Vaikka Suomen suurimmassa kierrätyskeskuksessa, Espoon Nihtisillassa, pyritäänkin myymään arvokkaimmat tavarat netissä, voi siellä siitä huolimatta tehdä löytöjä. Kuva: Antti Hämäläinen / IS

Kierrätyskeskuksessa voi tehdä hankintoja jopa ilman rahaa. Tarjolla on myös hintavampia designesineitä, jotka eivät kauan hyllyssä vanhene.

Alkuvuodesta tapahtui jotakin outoa: Kierrätyskeskuksella oli jopa pulaa tavaroista. Nyt ollaan normitilanteessa, mikä tarkoittaa, että tavaraa ja vaatetta tulee riittävästi.

Kun vierailemme Kierrätyskeskuksessa Espoon Nihtisillassa, ruuhkaa ei ole keskellä päivää. Jos haluaa tehdä löytöjä, hoppua täällä ei kannata pitää. Tavarapaljouden keskellä ei välttämättä tule heti vau-reaktiota. Helmet pitää löytää.

Ilmaisia vaatteita voi etsiä laatikoita penkomalla. Siellä onkin pientä ruuhkaa.

Löytö! Tämä lamppu myytiin hetkessä 180 eurolla. Pohjoismaista designia edustava lamppu ei varmasti jää vaille huomiota. Kuva: Antti Hämäläinen/IS

Kierrätyskeskus saa vuosittain noin neljä miljoonaa tuotetta, joista kolmasosa annetaan ilmaiseksi eteenpäin. Ja se on vain osa hylätyistä tavaroista ja vaatteista, jotka annetaan tai myydään kiertoon - tai viedään roskikseen.

1990 perustetulla Kierrätyskeskuksella on pääkaupunkiseudulla 10 myymälää. Isoin on Espoon Nihtisillan tavaratalo, jossa myymälätila on noin 3 000 neliötä.

Kierrätyskeskus tukee ympäristökasvatustoimintaa sekä työllistää pitkäaikaistyöttömiä ja vaikeasti työllistettäviä.

-?Toimimme ainoastaan kotimaassa. Ukrainalaisiakin autamme täällä, myymäläpäällikkö Päivi Vartiainen kertoo.

-?Kierrätetyn tavaran ostaminen on nyt hyväksyttyä, myymäläpäällikkö Päivi Vartiainen iloitsee, sillä vielä 2010-luvun alussa monet karttoivat käytettyjä tavaroita. Kuva: Antti Hämäläinen/IS

Voiko Kierrätyskeskuksessa tehdä oikeasti hyvän löydön? Yleisesti hyvä löytö tarkoittaa, että tavara on laadukas ja edullinen, tai harvinainen designesine.

Henkilökohtaisesti hyvä löytö on se, mikä miellyttää omaa silmää ja kukkaroa. Sanotaan, että toisen roska on toisen aarre. Niin todella on.

Astiaosastolla on kippoa, kuppia ja lautasta moneen makuun. Ihan kivat retrolautaset maksavat vitosen.

Lasitavaroiden joukosta ei erotu nyt designhelmiä. Olisi niin kiva palata kotiin vaikka Tapio Wirkkalan maljakon kanssa, jos sen sattuisi saamaan superedullisesti.

-?Arvokkaimmat tavarat menevät yleensä verkkokauppaamme, Vartiainen paljastaa.

Lähellä olevasta Suomenojan Kierrätyskeskuksesta ei mene mitään verkkokauppaan, siellä kaikki designaarteet ovat hyllyssä.

-?Ja sinne tulee todella hyvää tavaraa, saattaa löytää vaikka signeerattua designlasia, Vartiainen vinkkaa.

Kierrätyskeskuksista isoin on Espoon Nihtisillassa. Täältä etsitään pääasiassa käyttötavaroita ja vaatteita, mutta myös designesineitä. Kuva: Antti Hämäläinen/IS

Mutta kyllä arvolöytöjä voi tehdä myös Nihtisillan Kierrätyskeskuksessa. Joskus niitä voi saada häkellyttävän edullisesti, sillä hinnoittelijat eivät tunnista kaikkia tavaroita ja vaatteita.

