Elämään on alkanut tulla taas iloa ja väriä, kun suru on muuttanut muotoaan kaipuuksi ja ikäväksi. Yllä Hilkka Ahde äitinsä Kertun kanssa, alhaalla edesmenneen miehensä Matin kanssa. Kuva: Janne Aaltonen, Antti Aimo-Koivisto / Lehtikuva

Hilkka Ahde harkitsee asettumista ehdolle ensi kevään eduskuntavaaleissa. Hän on myös valmis antamaan rakkaudelle mahdollisuuden.

Helsingin kaupunginvaltuutetun Hilkka Ahteen, 64, elämä on ollut viime vuodet myllerryksessä. Siitä huolimatta toimelias nainen on valmis muuttamaan elämäänsä vielä lisääkin.

Tosin päivään tarvittaisiin lisää tunteja, jotta kaikelle olisi aikaa vaativan omaishoitajuuden ohessa. Omaishoitajuuden arki on tullut tutuksi vuodesta 2013, kun Hilkka Ahteen äiti sairastui. Ahteesta tuli Valkeakoskella asuneen äitinsä etäomaishoitaja.

Keväällä 2017 aviomies Matti Ahde sairastui haimasyöpään. Hän menehtyi joulukuussa 2019, jonka jälkeen Hilkka Ahde otti äitinsä Kertun, nyt 87, asumaan luokseen. Hän on äidin omaishoitaja yhdessä tyttärensä kanssa.

Matti ja Hilkka Ahde Linnan juhlissa vuonna 2018. Kuva: Pete Aarre-Ahtio / IS

Pienkerrostalo sijaitsee idyllisellä paikalla rauhallisessa kaupunginosassa Helsingissä. Melkein kuin oltaisiin maalla. Hilkka Ahde kutsuu peremmälle. Koti on nyt kolmen naisen ja koiran yhteinen. Kotia jakavat tytär Tiina ja äiti Kerttu sekä Tiinan yli 15-vuotias koira Perttu.

-?Tämä on Tiinan ansiota. Hän sanoi jakavansa kanssani vastuuta äidin hoitamisesta, jotta tästä ei tule minulle liian raskasta. Tiina on minun ihana tyttäreni, Hilkka kiittelee.

Kerttu-äiti sai vuonna 2013 aivoverenvuodon, jota hoidettaessa leikkauksen aikana tapahtui myös kaksi aivoinfarktia. Äiti on nyt osittain halvaantunut ja hänellä on alkanut muistisairaus.

-?Äiti joutui opettelemaan puhumisen, syömisen ja kaiken kokonaan uudestaan, Hilkka mainitsee vieressä istuvan äitinsä kättä silitellen.

Puolison sairastaessa hän kävi hoitamassa äitiä Valkeakoskella.

-?Äidin kanssa ollessa oli huono omatunto, koska Matti oli yksin kotona, ja kotona Matin luona oli huono omatunto äidin takia, Hilkka muistaa.

Ammattikoulun liikunnanopettajana toiminut Kerttu-äiti, 87, tarvitsee nyt jatkuvaa huolenpitoa. Kuva: Joonas Salo

Lähes kymmenen vuotta kestänyt omaishoitajuus on opettanut paljon. Itse asiassa niin paljon, ettei sisukas nainen meinaa osata olla puuttumatta epäkohtiin. Hän ajaa omaishoitajien asioita Helsingin valtuustossa, mutta se ei tunnu riittävän mihinkään, koska pielessä on niin monta asiaa.

-?Omaishoito on tänä päivänä palvelu, jota kunnat tarjoavat hyvin vaihtelevasti. Se jättää liikaa harkinnanvaraa. Omaishoidontuesta tulisi tehdä lakisääteistä ja sen myöntämiskriteerit olisi yhdenmukaistettava koko maassa, Hilkka Ahde vaatii.

-?Omaishoitajuutta on monenlaista, onhan hoidettavana lapsia, vanhuksia ja vammaisia. Omaishoitajan työtä voi miettiä vauvan hoitamisen kautta.

