Helmarit on hävinnyt molemmat ottelunsa Englannin EM-kisoissa, kun Espanja oli parempi 4-1 ja Tanska tiistaina 1-0. Unelma puolivälieristä haihtui lopullisesti, kun Saksa löi Espanjan maalein 2-0.

Suomi on ollut kivikovassa lohkossa odotetusti vastaanottavana osapuolena, eikä Helmarit ole pystynyt luomaan montaa maalipaikkaa. Syöttöketjut ovat olleet lyhyitä, eikä joukkue ole päässyt juuri murtautumaan vastustajan viimeiselle kolmannekselle hitaista tai nopeistakaan hyökkäyksistä.

Yle Urheilun asiantuntija Liisa-Maija Rautio näkee, että kun pelin vaade Euroopan ja maailman huippumaita vastaan on kova, suomalaispelaajien kyky tehdä ratkaisuja ei riitä.

- Suomi mielestäni ansaitsee olla kisoissa mukana, ja huonompiakin maita on. Silti kun mietitään kärkipään joukkueita, ja Suomen pelaaminen tämän hetken materiaalissa perustuu vastahyökkäyspelaamiseen, yksittäisen pelaajan täytyy tehdä ratkaisut nopeammin, Rautio sanoo.

- Kun voitetaan pallo, miten voidaan tuottaa ratkaisu nopeasti siihen suuntaan, että pystytään olemaan vaarallisia?

Rautio nostaa esiin myös tarpeen saada Suomelle monipuolisempia pelaajia, jotka pystyvät pelaamaan joustavasti erilaisilla pelitavoilla. Lisäksi eri pelipaikoille tarvitaan erikoisosaamista.

- Mitä monipuolisemmin peliä pystyy varioimaan, sitä korkeammalla tasolla voi olla. Yksi pelitapa ja sen vahvuudet on helpompi ottaa pois.

- Suomella on laadukkaita ja tasaisia pelaajia, mutta jos ajatellaan erityisosaamista, Tinja-Riikka Korpela, Linda Sällström ja Natalia Kuikka nousevat esiin. Kärkimailla on paljon vaarallisuutta hyökkäyspäässä, ja itselle iso ongelma on se, pystyykö Suomi tekemään maaleja? Se on aika olennainen asia.

Muutokset ihmetyttävät

Yle Urheilun asiantuntijan Jonne Kunnaksen mielestä Suomen valmennus ei ole onnistunut EM-kisoissa.

- Jos katsoo kisoja ja valmennuksen toimintaa, on annettu aika paljon tasoitusta moneen maahan verrattuna. Se näkyy eri pelivaiheiden organisoinnissa.

Kansallisessa liigassa HJK:ta valmentava Kunnas nostaa esimerkiksi sen, että Suomi on vaihtanut puolustusmuotoaan vastaamaan vastustajan muotoa. Niin tapahtui myös Tanskaa vastaan, kun Helmarit vaihtoi kesken ottelun viiden alakertaan.

- Se sekoittaa mielestäni pelaajien toimintaa. Jos pelissä puolustetaan neljän ja sitten viiden linjalla, vastuualueet muuttuvat. Se on laastari ja kikkailua, Kunnas toteaa.

Viiden puolustajan linjalla saatiin tylsytettyä Tanskan hyökkäämistä. Samalla se kuitenkin vaikutti Suomen omaan hyökkäyspeliin.

- Näkisin mieluummin sen, että saman muodon erilaisella roolituksella korjataan ongelmia.

"Kansallisen liigan joukkuemäärää pudotettava"

Suomen joukkueen runko on kokenut. Päävalmentaja Anna Signeul on saanut kritiikkiä siitä, ettei nuoremmille pelaajille ole juuri annettu viime vuosina mahdollisuuksia. Kun monille pelaajille käynnissä olevat arvokisat ovat todennäköisesti viimeiset, nuoremmat tulevat saamaan jatkossa enemmän vastuuta.

Uusien pelaajien kasvattaminen suurempiin saappaisiin taas voi tarkoittaa sitä, että tulevista vuosista on menestyksen suhteen tulossa laimeampia.

Jotta tulevien sukupolvien pelaajat voisivat kaventaa kuilua kovaa kyytiä eteenpäin meneviin kärkimaihin, pelaajista täytyy pitää huolta ja etenkin yläkoulun jälkeisiin tärkeisiin kehitysvuosiin toivotaan satsauksia.

- Kuudestatoista ikävuodesta eteenpäin arjen, koulun ja oheisharjoittelun, kuten fysiikan ja lajitaitojen harjoittelun, yhdistäminen ei ole riittävän laadukasta monessa paikassa. Kun mennään Kansalliseen liigaan, on joitakin paikkoja, joissa asiat tehdään hyvin, mutta liigassa on liikaa joukkueita, Kunnas toteaa.

- Palloliiton tulisi tiputtaa liigan joukkuemäärää ja vaatia kriteeristö toiminnalle laadukkaaksi. Se on yksi steppi kotimaisen pelaajakehityksen parantamisessa. Jos vain odotetaan ja toivotaan parempaa, tuskin tapahtuu mitään.

