Hannu Tamminen on tyytyväinen, sillä neljän vuoden kasvatuksen jälkeen tilan haskappensaat ovat valmiita kunnon sadonkorjuuseen Kepilä 10 -luomutilalla Heinolassa.

- Tähän asti olemme saaneet ainoastaan koe-eriä ja joutuneet myymään pääasiassa ei-oota. Nyt osa pensaista on siinä iässä, että ne tuottavat jo kunnon sadon. Haskap on kuin viiniköynnös, marjojen maku paranee ja niiden koko kasvaa pensaiden iän karttuessa, kertoo Tamminen.

Haskap on Japanista lähtöisin oleva marja. Se on Euroopassa uusi tuttavuus, sillä EU salli sen myynnin elintarvikkeena loppuvuodesta 2018.

Hedelmän- ja Marjanviljelijäin liiton mukaan haskapia viljellään tällä hetkellä Suomessa alle 20 hehtaarilla. Vertailun vuoksi mansikan viljelyala Suomessa on yli 4 400 hehtaaria.

Haskap tunnetaan myös nimillä hunajamarja ja sinimarjakuusama. Se on terveysominaisuuksiltaan marjojen parhaimmistoa ja kysyntä on suurta ympäri maailmaa.

Vienti vaatii paljon volyymia

Maailmalla haskapia myydään paljon esimerkiksi kuivattuna. Jotta Suomesta kannattaisi myydä marjoja muualle, pitää pensaita olla paljon.

- Haskap on esimerkiksi Etelä-Koreassa niin suosittu, että sinne ei kannata edes tarjota marjoja, jos tuotantomäärät ovat pieniä. Siksi toivotammekin kaikki haskapista kiinnostuneet mukaan tuottamaan, sanoo Tamminen.

Hannu Tamminen on poikansa Jani Tammisen tilanhoitaja ja vastaa tilan markkinoinnista ja rekrytoinneista. Tammiset viljelivät Kepilän tilallaan ensimmäiset koe-erät haskapia kaksi vuotta sitten ja ne myytiin nopeasti loppuun.

Tilalla kasvaa tällä hetkellä 5 500 pensasta ja 11 eri lajiketta. Viljelijät haluavat löytää ammattiviljelyyn sopivat lajikkeet ja kasvattaa pensasmäärä yli 15 000:een.

Tammiset ovat edelläkävijöitä haskapin viljelyssä Suomessa. Marjanviljelyä on perinteisesti pidetty jonkinmoisena salatieteenä, eivätkä viljelijät ole mielellään jakaneet tietojaan ja kokemuksiaan. Hannu Tamminen opastaa kuitenkin mielellään haskapista kiinnostuneita.

- Suomessa on tällä hetkellä kymmenkunta haskapin viljelijää ja toivomme määrän kasvavan, sanoo Hannu Tamminen.

Haskap sopii Suomeen

Tammisen mukaan haskap sopii ominaisuuksiensa perusteella hyvin Suomeen. Sitä ei hetkauttanut viime talven paksu lumipeite, eivätkä kesän kovat helteet.

- Mansikka on haskapiin verrattuna vaikea ja työläs kasvatettava etenkin, kun puhutaan luomuviljelystä. Esimerkiksi viime viikon helteet ovat tehneet haskapsadolle hyvää, eivätkä marjat kiinnosta eläimiä - lintuja lukuunottamatta - läheskään samaan malliin kuin mansikka. Maan pH-arvot saavat vaihdella, haskap ei ole kranttu, luettelee Tamminen.

Tamminen on opastanut myös kotipuutarhureita kasvattamaan haskapia. Yksi tärkeimmistä neuvoista on, että haskappensas tarvitsee seuraa.

- Haskap vaatii ristipölytyksen, eli kannattaa hankkia vähintään kolme eri lajiketta, jotka kukkivat samaan aikaan, opastaa Tamminen.

Voit keskustella aiheesta sunnuntaihin 10.7.2022 klo 23:een saakka.