-?Erona se, että hoidettava painaa kymmeniä, kenties lähes sata kiloa. Ja on muutenkin hankalammin käsiteltävissä niin pukemisen, wc-käyntien kuin kaiken suhteen, Hilkka sanoo.

Vaaditaan henkistä kanttia ja fyysistä voimaa, että sitä jaksaa vuorokaudet läpeensä, sillä omaishoitajuutta ei suoriteta vain virka-aikana.

Ahde on huomannut, ettei omaishoitajuuden sitovuutta ymmärretä.

-?Omaishoitajuus olisi nähtävä työnä, Ahde painottaa.

-?Omaishoito olisi saatava kotihoidon ja palveluasumisen rinnalle tasavertaiseksi hoitomuodoksi. Monelle on yllätys, ettei nyt ole niin. Kun omaishoito miellettäisiin hoitomuodoksi, eikä vain palveluksi, se antaisi paremmat edellytykset omaishoitajan juridisen aseman selkeyttämiselle.

Muutosvastaisuutta perustellaan, kuten tavallista, muutosten aiheuttamilla kuluilla.

-?Omaishoitajat säästävät yhteiskunnalle miljardeja. He ovat täysin korvaamaton voimavara. Jos omaiset eivät hoitaisi, kunnan olisi otettava vastuu.

Ja sehän sitten vasta maksaisikin.

-?Voi miettiä, millainen katastrofi syntyisi, jos me omaishoitajat menisimme lakkoon, Ahde heittää.

Tarvitaan muutosta yleiseen tahtotilaan.

-?Omaishoitajat kaipaavat työlleen arvostusta. Puhun nyt empatiasta. Ymmärrän, että päättäjissä on paljon nuoria ja keski-ikäisiä, jotka eivät osaa edes kuvitella omaishoitajan työn todellisuutta.

Puolittaisen halvaantumisen lisäksi myös muistisairaus on alkanut oireilla Kerttu-äidillä. Kuva: Joonas Salo

Lastenklinikoiden kummien toiminnanjohtajana työskennellessään Ahde huomasi, miten tietous ja kokemus vaikuttavat asenteisiin.

-?Valtaosassa yrityksistä, jotka lähtivät Kummien kanssa yhteistyöhön, taustalta löytyi ihmisten omakohtainen kokemus lapsen sairaudesta.

Ahteen mukaan arvostuksen puutteen huomaa monista seikoista. Omaishoitaja saa kuukausittain palvelusetelillä pari vapaapäivää. Se onnistuu kuitenkin vain kotipaikkakunnalla, joten kesällä palveluseteliä ei voi käyttää kesämökillä.

Yli 15-vuotias Perttu on sokea ja lähes kuuro. -?Perttu vietti meillä paljon aikaa jo ennen kuin muutimme Tiinan kanssa saman katon alle. Kuva: Joonas Salo

-?On varmasti paljon omaishoitajaperheitä, joilla on mökki kenties hyvinkin kaukana kotoa. Jos haluaa viettää koko kesän mökillä, ei saa pidettyä yhtään vapaapäivää.

Ahde on selvittänyt asiaa.

-?Ei ole mitään lainsäädännöllistä estettä, etteikö palveluseteliä voisi käyttää muuallakin kuin asuinpaikkakunnalla.

Hän on nyt tehnyt asiasta valtuustoaloitteen Helsingissä. Aikaansaavaksi tunnettua Ahdetta pyydetään jatkuvasti työskentelemään omaishoitajuuden parissa myös valtakunnallisella tasolla.

Ensi vuonna on eduskuntavaalit, ja ehdokkuudesta pitää päättää syksyn mittaan.

-?Mitä enemmän tulee kokemusta näistä asioista, sitä enemmän tuntuu, että tähän pitäisi tarttua. Harkitsen ehdokkuutta. Jos lähden mukaan, lähden täysillä, Ahde kertoo.

Omaishoidon musertavat epäkohdat vaatisivat kohennusta. Virastoissa asioita hoitavilla todellisuus tuntuu olevan täysin hukassa. Byrokratian avulla pompotellaan apua hakevia ja pelataan aikaa, jolloin moni lannistuu ja jättää hakemisen kesken.

