Alle 3 000 asukkaan Lappajärveltä on ponnistanut suomalaisille tuttuja huippu-urheilijoita moninkertaisesti muihin vastaavan kokoisiin suomalaiskuntiin verrattuna. On pesäpalloilijoita, yleisurheilijoita ja liuta menestyneitä painijoita, heistä kenties tunnetuimpana Petra Olli.

Parin kilometrin säteeltä löytyy parisenkymmentä Suomen mestaria.

- Kymmenottelijoita, pituushypyn mestareita, painimestareita, pesismestareita, Vesa Alanen luettelee.

Painin moninkertainen Suomen mestari hänkin.

Jalkapallokulttuurista Lappajärveä ei kuitenkaan ole tunnettu.

Kunnasta on kuitenkin ponnistanut maailmalle Emmi Alanen, yksi Suomen naisten A-maajoukkueen kokeneimmista pelaajista.

Se ei ole ihme, sillä kipinän liikuntaan Emmi Alanen sai jo verenperintönä.

Isä Vesa voitti SM-mitaleja niin painissa kuin futsalissakin. Isoisä Veikko Alanen kilpaili painissa arvokisoissa asti, ja isoisän veli Pekka Alanen nähtiin myös kahdesti olympialaisissa. Äiti Marjo valmensi Emmiä pesäpallossa.

Vaikka Lappajärvellä voi harrastaa monenlaista, jalkapalloa Alaset pelasivat naapurikunnassa Evijärvellä. Kun pikkuveli vietiin harjoituksiin, ilmoitti sisko, että seuraavan kerran hänenkin on päästävä mukaan.

- Minun oli pakko soittaa ja kysyä, voiko sinne tuoda tyttöä. He sanoivat heti, että ilman muuta, tänne vain, isä muistelee.

Monien muiden Helmareiden pelaajien tavoin myös Alanen pelasi ensin poikien kanssa. Lappajärveltä tyttöjen joukkuetta ei löydy vieläkään.

Ensimmäisen kerran hän alkoi pelata tyttöjen joukkueessa vasta B-juniori-iässä. Matka Kokkolaan harjoituksiin kesti tunnin.

- Pesispelit piti sopia niin, että ne ovat vähän ennemmin, jotta pääsi niiden jälkeen lähtemään Kokkolaan jalkapalloharjoituksiin. Se oli sellaista sovittamista koko ajan, isä Vesa muistelee.

Vesa-isä valmensi Lappajärvellä myös kolme vuotta nuorempaa Petra Ollia. Olli muistaa, kuinka Emmi pärjäsi lajissa kuin lajissa.

- Oli laji mikä tahansa, Emmi oli hyvä siinä. Kova juoksemaan, yleisurheilemaan, oli pallo jalassa tai maila kädessä, onnistui häneltä, Olli muistelee.

Kaksikko vietti aikaansa paitsi samalla painisalilla, myös pihapeleissä.

- Jokaista pihapeliä on pelattu ja taisteltu. Välillä on tultu itku silmässä kotiin, mutta se on varmasti kasvattanut ja opettanut meistä jokaista.

Myös painisalilla pelattiin jalkapalloa - alkulämmittelyissä.

- Siinä ei tunneta sääntöjä, otetaan mies miehestä ja nainen naisesta mittaa. Enemmän meillä nilkkoja on mennyt futispeleissä painisalilla kuin oikeissa painimatseissa. Mutta kyllähän sen huomasi, että meillä oli siellä yksi futisammattilainen ja muut oli painisalipotkijoita, Olli nauraa.

Olli näki Emmi Alasessa kuitenkin jotakin itsestään poikkeavaa: joukkueurheilijan.

- Hän on ihmisenä ja urheilijana sympaattinen, lämminhenkinen ja aina auttamassa muita, enemmän tiimipelaaja. Jos vertaan varsinkin itseeni, olen sellainen yksilöurheilija, että kentällä selässä lukee "ei syöttöjä". Uskon, että Emmi valitsi ihan oikean uran ja kyllähän sen näkee, hän on menestynyt myös siellä.

Menestys ei ole tullut ilmaiseksi. Emmi muutti pois kotoaan Vaasaan jo lukioiässä, sillä Vaasassa painin ja jalkapallon harjoittaminen onnistui helpommin.

- Kyllä tuollainen yläkoulun jälkeen kun kotoa lähtee, on se aika nuori lähtemään, äiti Marjo myöntää.

Vanhemmat ovat kuitenkin aina tukeneet tytärtään päätöksissä. Niin myös silloin, kun paini sai 19-vuotiaana jäädä. Päätös syntyi pitkän loukkaantumisen aikana, kun Emmi ynnäsi plussia ja miinuksia. Paluu viheriölle houkutteli painimolskia enemmän.

Alasen elämä ei ole ollut pelkkää menestystä. Pahojen loukkaantumisten lisäksi myös henkinen kuorma kasvoi suureksi, ja Alanen uupui.

Pitkän väsymisen jälkeen Alanen otti pari kuukautta happea. Vanhempien tuki oli keskeinen osa toipumista.

- Toipuminen vaati paljon kasvua ja oppimista, Marjo-äiti muistelee.

Nyt Alanen voi hyvin. Opiskelu toimii hyvänä vastapainona pelaamiselle. Seurajoukkue Kristianstad on Ruotsin pääsarjassa kolmantena. Helmareissa Alanen on yksi avainpelaajista.

- Luulen, että hän on tällä hetkellä onnellinen. Hän tekee sitä, mitä haluaa. Hän on ollut hyvin päämäärätietoinen, pitkäjänteinen ja sinnikäs, äiti päättää.

Lue myös:

Sanni Franssi vaihtoi mekon verkkareihin, kun muut lähtivät bilettämään - Helmareiden hyökkääjä omaksui jo pienenä sinnikkään tavan kulkea harjoituksiin

"Taisi olla ura siinä", Suomen ykköstähden isä muistaa tyttärensä synkät ajat 17-vuotiaana - Kemi kulkee ikuisesti Natalia Kuikan iholla

Milloin Helmarit pelaa? Tässä on jalkapallon EM-kisojen 2022 otteluohjelma

Helmareissa 15 vuotta pelannut Tuija Hyyrynen etsii tällä hetkellä uutta seuraa - saa tehdä valinnan "hyvistä vaihtoehdoista"

Tässä on Helmareiden joukkue jalkapallon EM-kisoihin