Haminassa nähty mursu on pahan kerran eksyksissä, sillä mursut elävät arktisella alueella.

Itämerellä on tehty lukuisia mursuhavaintoja eri rannikkokaupungeissa läpi kesäkuun. Tuorein havainto tehtiin perjantaina Haminassa. Kuva: Aleksi Jalava / IS

Itämereen eksynyt Mursu rantautui Haminassa Salmenvirrantien rantaan perjantaiaamuna. Iso, kolme neljä metriä pitkä eläin nähtiin ensimmäistä kertaa torstai-iltana uimassa Haminan vesissä.

Tiettävästi ensimmäisen havainnon mursusta tekivät veneajelulla olleet Anne ja Pentti Konttinen sekä Sinikka Stordahl torstaina noin kello 19.45 illalla. Havainto tehtiin Pappilansaarilla, Siltakadun alittavan sillan tienoilla.

Perjantaina aamupäivällä mursu nousi rantaan noin kolmen kilometrin päässä ensimmäisestä havainnosta. Soutuveneiden vierellä lepäillyt eläin jatkoi poliisiveneen saattamana kohti avomerta kello 13 aikaan. Myöhemmin illalla siitä on kuitenkin tehty taas useita havaintoja.

Lue lisää: Mursu nousi jälleen rannalle Haminassa - poliisi kehottaa välttämään eläintä

Lue lisää: Eläinlääkäri Jenni Hyväkkä sai poliisilta uskomattoman puhelun - näin mursun pelastusoperaatio eteni

Mursuhavaintoja on tehty pitkin kesää Itämeren rannoilla. Ensimmäisestä havainnosta uutisoi Göteborgs-Posten 4. päivä kesäkuuta. Mursu nähtiin Onsalan rannikkokaupungin edustalla Ruotsin länsirannikolla.

Seuraavan kerran mursu havaittiin Saksassa Rügenin saarella kesäkuun 16. päivä. Mursu jatkoi NDR-sivuston mukaan matkaansa samana iltana. Tasan viikon päästä mursu nähtiin jälleen, tällä kertaa Puolassa Mielnon rannalla.

Tiettävästi ensimmäisen havainnon mursusta tekivät veneajelulla olleet Anne ja Pentti Konttinen. Kuva: Anne Konttinen

30. kesäkuuta mursusta tehtiin havaintoja Kaliningradissa. Viimeinen mursuhavainto ennen Haminaan saapumista tehtiin Viron yleisradio ERR:n mukaan Latviassa Liepajan kaupungin edustalla heinäkuun neljäs päivä, kuukausi Ruotsissa tehdyn havainnon jälkeen.

Ei ole varmuutta, onko Itämerellä moneen otteeseen havaittu mursu sama kuin Haminaan ajautunut yksilö. Luonnontieteellisen museon yli-intendentti Risto Väinölä arvioi, että todennäköisyys tälle on kuitenkin korkea.

- Siinä olisi selkeä reitti. Postimees-lehden artikkelissa tutkija sanoi, että [Latviassa havaittu] mursu olisi matkaamassa kohti pohjoista. Latviassa on hyviä biitsejä, joilla mursu voi levätä, mutta Virossa sellaisia ei taas ole. Siellä on aika kivisiä rantoja, että väistääkö se sitten niitä.

- Suomeen se näköjään tuli, ja kävi koko risteilyohjelman.

Lue lisää: Missä kunnossa Haminan mursu on? Asiantuntija arvioi selviytymis­mahdollisuuksia

Oletuksena on, että mursu on alun perin lähtenyt matkaan arktisilta seuduilta. Eläin on päätynyt Itämereen mitä todennäköisimmin Pohjanmereltä Tanskan salmien kautta.

Väinölä pitää harvinaisena jo sitä, että mursu on Pohjanmerelle asti harhaillut. Mursun syytä suunnata Itämereen Väinölä ei lähde juuri spekuloimaan.

- Ainakaan seuraa täällä ei hirveästi sille ole.

