Agilityn SM-kilpailut Ylen kanavilla sunnuntaina klo 9.55 ja 12 alkaen.

Läpi! Läpi! Läpi!

Tule hop! Tule hop! Out!

Kepit! Kepit! Kepit! Ke-Ke-Ke!

Hallissa raikaavat napakat ohjeet ja niiden välissä kuuluu innostuneita haukahduksia, kun kolmevuotias Helka ja kuusivuotias Kate kiitävät yli esteiden, sujahtavat keltaisen putken läpi ja tikkaavat pujottelukeppijonossa.

Tässä menossa ei olisi pysynyt mukana edes huippukuntoinen Kalle Palander.

Iida Vakkuri kuitenkin pysyy koko ajan muutaman askeleen koiriensa edellä, sillä hän tietää, mitä tekee - ja jättää tietysti esteiden ylittämisen koirille.

Vakkuri ja shetlanninlammaskoira Helka, viralliselta nimeltään Cimillan Jestassentään, voittivat toukokuun lopulla Hollannissa pidetyn World agility open -kilpailun miniluokassa biathlon-kultaa.

Helka on myös hallitseva Pohjoismaiden mestari sekä hallisuomenmestari. Huippuluokan agility-urheilija siis.

- Pidän erityisesti koiraa urheilijana tässä lajissa. Ohjaajallekin laji on urheilua, mutta en pidä itseäni huippu-urheilijana. Tämä on eniten koirankoulutusta, missä oma fysiikka on hyödyksi.

Urheilutausta ei ole ohjaajalle välttämätön, mutta siitä on lajissa hyötyä. Agilityssä juostaan ja tehdään nopeita suunnanmuutoksia. Koiraurheilijan peruskunto kehittyy osittain itsestään, sillä lenkkeilyä erilaisissa maastoissa tulee paljon.

Ihmisen rooli agilityssä on kuitenkin enemmän valmentava. On tärkeää olla oikeaan aikaan oikeassa paikassa kertomassa koiralle asiat.

- Strategisesta ajattelusta on hyötyä. Tunnet koirasi ja tiedät sen vahvuudet, jolloin pystyt käyttämään niitä oikein. Et yli- etkä aliarvioi omaa tekemistä, etkä vertaa sitä muihin, Iida Vakkuri sanoo.

Vakkurilla itsellään on agilitystä jo 30 vuoden kokemus.

- Alun perin minulla ei ollut edes omaa koiraa. Menin ensimmäisiin kilpailuihin lainakoiralla. Kaverini tiesi, että tällainen laji on olemassa. Aloitimme harrastamisen Lappeenrannassa vanhassa teollisuushallissa, missä betonilattialla oli muutamia räsymattoja. Kipinä lajiin syttyi ja sain lopulta myös oman koiran.

Helka on jo Vakkurin kahdeksas kisakoira. Jokainen koira on erilainen ja niillä on oma tempperamenttinsa. Se on tarjonnut Vakkurille erilaisia haasteita, mikä puolestaan on kehittänyt ja tuonut kokemusta.

- Ulkomailla kilpailemisen myötä olen pystynyt näkemään, kuinka maailmalla toimitaan. Kyllä tähän lajiin sopii myös se perinteinen kymmenentuhannen toiston sääntö, eikä valmiiksi tule koskaan. Olosuhteet sekä radat muuttuvat ja tuomarit keksivät uusia haasteita. 90-luvun alkuun verrattuna radat ja koirien nopeus ovat aika erilaisia.

Nelijalkaisista urheilijoista pidetään tietysti hyvää huolta. Koirat käyvät hierojalla, fysioterapeutilla ja eläinlääkärillä. Vakkuri vertaa fyysistä agilityä koiran näkökulmasta telinevoimisteluun.

- Ohjaajan koulutustaito totta kai määrää, kuinka hyväksi koiran kanssa kehitytään. Koiran täytyy olla terve, jotta se kestää lajin asettamat fyysiset vaatimukset. Lenkkeilemme paljon sekä jumppaamme kotona. Lisäksi teemme harjoitteita aina sen mukaan, mitä kukin koira tarvitsee.

Ennen lajiharjoitusta Vakkuri käyttää Helkan ja Katen kävelylenkillä. Sen jälkeen on vuorossa leikinomaista lämmittelyä harjoitushallissa.

