Milja Laaksonen, 29, on matkalla hakemaan korvaushoitoa Itäkeskuksen A-klinikan toimipisteestä. Hän on ollut korvaushoidon piirissä kuusi vuotta. Korvaushoidon avulla pyritään vähentämään opioidiriippuvaisten ihmisten päihteidenkäyttöä ja parantamaan heidän elämänhallintaansa.

Laaksonen aloitti huumausaineiden käytön 12-vuotiaana.

- Se oli yhden traumaattisen kokemuksen seurausta, josta en halua kertoa tarkemmin. Siitä lähtien olen ollut tässä huumemaailmassa.

Matkan varrella hän pysähtyy Symppiksen eteen tervehtimään tuttuja. Symppis on Helsingin kaupungin päiväkeskus, josta päihteidenkäyttäjät saavat muun muassa ruokaa, puhtaita neuloja, terveyspalveluja sekä sosiaaliohjaajan apua hoitopolulle hakeutumiseen ja Kela-asiointiin.

Kadulle on kerääntynyt noin parinkymmenen ihmisen joukko. He keskustelevat vilkkaasti, mutta häiriökäyttäytymistä ei näy. Kenenkään puhe ei sammalla, eikä kukaan ole sammunut.

Monet kertovat toimittajalle, että Suomeen pitäisi saada käyttöhuoneita. Kaikki eivät halua kertoa koko nimeään, antaa haastattelua tai tulla kuvatuksi.

Käyttöhuone on paikka, jossa huumeita saa käyttää valvotusti ja turvallisesti.

Useissa Euroopan maissa, Kanadassa ja Australiassa vähennetään tartuntatautien ja huumekuolemien riskiä käyttöhuoneiden avulla. Samalla julkisille paikoille päätyy vähemmän neuloja ja ruiskuja.

Suomessa näin ei tehdä, koska lainsäädäntö estää käyttöhuoneiden perustamisen. Lain mukaan huumeidenkäyttö on rikos paikasta riippumatta.

Laaksonen summaa kadulla olevan porukan mielipiteen ja kertoo terveiset poliitikoille.

- Laittakaa käyttöhuoneita Suomeen, kun niitä on muissakin maissa.

"Jos puistossa vetää vahingossa överit, kukaan ei tule pelastamaan"

Harri, 48, käy päivittäin Symppiksessä syömässä puuroa. Korvaushoito on vähentänyt myös hänen päihteiden käyttöään ja helpottanut elämää muutenkin.

Aiemmin Harri työskenteli vähän aikaa Symppiksessä. Hänen tehtävänsä oli kerätä ruiskuja lähialueen puistoista, ja niitä löytyi paljon.

- Ehdottoman tärkeä asia olisi saada tänne käyttöhuoneita. Jos puistossa vetää vahingossa överit, kukaan ei tule pelastamaan.

Harrista on ikävää, että muut ihmiset eivät voi nauttia lähialueen kauniista puistoista, kun niihin jätetään neuloja.

Kaikilla ei ole paikkaa, jossa ottaa annos

Samaa mieltä on Nina Mäkäräinen, 43, joka aloitti huumeiden käytön 18-vuotiaana biletyksen merkeissä. Amfetamiinin voimalla jaksoi tanssia aamuun asti.

- Kaikkien henkilöiden, jotka käyttävät huumeita, pitäisi sen verran jaksaa odottaa, jos heillä on paikka, missä vetää, niin menevät sinne, eivätkä käytä puistoissa ja muissa sellaisissa paikoissa.

Mäkäräisen mielestä käyttöhuoneita tarvitaan ennen kaikkea asunnottomia varten, joilla ei ole sitä paikkaa, missä voi ottaa annoksensa.

Leimautumisen pelko estää hakeutumasta terveyspalveluihin

Kuusikymppiset Kaija ja Jari Seppänen ovat käyttäneet huumeita noin neljäkymmentä vuotta. He arvostavat sitä, että kaupunki on järjestänyt laatikoita, joihin käytetyt ruiskut voi jättää. Siitä huolimatta niitä jätetään myös yleisille paikoille.

- Jos olisi käyttöhuoneita, puistoissa ja muualla ei olisi käyttäjiä ja välineitä pitkin poikin. Silloin ei tarvitsisi lasten ja muiden ihmisten nähdä sitä toimintaa. Kun pusikoissa pistää hätäpäissään, tulee tulehduksia, Kaija Seppänen sanoo.

Seppästen mielestä käyttöhuoneita voisi olla Symppiksen kaltaisten paikkojen yhteydessä, mutta kuitenkin erillisissä tiloissa, koska Symppiksessä käy myös sellaisia ihmisiä, jotka pyrkivät eroon huumeista.