Video: Haminalainen Anne tallensi videolle kohtaamisen mursun kanssa:

Mursun seuraavia liikkeitä voi olla vaikea ennustaa. Itämereltä pois pääseminen on sinne eksyneille eläimille usein hankalaa, sillä reitti takaisin Pohjanmerelle on hyvin kapea. Kaikki on kuitenkin mahdollista.

- En pidä mahdottomana, että se löytää takaisin, mutta en pidä sitä oikeastaan todennäköisenäkään, Väinölä sanoo.

Jos Onsalassa nähty mursu on sama kuin Haminaan päätynyt, on eläin viettänyt Itämeressä yhteensä jo kuukauden päivät. Arktisissa oloissa elävän mursun selviytymisen kannalta ongelma ei Väinölän mukaan ole niinkään veden ja ilman lämpötila, vaan selkeä ravinnon puute.

- Mursu syö kaivamalla ja tonkimalla syöksyhampaillaan merenpohjasta pohjaeläimiä. Itämeren fauna [eläimistö] on aika heikko verrattuna suolaisten merien faunaan.

Mursun suosima ravinto on Suomessa erittäin vähäistä. Väinölä sanookin eläimen olevan itselleen äärimmäisessä paikassa varsinkin, kun se eksyi Haminaan.

- Saaristomerellä ja rannikolla on vielä esimerkiksi simpukkaa, jota se varmaan osaa syödä aika hyvin. Mutta kun tullaan Haminan seudulle, niin ei siellä oikein enää ole mitään.

Mursu aterioi pääasiassa matalassa vedessä, joten se on liikkunut Itämerellä mitä todennäköisemmin rannikkoja pitkin. Tästä kielisivät myös lukuisat rannikkokaupungeissa tehdyt havainnot. Mursulla on myös tapana tulla rannoille lepäämään, kuten Haminassa nähty yksilö teki.

Väinölä arvioi, että Suomeen saapuessa se on saattanut uida myös avomerellä, jos se on uinut Haminaan Suomenlahden poikki.

Lue lisää: Mursu yllätti - haminalaiset seurasivat jännityksellä näyttävää pelastus­tehtävää

Mursun levinneisyys keskittyy aivan maapallon pohjoisimpiin osiin. Tästä syystä voikin pitää jonkinasteisena ihmeenä, että mursu on Itämereen ja Suomeen asti päätynyt.

Kyseessä on niin harvinainen tapaus, että Ilta-Sanomien haastattelema Sea Life -eläintarhan intendentti Markus Dernjatin ei aluksi uskonut mursusta kuvattua videota todelliseksi.

- Ensireaktio on se, että tämän täytyy olla feikki. Miten mursu olisi keskisen Itämeren yli päässyt nääntymättä nälkään? Dernjantin ihmetteli videon nähtyään.

Mursuja on kahta alalajia, tyynenmerenmursu ja atlantinmursu. Suomeen ajautunut yksilö kuuluu atlantinmursun alalajiin.

Mursu on arktinen hylje, jonka elämä on sidoksissa jäähän. Talvella mursut liikkuvat avantojen kautta sukeltamaan ravintoa pohjasta ja lepäävät jään päällä. Kesäisin mursut lepäävät rannoilla, kuten Haminassa nähtiin.

Tyynenmerenmursuja elelee pallon päällä noin 200?000 yksilöä. Alalaji elää Beringinsalmen seuduilla Alaskan ja Venäjän itärannikon välimaastossa.

Atlantinmursuja on arviolta pienempi määrä, noin 30?000 yksilöä. Atlantinmursut ovat jakaantuneet useisiin populaatioihin Atlantin pohjoispuoleisissa Jäämeren osissa. Suurin osa asuu Amerikan puolella, mutta myös Euroopan alueelle on jakautunut mursupopulaatioita.

Suomea lähinnä olevat kannat elävät Grönlannin koillisrannikolla, Huippuvuorten alueella sekä Venäjällä Petshoranmerellä ja Novaja Zemljan saarilla. Molempien alueiden kantojen kooksi on arvoitu noin 4?000 eläintä.