-?Omaishoitajat ovat hyvin väsyneitä. Moni ei jaksa, kun vastassa tuntuu olevan pelkkää välinpitämättömyyttä. Eivätkä kaikki välttämättä edes tiedä, millaisia kanavia pitkin apua kuuluisi saada.

Ahde mainitsee omaishoidettavan, joka kolme vuotta taisteli saadakseen vaippoja. Lääkärin määräys vaipoista ei riittänyt ennen kuin oikeusasiamies puuttui asiaan.

-?Kunta sai moitteet surkeasta asianhoidosta. Olisi suorastaan naurettavaa, ellei olisi niin surullista, että vaipoista pitää taistella. Kuka hakee vaippoja huvikseen, Ahde kysyy.

Nykyinen ja myös edeltävä hallitus ovat antaneet rahaa omaishoitoon, mutta kuntien itsemääräämisoikeuden takia useat kunnat päätyvät käyttämään varat muualle.

-?Vain harva kunta ohjaa kyseiset varat omaishoitoon. Muualla ne voivat mennä vaikka teiden rakentamiseen. Moraalisesti todella väärin, mutta niin tapahtuu koko ajan.

Hilkka Ahde sanoo olevansa hyväosainen, sen takia hänen ei tarvitse vetää huomiota omaishoidon ala-arvoiseen tilaan.

-?Tulotasomme on riittävä, joten me pärjäämme, mutta koen velvollisuudekseni puhua muiden omaishoitajien puolesta. On paljon omaishoitajaköyhyyttä, koska on jouduttu jäämään kotiin hoitamaan lasta tai puolisoa.

Energinen Hilkka Ahde on ollut aina hyvin liikunnallinen. Se auttaa pysymään hyvässä kunnossa ja vetreänä. Kuva: Joonas Salo

Monelle omaishoitajuudesta tulee todellisuutta täysin yllättäen. -?Vakavat sairaudet tai tapaturmat eivät varoittele tulostaan, Ahde muistuttaa.

Hänkin päätyi omaishoitajaksi yhtäkkiä. Omaishoitajuus voi olla joissain tapauksissa oma valinta, mutta kuinka paljon on todellista mahdollisuutta valita, kun oma rakas läheinen sairastuu vakavasti. Onhan hänestä huolehdittava.

Hiljalleen suru on antanut tilaa kaipaukselle.

-?Ikävä on ihan kauhea. Se tulee nurkan takaa, pääsee aina uudestaan yllättämään. Pahimpia hetkiä on ollut mökillä, Hilkka myöntää.

Kun oli tottunut saunomaan aina Matin kanssa, tuntui pahalta olla saunassa yksin. Tai kun äiti ja tytär käyvät avannossa, enää ei sisään tullessa Matti kysele, montako kertaa avantoon tuli pulahdettua.

-?Ei mitään järkeä, Matti vastasi joka ainoa kerta naureskellen, oli määrä mikä tahansa. Kun nyt avannosta tullessa tajuaa, ettei Matti olekaan vastaanottamassa..., Hilkan lause katkeaa, kun ikävä muistuttaa itsestään.

Kaipauksen kanssa on helpompi elää kuin musertavan syvän surun, joka pitkään verhosi kaikkea olemista. Sureminen alkoi jo Matin sairauden aikana, koska lopun vääjäämättömyys oli tiedossa.

Ahteet kuuntelivat paljon musiikkia, ja säännölliset vierailut Oopperassa kuuluivat yhteisiin harrastuksiin. Siksi myös musiikki muistuttaa Matista.

-?Purskahdan edelleen itkuun tiettyjen kappaleiden kohdalla.

Kaipuu antaa tilaa myös muille tunteille. Hiljalleen niitäkin on alkanut viritä.

-?Elämään on tullut kaikkea kivaa, se on hyvä asia. Elän ihan täyttä elämää, hymy kirkastaa Hilkan koko ilmeen.

-?Annan uudelle ihmissuhteelle tulevaisuudessa mahdollisuuden. En kaipaa mitään virallista. Koskaanhan ei pidä sanoa ei koskaan, mutta luulen, etten mene enää koskaan naimisiin, Hilkka arvioi.