Jos Olkiluoto 3:a ei saada ennen talvea käyntiin, voidaan Suomessa joutua säännöstelemään sähköä. Sekään ei ole "mikään maailmanloppu", ja lopulta tulevaisuus näyttää entistä vihreämmältä, sanovat Taloussanomien haastattelemat asiantuntijat.

Euroopan energiakriisissä on myös hopeareunus, IS:n haastattelemat asiantuntijat arvelevat: Venäjän energiasta irtaantuminen edesauttaa myös irtaantumista fossiilisista polttoaineista. Kuva: VESA MARJANEN, Heikki Saukkomaa, Lehtikuva, John Macdougall / AFP / Lehtikuva, Aleksi Malinen/TEM

Kodit kylmenevät, valot pimenevät, tehtaat sammuvat. On tulossa lohduttoman synkkä, hyytävän kylmä ja loputtoman pitkä talvi.

Ukrainan sodan aiheuttama Euroopan laajuinen energiakriisi on saanut monet alan asiantuntijat luomaan historiallisen pessimistisiä ennusteita tulevan talven näkymistä.

Esimerkiksi eilen maanantaina Venäjä sulki Nord Stream 1 -kaasuputkensa, joka vie maakaasua Saksaan. Syyksi kerrottiin kymmenen päivää kestävä huoltotauko. Silti Saksassa ollaan huolissaan, jääkö kaasu tällä kertaa pysyvästi tulematta.

Muun muassa Deutsche Welle kirjoittaa saksalaisten valmistautuvan jo nyt tyrehtyvän kaasun ja nousevien hintojen myötä kylmään talveen.

Maassa on myös luotu kriisiskenaarioita pahimman varalle: esimerkiksi Hampurin kaupunki saattaa säännöstellä asukkaiden kuuman veden saantia. Dresdenin lähellä erään ison vuokrataloyhtiön kerrotaan jo alkaneen säännöstellä asukkaiden lämmönsaantia.

Tilanteessa ei välttämättä ole mitään epänormaalia, sanoo Energiateollisuuden energiamarkkinoiden asiantuntija Heikki Lindfors.

- Kaasuinfraa huolletaan vuosittain kesäaikaan kulutuksen ollessa vähäistä. Huoltotyö voi kestää parista päivästä kahteen viikkoon.

Lindfors kertoo, että Saksa on kaasunsaantinsa osalta Euroopan laajuisen huoltovarmuusjärjestelmän kolmiportaisen varoitusasteikon toisella asteella.

- Silläkin tasolla markkina on silti markkinaehtoinen, eli he, jotka maksavat energiasta eniten, saavat myös ostaa sitä. Joidenkin suurten teollisuuslaitosten kanssa on voitu sopia kaasun käytön rajoittamisesta, jotta sitä riittää muille käyttäjille.

Sitten on hätätilataso.

- Siinä valtion viranomaiset, Suomen tapauksessa Huoltovarmuuskeskus, alkavat ohjata kaasun saantia. Se päätös tehdään muutenkin valtakunnallisella tasolla eikä kaupunkikohtaisesti.

- Se, joudutaanko tätä hätätilaa harkitsemaan, riippuu siitä, mitä [Venäjän maakaasu- ja öljykonserni] Gazprom tekee tämän huoltotauon jälkeen.

Nord Stream 1 -putken kaasuntoimituksen katkaisu voi olla myös huoltotöihin kuuluva rutiinitoimenpide, Energiateollisuuden Heikki Lindfors sanoo. Kuva: VESA MARJANEN

Suomessa ei vielä olla samanlaisessa pinteessä, vaikka Venäjä maakaasutoimitukset toukokuun lopulla katkaisikin.

Huoltovarmuuskeskuksen energiahuolto-osaston johtaja Pia Oesch varoitti viime viikolla Talouselämässä, että Suomessa saatetaan ensi talvena kokea 1970-luvun energiakriisin kaltainen tilanne.

Tuolloin energiankulutusta jouduttiin säätelemään lailla. Asuntojen lämpötilarajaksi asetettiin 20 astetta, valomainokset kiellettiin, moottoritiet pimenivät ja autojen nopeusrajoitukseksi säädettiin 80 kilometriä tunnissa.

Pihistelyn syynä oli arabimaiden hyökkäys Israeliin, jota seurasi öljyn hinnan pilviin kiskaissut Lähi-idän kauppasaarto. Määräykset pätivät vuoden 1973 joulukuusta vuoden 1974 toukokuuhun asti.

