Mahdollinen jäsenyys toisi Suomeen uusia työtehtäviä. Suomen Upseeriliitto on huolissaan upseerien riittävyydestä.

Upseereja ja siviilihenkilöstöä tarvitaan lisää. Kuva: Lehtikuva / Jussi Nukari

Suomeen tarvitaan kipeästi lisää upseereja. Jos Suomi hyväksytään Naton täysjäseneksi, sekä upseereja että siviilihenkilöstöä tarvitaan lisää.

- Tarvitsemme Nato-edustustoon lisää henkilökuntaa erityisesti ulko- ja puolustusministeriöstä ja Puolustusvoimista. Lisäksi Suomi on velvoitettu lähettämään Naton sotilasrakenteisiin sotilaita, sanoo Nato-edustuston päällikön sijainen Hanna Lepistö.

Hän ei kerro tarkkoja henkilömääriä eikä aikatauluja, koska ne tarkentuvat tarkkailijajäsenyyden ja jäsenyyden aikana. Suomesta tuli Naton tarkkailijajäsen viime viikon tiistaina.

- On ihan selvää, että uusi asemamme tuo uutta työtä.

Upseeriliiton puheenjohtaja Ville Viita arvioi, että mahdollisen Nato-jäsenyyden myötä Suomeen tarvitaan yli sata uutta työtehtävää. Hän arvioi, että tarvittavista työntekijöistä 75-80 prosenttia on upseereja eli majureja, everstiluutnantteja, everstejä ja kenraaleja. Lopuista suurin osa on siviilivirkamiehiä ja aliupseereja.

Upseeriliiton puheenjohtaja Ville Viita. Kuva: Upseeriliitto

Pohjoismaisten kollegojensa kanssa käymiin keskusteluihin vedoten hän sanoo, että Nato-maissa on käytössä laskentakaava, jonka mukaan yhtä kenraalia kohtaan Nato-rakenteisiin pitää laittaa 40-50 muuta työntekijää.

- Mielestäni meidän kannattaa tavoitella muutamaa kenraalin tehtävää, koska ne ovat niitä kärkitehtäviä.

Viita arvelee, että upseerien tehtävät varataan ammattisotilaille.

Tehtävien täyttämistä vaikeuttaa Suomea vaivaava upseeripula. Viita arvioi, että tällä hetkellä Suomessa on tarve yli 300-350 uudelle upseerille. Liitto on jo vuosia vaatinut Suomeen lisää upseereja.

- Nyt tuntuu, että puolustusministeriö ja Puolustusvoimat ovat samaa mieltä, että vaje on olemassa.

Lepistö sanoo, että Nato-edustuston tehtäviin valitaan pääsääntöisesti jo valtionhallinnossa työskenteleviä virkamiehiä ja sotilaita, mutta osa tehtävistä voi tulla avoimeen hakuun.

Lisäksi jos Suomi hyväksytään Naton jäseneksi, suomalaiset voivat hakea Natossa avoinna olevia kansainvälisten asiantuntijoiden tehtäviä.

- Suomella ei ole kiintiötä kansainvälisiin asiantuntijatehtäviin vaan valinnat tehdään meriittien perusteella.

Tällä hetkellä haussa on esimerkiksi kyberturvallisuuden asiantuntijoita, analyytikkoja ja ohjelmistoinsinöörejä. Näissä tehtävissä palkka on noin 5?000-7?000 euroa kuukaudessa.

Viita kertoo, että palkat Natossa määräytyvät tehtävien mukaisesti. Palkkaus on suunnilleen samaa tasoa kuin kotimaan tehtävissä. Esimerkiksi majurin palkka on Upseeriliiton vaativuusluokka 13:n tai 14:n mukainen.

Se tarkoittaa, että alimmillaan majurin palkka on 3?624 euroa kuukaudessa. Henkilökohtaisella kokemuslisällä vaativuusluokka 13:n palkka nousee korkeimmillaan 4?965 euroon. Eversteille ja kenraaleille maksetaan enemmän.

Viita sanoo, että liiton jäsenissä huolta aiheuttavat lähinnä muut työsuhteen ehdot, ei niinkään palkkaus. Rekrytointi voi olla hankalaa, jos muut työsuhteet edut eivät ole kohdillaan.

- Olisi tärkeää, että tuettaisiin muuta elämää ja asumista siellä (sijoituspaikassa), eli puhumme perheen tukemisesta ja matkustamisesta.

Upseeriliiton marraskuussa 2021 julkaiseman jäsenkyselyn perusteella 81 prosenttia liiton jäsenistä ei ollut kiinnostuneita lähtemään sotilaallisiin operaatioihin ulkomaille, koska palkkaus ja työsuhteen ehdot eivät ole kannusta lähtemään.