Ilta Sanoma

Latvian puolustusministerin mukaan velvollisuus otettaisiin käyttöön seuraavan viiden vuoden aikana. Ensi vuoden aikana palvelukseen otettaisiin tuhat vapaaehtoista.

Latvian armeija sotaharjoituksissa kesäkuussa.

Latvian armeija sotaharjoituksissa kesäkuussa. Kuva: Ints Kalnins / Reuters

Latvian puolustusministeriö ehdottaa miehille pakollisen maanpuolustusvelvollisuuden käyttöönottoa seuraavan viiden vuoden aikana, kertoi maan puolustusministeri Artis Pabriks tiistaina.

- Nykyinen järjestelmä ei ole ajan tasalla. Meillä ei ole myöskään mitään syytä uskoa, että Venäjä muuttaisi käyttäytymistään, Pabriks sanoi.

Asepalvelus kestäisi 11 kuukautta, mutta sen voisi vaihtoehtoisesti suorittaa myös muiden ministeriöiden alaisissa tehtävissä.

Ensi vuoden tammikuussa alkaisi siirtymiskausi, jonka ensimmäisenä vuotena noin tuhat vapaaehtoista otettaisiin palvelukseen. Palveluksen ajalta maksettaisiin kuukaudessa 400 euron korvaus.

Palveluksen päätyttyä sen käyneet siirtyisivät reservijoukkoihin, jotka kutsuttaisiin säännöllisiin kertausharjoituksiin.

Palvelus olisi naisille vapaaehtoinen.

Puolustusministerin mukaan Latvia ei siirtyisi asevelvollisuusarmeijaan, vaan maa säilyttäisi myös ammattiarmeijan.

Puolustusministeriön ehdotuksesta on odotettavissa vielä keskustelua maan päättävissä elimissä. Lopullisen päätöksen maanpuolustusvelvollisuudesta tekee Latvian parlamentti.

Uutistoimisto AFP:n haastattelema kansalliskaartin sotilas Gatis Priede sanoi ehdotuksen olevan loistava uutinen. Hänen mukaansa vastaava päätös olisi pitänyt tehdä jo vuonna 2014, kun Venäjä miehitti Krimin niemimaan ja liitti sen osaksi Venäjää.

- Tämä on oikein. Koulutamme lisää reserviläisiä armeijaamme ja Naton vahvuuteen, joka on kriittisen puutteellinen Pohjois-Euroopassa ja Baltian alueella, hän kertoi.

Latviassa asevelvollisuusarmeija lakkautettiin vuonna 2006, kaksi vuotta sotilasliitto Natoon liittymisen jälkeen.

Ilta Sanoma
mercredi 6 juillet 2022 07:42:00 Categories: Ilta Sanoma Ulkomaat

ShareButton
ShareButton
ShareButton
  • RSS

Suomi sisu kantaa

TetraSys Oy.

TetraSys Oy.