Ensihoidon hälytystehtävät ovat lisääntyneet merkittävästi eri puolilla Suomea. Ambulanssi lähetetään usein paikalle tilanteisiin, joissa ei ole todellista hätää. Tällöin hoito saattaa viivästyä oikeissa hätätilanteissa.
Hätänumeroon tulee nykyisin paljon puheluita, jotka eivät sinne kuuluisi. Kokeneiden ensihoitajien mukaan kansalaisten kynnys soittaa hätänumeroon on laskenut turhan alas.
- Hätänumeroon soitetaan, jos on kuumetta tai paha mieli. Monissa tapauksissa ambulanssi käy paikalla toteamassa tilanteen, sanoo ensihoitaja Ville Saarinen Pohjois-Karjalan pelastuslaitokselta Joensuusta.
Ensihoitajien mukaan tilanteessa on tapahtunut selvä muutos viime vuosina. Suomessa hätäpuheluiden ja ensihoitohälytysten määrä väestöön suhteutettuna on poikkeuksellisen suuri.
Hätäkeskuslaitoksen tilastojen mukaan ensihoitotehtävien määrä on kasvanut Suomessa viimeksi kuluneen vuoden aikana lähes 10 prosenttia edelliseen vuoteen verrattuna. Seurantajakso oli kesäkuun 2021 alusta tämän vuoden toukokuun loppuun. Lukumääräisesti tämä tarkoittaa Suomen ambulansseille 74 000 hälytystehtävää enemmän vuodessa aiempaan verrattuna.
Ensihoidon keskeinen asiantuntija Suomessa, Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin ensihoidon linjajohtaja Markku Kuisma on povannut julkisuudessa ensihoidon kriisiytymistä (Helsingin Sanomat). Syynä ovat Kuisman mukaan tehtävät, jotka eivät alun perinkään kuuluisi ensihoidolle.
Esimerkiksi Pohjois-Karjalan pelastuslaitoksella jo yli kolmannes ensihoidon keikoista on sellaisia, joissa potilasta ei kuljeteta mihinkään. Näiden X-keikoiksi kutsuttujen hälytysten määrä on kasvanut Pohjois-Karjalassa viimeksi kuluneen vuoden aikana jopa 18 prosenttia.
- Asiakkaalla voi kyllä olla hoidon tarve, mutta ei ensihoidon tarvetta, kuvailee sijaistava ensihoitopäällikkö Antti Rossi.
Joukossa on esimerkiksi pienen vaivan vuoksi hätänumeroon soittavia ja mielenterveys- tai päihdeongelmista kärsiviä ensihoidon vakioasiakkaita. Myös esimerkiksi vanhusten hoivan työntekijät soittavat ongelmatilanteissa usein hätänumeroon. Ambulanssi saattaa lähteä paikalle vain nostaakseen kaatuneen vanhuksen pystyyn.
Perimmäinen ongelma on, että muiden sote-palvelujen sakkaaminen kaatuu ensihoidon niskaan. Jos terveysasemalle tai päivystykseen ei pääse, asiakas saattaa lopulta soittaa hätänumeroon. Ilmiö korostuu kesällä terveydenhuollon hoitaja- ja lääkäripulan vuoksi.
- Menemme myös usein paikalle tilanteissa, joissa oikea tarve olisi sosiaalipuolen apu, sanoo kenttäjohtaja Tero Nenonen Pohjois-Karjalan pelastuslaitokselta.
Ensihoidon tehtävämäärät ovat kasvaneet kaikkialla Suomessa. Pohjois-Karjalassa kasvu vuodentakaiseen on 5,7 prosenttia eli pienempi kuin koko maan kasvu. Luku tarkoittaa kuitenkin Pohjois-Karjalassakin lähes 2 400 hälytyskeikkaa enemmän edelliseen vuoteen verrattuna.
Joensuun pelastusasemalla päiväaikaan ambulansseja on ajossa neljä, öisin kolme.
- Arviolta viikoittain on tilanteita, joissa kiireelliselle keikalle kaupunkialueella ei ehditä tavoiteajassa, koska ambulanssit ovat kiireettömillä keikoilla, kenttäjohtaja Tero Nenonen sanoo.
Kaupunkikeskusten ulkopuolella ensihoito on vielä haavoittuvaisempi, sillä syrjäseuduilla ambulansseja on vähän.
Miksi ambulanssi sitten lähetetään paikalle mitättömissäkin tilanteissa?
Yksi selitys saattavat olla Hätäkeskuslaitoksen uudistukset. Vuoden 2019 alussa hätäkeskuksissa otettiin käyttöön uusi Erica-tietojärjestelmä, joka ohjaa hätäkeskuspäivystäjän työtä. Yksittäisellä päivystäjällä on aiempaa vähemmän mahdollisuuksia arvioida tilannetta tapauskohtaisesti, koska tietojärjestelmä tekee riskiarvion hänen puolestaan.
Tavoitteena on työn tasalaatuisuus, mutta ensihoidon kentältä kuuluva viesti on, että järjestelmä on lisännyt niin sanottuja tarpeettomia hälytyksiä. Tehtävä saatetaan myös luokitella kiireellisemmäksi kuin se todellisuudessa onkaan.
Hätäkeskuslaitos kiistää, että kyse olisi järjestelmän ongelmista.
- Kun järjestelmä otettiin käyttöön, kiireellisten tehtävien osuudet nousivat huomattavasti. Nyt tilanne on tasoittunut, ja ohjelman algoritmia kehitetään koko ajan, sanoo toimialapäällikkö Ari Ekstrand Hätäkeskuslaitoksesta.
Hänen mukaansa Erica-ohjelman algoritmi on ensihoidon vastuulla. Hälytyskynnyksen säätäminen vaatii siis toimialan ohjeen päivittämistä.
Yle uutisoi viime joulukuussa hätäkeskuspäivystäjien työtaakasta ja uuden tietojärjestelmän ongelmista.
Puhelumäärät hätänumeroon ovat kasvaneet. Vuosittain 112:een soitetaan noin kolme miljoonaa puhelua, joista noin puolet johtaa hälytykseen. Valtaosa tehtävistä koskee ensihoitoa.
- Ensihoitoresurssien määrä suhteessa tehtävämäärään on ongelma kaikkialla Suomessa, Ari Ekstrand myöntää.
Pohjois-Karjalassa ratkaisuksi ensihoidon kasvavaan paineeseen suunnitellaan uuden tilannekeskuksen perustamista. Sen tarkoitus on puuttua kiireettömiin tehtäviin ennen kuin ambulanssi lähetetään paikalle.
Käytännössä tilannekeskuksen työntekijä soittaa hätänumeroon soittaneelle asiakkaalle ja selvittää, tarvitaanko tilanteessa ambulanssia vai voisiko asiakkaan ohjata muihin palveluihin. Malli on jo käytössä joissakin sairaanhoitopiireissä Suomessa.
Keväällä julkaistun väitöstutkimuksen mukaan puhelinsairaanhoitajan avulla olisi mahdollista hoitaa kolmannes ensihoidon kiireettömistä tehtävistä.
Osallistu keskusteluun jutun aiheesta. Keskustelu on auki 15.7. klo 23:een asti.
Lue myös:
Puhelinsairaanhoitaja voisi mullistaa ensihoidon, osoitti väitöstutkimus - turhat käynnit vähenevät, kun potilaat saavat apua jo puhelimessa
30 haastateltavaa kertoo Ylelle hätäkeskusten vakavista ongelmista - päivystäjiä ei saada töihin, osa sinnittelee lääkkeillä, luottamus johtoon on mennyt
TetraSys Oy.