"Ulkomailla pelaaminen ei ole itseisarvo"

Signeul on saanut viime viikkoina kritiikkiä johtamistavoistaan. Kunnaksen mielestä ruotsalaiselle on kuitenkin annettava pisteitä siitä, että hänen avullaan monet suomalaispelaajat ovat päässeet urillaan eteenpäin ulkomaille.

Helmareiden EM-joukkueesta kaikki muut paitsi Essi Sainio ja Anna Westerlund pelaavat ulkomailla. Ruotsin liigasta Helmareiden 23 pelaajan EM-joukkueessa on 12 pelaajaa.

Raution mukaan naisfutiksen kansainvälinen kenttä on muutoksessa, jossa Ruotsin ennen erittäin kova sarjakaan ei enää ole aivan maailman kärkeä.

- Kansallinen liiga kun ei riitä, pitää miettiä esimerkiksi Ruotsia seuraavana väliportaana, mutta riittääkö edes se? Ruotsin pelaajistakin aika moni on maailmalla, ja esimerkiksi Tanskalla on Englannissa pelaajia.

Rautio näkee, että Kansallinen liigakin voi olla parhaimmillaan hyvä väliporras matkalla ulkomaille, vaikka ero liigan kärjen ja hännän välillä on iso.

Kunnas muistuttaa, ettei ulkomailla pelaaminen ole itseisarvo. Ympäristön täytyy myös olla sopiva ja palvella pelaajaa. Hän toivoo, ettei kotimaista liigaa lytättäisi määräänsä enempää.

- Essi Sainio ja Anna Westerlund pelasivat koko pelin Tanskaa vastaan Kansallisen liigan pelaajista. Toki he ovat kokeneita pelaajia ja polku on ollut erilainen, mutta voi kotimaastakin ponnistaa.

- Ruotsin kautta on päästy Englantiin ja Natalia Kuikka esimerkiksi Yhdysvaltoihin.

"Pallo koko ajan mukana"

Naisjalkapallon status on noussut viime vuosina merkittävästi, ja etenkin arvokisoja seurataan aivan eri pieteetillä kuin aiemmin. Unelma ammattilaisuudesta on realismia yhä useammalle tyttöjuniorille myös Suomessa.

Sekä Rautio että Kunnas toivovat, että juniorivalmentajat Suomessa saisivat lapset ja nuoret innostumaan ja rakastumaan lajiin. Rautio on huolissaan tasapäistämisestä.

- Kun kuuntelen maailmalla olevia huippupelaajia, joskus tulee sellainen olo, että tapetaanko me sellaiset potentiaaliset persoonat valmennuksella? Aletaanko pelaajan toimintaa ohjaamaan liian aikaisin joukkuetaktiseen suuntaan, vai annammeko tilaa luovuudelle syntyä, Rautio kysyy.

- Lajin pitää olla intohimona sellainen, että pallo on koko ajan mukana. Se lähtee pelaajasta itsestään, ja huiput ovat olleet aika monta tuntia pallon kanssa. Espanja on hyvä esimerkki siitä, kuinka paljon he pelaavat jo pienenä pienpelejä.

Kunnas sanoo vierastavansa ajatusta yhteisestä, suomalaisesta pelitavasta, jolla pienempikin maa voisi luoda kilpailuetua. Tulevinakin vuosina Suomi tulee olemaan altavastaaja-asemassa, josta menestykseen ponnistaminen vaatii organisoitua puolustuspeliä pohjaksi.

Raution mukaan Suomi ei voi haaveilla suurmaiden pelaajamassasta. Pelaaminen rakentuu käytettävissä olevien pelaajien ympärille.

- Näen siinä myös mahdollisuuden, että olemme pieni maa. Eihän juniorimaajoukkueiden pelitapa ole A-maajoukkueen pelitapa. Kyse on käytössä olevasta pelaajamateriaalista, mutta toivon, että saamme jatkossa monipuolisempia pelaajia, jotta voimme pelata yllätyksellisempää jalkapalloa.

Kaiken jalkapallon EM-kisoista: kisapelit, taustatarinat, uutiset ja kohokohdat löydät Ylen kisasivuilta. Suomi kohtaa alkulohkon päätöspelissään Saksan lauantaina kello 22.00. Suora lähetys ottelusta kello 21 alkaen TV1:ssä ja Yle Areenassa. Yle Puheelta voit kuunnella ottelua kello 21.30 alkaen.

Lue myös:

Suomi pysäytti maailmantähdet hetkeksi, mutta sitten tuli melkoinen virhekimara - videot ottelusta saivat asiantuntijat pyörittelemään päitään

Helmareiden päävalmentaja selitti ihmetyttäneitä ratkaisuja EM-kisojen isossa pelissä - asiantuntijat kyseenalaistivat perustelut

Näin lähelle jäi Helmareiden tasapeli! Maailman kallein pelaaja Harder upotti Suomen - maalitykin vaihtaminen ihmetytti asiantuntijaa

Helmareilla kolme tartuntaa EM-kisoissa - joukkueen lääkärin mukaan altistumisia voidaan tarkistaa jälkikäteen kameroilta