Inflaation ennustetaan olevan tänä vuonna ennätyksellisen korkea. Heikkoa näkymää selittää Venäjän hyökkäyssota Ukrainassa.

Turisteja Helsingissä heinäkuussa 2022. Kuva: Mikko Stig / Lehtikuva

Euroopan unionin komissio ennustaa euroalueen talouskasvun olevan tänä vuonna 2,6 prosenttia ja ensi vuonna 1,4 prosenttia. Arvio on laskenut keväisestä ennusteesta.

Toukokuussa komissio odotti, että euroalue olisi kasvanut tänä vuonna 2,7 prosenttia, kun taas alkuvuodesta arvio oli 4 prosenttia. Kasvu hidastuu, mutta taantumaa ei komission mukaan ole näköpiirissä.

Suomen talouden arvioidaan kasvavan tänä vuonna 1,8 prosenttia ja ensi vuonna 1,2 prosenttia. Arvio tämän vuoden kasvusta on hieman kohentunut, sillä toukokuussa komissio ennusti Suomeen 1,6 prosentin kasvua.

Suomen kasvu perustuu pitkälti kotimaiselle kysynnälle. Komissio tosin arvioi, että yksityisen kulutuksen kasvu hidastuu Suomessa. Toisaalta samaan aikaan viennin odotetaan asteittain piristyvän.

Suomen työllisyystilanne on säilynyt vahvana ja sen myös odotetaan pysyvän hyvänä lähitulevaisuudessa.

Keskimääräisen vuotuisen inflaation ennustetaan olevan tänä vuonna ennätyksellisen korkea: euroalueella 7,6 prosenttia ja koko EU:ssa 8,3 prosenttia. Ensi vuonna tilanteen odotetaan helpottavan ja inflaation hidastuvan tasaisesti euroalueella.

Komission mukaan aiemmin arvioitua heikompaa talouskasvua ja nopeampaa inflaatiota selittää erityisesti Venäjän hyökkäyssota Ukrainassa ja sen kielteiset vaikutukset EU:n talouteen.

Sota on nostanut energian ja ruoan hintoja, mikä taas koettelee kotitalouksien ostovoimaa. Talouskomissaari Paolo Gentiloni totesi tiedotustilaisuudessaan, että talousennusteeseen liittyy tällä kertaa paljon epävarmuuksia.

-?Sodan kehityskulku ja kaasutoimitusten luotettavuus ovat hämärän peitossa, joten tähän ennusteeseen liittyy suuri määrä epävarmuuksia ja negatiivisia riskejä, Gentiloni sanoi torstaina.

Komission mukaan uudet mahdolliset korotukset kaasun hintaan voivat vauhdittaa entisestään inflaatiota ja tukahduttaa kasvua.

Talouskasvua Euroopassa hidastavat myös Kiinan tiukan koronapolitiikan vaikutukset sekä Yhdysvaltojen heikentynyt kasvu.