Tällaisiin hätätilanteisiin on olemassa nykyäänkin omat suunnitelmansa. Sähkönsiirron kantaverkkoa ylläpitävä Fingridillä on olemassa sähkön käyttöä valvova, Työ- ja elinkeinoministeriön teollisuusneuvos Petteri Kuuvan sanojen mukaan, "liikennevalomalli":

- Se jakautuu tasoihin normaali, heikentynyt ja vaarassa, Kuuva avaa.

Vaaratasolla joudutaan turvautumaan sähkön säännöstelyyn, joka saattaisi tarkoittaa hallittuja tilapäisiä sähkökatkoksia jopa kaikkialla Suomessa.

- Tällä estettäisiin se, ettei koko sähköverkko pääsisi kaatumaan. Ratkaisu olisi tietysti harmillinen, ja olen sitä mieltä, ettei sivistysvaltiossa energiapolitiikan lähtökohta voi olla se, että välillä ollaan kokonaan ilman sähköä. Mutta jos sähköjärjestelmän ylläpito edellyttää tätä, ei sekään täysi maailmanloppu olisi.

Ensisijaisesti kansalaisten energiankäyttöön yritetään kuitenkin vedota muilla keinoin.

- Kyllähän jo sähkön hinta vaikuttaa siihen, että ihmiset yrittävät joustaa ja vähentää kulutustaan. Valtioneuvoston kanslia valmistelee yhdessä TEM:in kanssa parhaillaan energiansäästökampanjaa.

Työ- ja elinkeinoministeriön teollisuusneuvos Petteri Kuuva toivoo, että sähköä saataisiin säästettyä hintaohjauksella. Tällöin sitä ei jouduttaisi säännöstelemään "valmiuslain kaltaisin keinoin", hän sanoo. Kuva: Aleksi Malinen/TEM

Fingridin toimitusjohtajan Jukka Ruususen mukaan ratkaisevaa tulevan talven kannalta on, saadaanko Olkiluoto 3 tuottamaan Suomeen sähköä ensi talvena. Viimeksi kesäkuun puolivälissä uutisoitiin siitä, että ydinvoimalan käyttöönotto myöhästyy jälleen.

- Tämä on sähkönsaannin kannalta ehdottomasti suurin kysymys. Kun Venäjän kaasuntuonti lakkasi, totesimme Fingridissä, että Olkiluoto 3 hoitaa korvaavan energian, koska sen tosiaan piti olla toiminnassa jo ennen ensi talvea.

Silti nytkään kyseessä ei ole Ruususen mukaan "tekemätön paikka", vaikka äärimmäisiin sähkönsäännöstelytoimenpiteisiin jouduttaisiin.

- Tietenkin se kuulostaa hurjalta, koska me Suomessa olemme tottuneet tasaiseen sähkönsaantiin. Mutta olen varma, että suomalaiset ymmärtävät tämän tilanteen, kunhan Työ- ja elinkeinoministeriökin tiedottaa tilanteesta asianmukaisesti. Kyllä ihmiset ymmärtävät, ettei sitä sähkösaunaa ehkä kovimpina pakkasina kannata käyttää.

Fingridin toimitusjohtaja Jukka Ruusunen toivoo, että Suomen Venäjä-tuntemusta kuunneltaisiin energiakriisin myötä Euroopassa entistä enemmän. - Perusviesti on, että älkää ikinä tulko Venäjästä riippuvaisiksi. Kuva: Handout

Samalla yhdeksi pelastavaksi energianlähteeksi saattaa nousta kiistelty turve. Huoltovarmuuskeskus muistutti turpeen tärkeydestä Suomen huoltovarmuudessa jo vuosi sitten keväällä, vaikka turve onkin Suomessa merkittävä päästöjen lähde. Siksi siitä on pyritty viime vuosina aktiivisesti pääsemään eroon.

Jukka Ruusunen painottaa, että turpeeseen turvautuminen on kuitenkin poikkeuksellisen tilanteen aiheuttama väliaikaisratkaisu.

- Ei tämä tule romuttamaan Suomen pitkän tähtäimen ilmastotavoitteita lainkaan. Meillä on kuitenkin käynnissä niin valtava investointiohjelma, joka painottaa niin teollisuuden, lämmityksen kuin liikenteenkin sähköistämistä. Se jouduttaa myös irtautumista venäläisestä energiasta.

Ruususen mukaan käsillä oleva energiakriisi on ehkä hetkellinen shokki, mutta tulee pidemmällä tähtäimellä jouduttamaan vihreitä energiaratkaisuja.

- Kaikki toimenpiteet osoittavat lopulta samaan suuntaan: irti Venäjästä on yhtä kuin irti hiilidioksidipäästöistä. Nämä ovat todella hyviä asioita, ja onkin osuvaa, että nyt kahteen ongelmaan löytyy yksi ja sama ratkaisumetodi.