Symppiksen terveydenhuoltopalvelut ovat tärkeä asia Seppäsille. He ovat kokeneet, että eivät saa samanlaista palvelua yleisen terveydenhuollon piirissä kuin muut ihmiset.

- Siellä leimautuu niin helposti, Jari Seppänen sanoo.

Kaija Seppäsen mukaan monet huumeiden käyttäjät eivät uskalla hakeutua ajoissa yleiseen terveydenhuoltoon.

- Odotetaan liian pitkään, jolloin tulehduksista tulee pahoja.

"Tartuntatautien ehkäisy on perusteena käyttöhuoneille"

Symppis on päihteidenkäyttäjille myös sosiaalisesti tärkeä paikka. Sisätiloissa syödään yhdessä ja pelataan biljardia työntekijöiden kanssa. Kukaan työntekijä ei halua antaa haastattelua, koska Symppis "on ollut tapetilla". Jotkut naapuruston yrittäjät ovat valittaneet toiminnasta.

Helsingin kaupungin psykiatria- ja päihdepalveluiden johtajan Mikko Tammisen mukaan päihteidenkäyttäjien palveluiden pitää kuitenkin olla paikoissa, joihin on helppo päästä. Sama koskee käyttöhuoneita, jos niitä joskus saadaan.

- Ne pitää sijoittaa oikein sinne, missä päihteiden käyttöä tapahtuu, eikä jonnekin metsän reunaan, jonne kukaan ei pääse, Tamminen sanoo.

Huumeita käytetään joka tapauksessa enemmän puistoissa, porttikongeissa ja yleisissä wc-tiloissa, kun käyttöhuoneita ei ole.

Huumausaineet aiheuttavat ongelmia erityisesti isoissa kaupungeissa. Helsinki esitti valtioneuvostolle huumeiden käyttöhuoneen kokeilun oikeuttavan erillislain säätämistä jo vuonna 2019, mutta asia ei ole edennyt hallitustasolla lainkaan.

- Tartuntatautien ehkäisy ja muu haittojen vähentäminen, kontaktin luominen käyttäjiin sekä kaupunkympäristön rauhoittaminen ovat perusteita käyttöhuoneille. Meillä on osaamista niiden kehittämiseen, mutta emme voi tehdä mitään, kun valtio ei edistä asiaa. Muuten olisimme rikollisia, Tamminen sanoo.

"Poliitikoilla ei ehkä ole rohkeutta, jos siitä saa leiman otsaansa"

Myös Terveyden ja hyvinvoinnin laitos THL tiedotti tammikuussa 2022, että käyttöhuoneet olisivat yksi suositeltava keino huumekuolemien vähentämiseksi.

THL:n ohjelmajohtajan Tuukka Tammen mielestä on paradoksaalista, että tarpeet ja ongelmat ovat paikallisia, mutta päihdepolitiikkaa säätelevät valtakunnalliset lait ja linjaukset. Hän kaipaa nykyistä enemmän paikallista liikkumavaraa.

- Tässä on kyse terveydenhuollon toimenpiteestä, josta asiantuntijat ovat aika yksimielisiä. On aika kummallista, että hallitus ei vie asiaa eteenpäin. Poliitikoilla ei ehkä ole rohkeutta, jos siitä saa leiman otsaansa ja pidetään liian liberaalina tai huumemyönteisenä.

Tammen mukaan käyttöhuoneet vähentäisivät terveydenhuollon kustannuksia sadoilla tuhansilla euroilla, koska huumeiden käyttö epähygieenisissä paikoissa aiheuttaa paljon hoitotoimenpiteitä.

Valvottu käyttö vähentäisi myös huumekuolemia, joiden määrä on kasvanut Suomessa koko 2000-luvun ajan. Tilastokeskuksen mukaan vuonna 2020 huumeisiin kuoli Suomessa 258 ihmistä.

Voit keskustella aiheesta lauantaihin 9.7. kello 23:een asti.

Lisää aiheesta:

Huumeisiin kuolee Suomessa keskimäärin 10 vuotta nuorempana kuin Euroopassa - näin THL yrittää katkaista huumekuolemien kasvavan trendin

Tuija Siltamäen kolumni: Helsinkiin tarvitaan käyttöhuoneita, vaikka niitä ja niiden käyttäjiä kuinka paljon paheksuttaisiin

Asiantuntijat haluavat huumeiden käyttöhuoneet Suomeen - Ari Huldenin elämä oli hiuskarvan varassa: "Sain hepatiitin, hivin ja sokeritaudin"

Otto ei ole vieläkään päässyt irti huumeista, mutta se ei ole enää hoidon tarkoituskaan - uudenlainen korvaushoito leviää koko maahan