetta, jatkuvat Pohjoismaiden ilmat epävakaina.

- On silti täysin mahdollista, että ensi viikolla keskiviikon ja torstain tienoilla päästään silti hellelukemiin, Latvala povaa.

Lämpö leviää Latvalan mukaan lounaasta päin laajemmalle Suomeen.

- Silti helteet saattavat vain käväistä Suomessa. Mutta joka tapauksessa viikon loppupuoli on sen alkua lämpimämpi koko maassa.

Äärimmäiset, jopa 45 asteen lämpötilat ovat aiheuttaneet kaaosta pitkin Lounais- ja Länsi-Eurooppaa. Britanniassa alkuviikkoon povatut hirmuhelteet saivat maan hallituksen julistamaan kansallisen hätätilan.

Lue lisää: Britanniaa uhkaavat jopa 40 asteen hirmuhelteet - tässä syy

Etelä-Euroopassa puolestaan riehuvat maastopalot. Viikon alusta alkaen palot ovat tuhonneet tuhansia hehtaareja maa-alueita Ranskassa, Portugalissa, Espanjassa ja Kreikassa. Sammutustöissä on menehtynyt myös useita sammutustyöntekijöitä.

Oletko paikalla Euroopan hellepätseissä? Lähetä meille vinkki tai kuva toimituksen WhatsAppiin numeroon 040?660?9019.

Lounais-Ranskan Girondessa maastopalot ovat tuhonneet yli 10?000 hehtaaria metsää.

Portugalissa silkka kuumuus on taasen tappanut maan viranomaisten mukaan jo lähes 290 ihmistä.

Monilla saattaa olla vielä tuoreessa muistissa viime kesän historiallinen helleputki, kun Suomessa koettiin koko kesän aikana päälle 50 hellepäivää. Tuolloin eteläisempi Eurooppa oli taasen normaalia rutkasti viileämpi.

Tällä hetkellä tilanne on tavallaan päinvastainen, Latvala sanoo.

- Suursäätilassa on nyt päällä eräänlainen ilmamassojen välillä oleva mutka, jonka seurauksena Euroopan nurkassa on sitkeä pitkäkestoinen korkeapaine. Se puolestaan sysää sitten pidemmän matalapainekauden toiselle puolelle Eurooppaa.

Joskus tällaiset säät siis vain "jäävät jumiin", hän summaa.

- Mutta mitenkään pysyviähän tällaiset tilanteet eivät ole. Kyllä se mutka siitä sitten ajan mittaan suoristuu.

Kun katsoo Forecan kuukausiennustetta heinäkuun lopulle ja elokuun alulle, on Euroopassa tosiaankin nähtävissä selkeä jakolinja. Normaalia lämpimämpi sää ylettyy suunnilleen pohjoiseen Saksaan, muttei sitä ylemmäs.

Suomi hehkuu kartoissa kelmeän beigenä. Se tarkoittaa, etteivät lämpötilat juuri poikkea normaaliluvuista.

Kylmää ei silti ole luvassa, sillä heinäkuun loppu on tyypillisesti Suomessa vuoden lämpimintä aikaa. Päivällä lämpö voi näin ollen kohota päälle 20 asteen.

- Elokuun puolelle mentäessä ennusteet ovat tietenkin epävarmempia, mutta mitään erikoisia säätiloja ei ole nähtävissä. On mahdollista, että silloin on keskimääräistä hieman lämpimämpää, Latvala toteaa.

Säätä määrittää silti matalapaine, eli lämmön ohella saadaan myös vettä.

- Sadekuuroja voi tulla useampina päivinä myös heinä- ja elokuun taitteessa. Mutta eipä se sademääräkään normaalitilasta juuri heitä.