Alkulämmittelyllä varmistetaan, että koira on palautunut edellisestä harjoituksesta.

- Tarkistetaan nivelet ja varpaat ja laajuudet. Koira ei saa aristaa mistään. Jos on jotain kipua, niin ainakin kyseisen päivän treeni jätetään varmasti väliin ja tutkitaan asia tarkemmin.

Bordercollie Kate näyttää innostuvan alkulämmittelyä seuraavan toimittajan läsnäolosta niin paljon, että tuo tälle lelua heitettäväksi uudestaan ja uudestaan.

Katen vilkkaus ja treenikaveri Helkan rauhallisuus tulevat Vakkurin mukaan esiin myös kilpailutilanteissa.

- Koirillakin on omanlaisensa kisahermot. Esimerkiksi Kate kiihtyy ja innostuu kisatunnelmasta helposti vähän liikaa. Silloin se sortuu välillä virheisiin ja omiin valintoihin. Helka taas on varma suorittaja tilanteesta riippumatta. Se tekee, mitä pyydetään, eikä yllätä.

- Minkä tahansa agilitykisan finaalissa on aina siistiä olla mukana. Sillä ei ole väliä, ollaanko MM-tason vihreällä matolla vai kyläkilpailussa. Tärkeintä on, että koiralla ja ohjaajalla on yhdessä hauskaa.

- Ohjaajan kannalta tämä on vähän kuin ralliauton ajoa. Tässä täytyy katsoa nuotit, että mihin kannattaa mennä ja miten saada koira kääntymään.

Rallissa kuski ja kartturi muodostavat autokunnan, agilityssä puhutaan koirakosta. Kummassakin lajissa suoritukseen vaaditaan molempien osapuolien panosta.

Toimittajan ensimmäinen agility-kokemus päättyy kirjaimelliseen mahalaskuun jo toisella esteellä. Kömpelyyttä ihmettelevä Kate tuo kuitenkin nopeasti lelun lohduksi.

Toimittajan suorituksen voi katsoa tämän jutun pääkuvana olevalta videolta. Alla Iida Vakkuri näyttää, miten homman pitäisi oikeasti hoitua.

Nelijalkaisten urheilijoiden harjoitus etenee samoin kuin ihmisurheilijoillakin: treenin jälkeen hörpätään palautusjuomat kuonoon ja tehdään jäähdyttelylenkki, että saadaan loputkin maitohapot pois.

Agility on vienyt Iida Vakkurin mennessään, mutta aivan kokonaan se ei hänen arkeaan täytä. Hän toimii kehitysjohtajana suunnittelu- ja konsulttipalveluita tarjoavassa yrityksessä.

- Lajissa on mukana paljon ammattilaisia, jotka kilpailevat agilityssä ja kouluttavat koiria työkseen. Oma työni on enemmän sellaista kahdeksasta kahdeksaan -tyyppistä. Jonkin verran olen kouluttanut ja valmentanut muita koiria viikonloppuisin, mutta nykyisin keskityn pääosin omien koirieni kanssa harrastamiseen. Laji tarjoaa hienon vastapainon työelämään.

Mikäli muuta vapaa-aikaa joskus jää, Vakkuri hyppää moottoripyöränsä selkään.

- Ei minulla siinä kuitenkaan sivuvaunua koirille ole, eivätkä ne istu ritsilläkään, Vakkuri naurahtaa.

Koiraporukassa liikutaan farmariautolla.

Agilityn SM-kilpailut ovat osa monilajitapahtumaa SM-viikkoa, jonka Yle näyttää kanavillaan. Agilityn SM-kilpailuja on luvassa suorana lähetyksenä sunnuntaina kello 9.55 ja kello 12.

Koko kisaohjelman löydät alta.

Mikä kumman SM-viikko? Speedgolfissa pelataan juosten, maratonmelonnassa kannetaan kajakki yli esteiden - katso Ylen lähetystiedot tästä

Lue myös:

Joonas Mäkipelto on tulta syöksevä palomies, joka vetää 5 050 leukaa vuorokaudessa - tältä hurjakuntoisen miehen erikoiset harrastukset näyttävät