-?Eräskin bloggari tekee täällä jatkuvasti hyviä löytöjä, Vartiainen tietää.

Nihtisillassa on arvotavaraan perehtynyt työntekijä, mutta hänenkin silmiensä ohitse voi mennä aarteita.

-?Ei kukaan voi tunnistaa kaikkea, Vartiainen muistuttaa.

Designtavaratkin pyritään myymään yleistä tasoa halvemmalla, mutta ei niitä pilkkahinnalla yleensä saa.

Voisi kuvitella, että Arabian vuosilautaset ovat kaikki suunnilleen saman hintaisia, mutta niinpä ei ole. Esimerkiksi vuoden 1992 vuosilautasen saisi 40 eurolla, mutta 1993 lautanen maksaa 85 euroa.

Voisi kuvitella, että Arabian vuosilautaset ovat kaikki suunnilleen saman hintaisia, mutta niinpä ei ole. Vuoden 1992 vuosilautasen saisi 40 eurolla, mutta 1993-lautanen maksaa 85 euroa. Kuva: Antti Hämäläinen/IS

-?1993 vuosilautasia on ilmeisesti tehty vähemmän, Vartiainen arvelee syyksi.

Viime vuosina on etsitty erityisesti uudempaa "antiikkia", kuten 1960-luvun lasiesineitä ja huonekaluja. 1980-luvunkin muotoilu on jo saanut ikälisää.

Siitä ei ole kauan, kun yhtäkkiä Arabian vanhojen astioiden arvostus putosi. Siihen asti niistä oli maksettu kovia hintoja.

-?Nyt tuntuu siltä, että ne olisivat tulossa takaisin, Vartiainen kertoo.

Yksi merkki vanhan Arabian arvostamisen paluusta on se, että Myrna-kahviastiastoa ei ole tullut Kierrätyskeskukseen. Kun Myrnan arvostus laski, sitä oli tarjolla kaikkialla ja halvalla.

Ehkä vanhaa Arabiaa ovat viime vuosina hankkineet erityisesti liiallista trendikkyyttä kaihtavat. Kun tarpeeksi moni tekee niin, pian onkin taas valtavirrassa Arabian vanhojen kukkalautasten kanssa.

Kierrätyskeskuksella on jopa oma vaatemerkki: Plan B. Vaatteet on tehty kierrätysmateriaalista, mutta mallit ovat tätä aikaa.

Hauskat lasten nojatuolit olisivat maksaneet 40 euroa yhteensä. Kuva: Antti Hämäläinen/IS

-?Eniten meiltä ostetaan vaatteita, pientavaroita ja urheilutavaraa. Polkupyöriä myydään vuosittain parituhatta, Vartiainen kertoo.

Pyörät ja kodinkoneet huolletaan Kierrätyskeskuksessa myyntikuntoon. Hyvällä onnella huollettu telkkari kestää pidempään kuin kaupasta ostettu.

Huonekaluista kysytyimpiä ovat ruokapöydät, nojatuolit, sohvat ja lipastot. Täyspuisia huonekaluja hankitaan myös tuunattaviksi. Eniten Kierrätyskeskukseen lahjoitetaan kirjoja ja tekstiilejä.

-?Kirjahyllyjä ei enää haluta, eikä perinteisiä yöpöytiä, Vartiainen tietää.

Mieli tekisi rottinkista kukkapöytää, mutta sellaista ei näy. Aika monet muutkin ovat nyt innostuneita viherkasveista. Tilanne voi olla kohta toinen. Kierrätyskeskuksessa tavaraa tulee ja menee koko ajan.

Huonekaluosastolla silmään osuu rokokoo-tyylinen sohva, joka ei ole aitoa antiikkia, mutta juuri tämän tyylisiä nyt halutaan. Seuraavana päivänä 65 euron sohva on jo myyty.

65 euron sohva ei ole aitoa antiikkia, mutta juuri tämän tyylistä monet nyt etsivät. Kuva: Antti Hämäläinen/IS

Kahdelle mitoitettu divaani näyttää olevan varattu. Niinpä tietenkin, divaanit ovat nyt muotia, eikä "kuherteludivaaneja" ole paljon tarjolla. Värikin on muodikas: metsänvihreä.

Tasakantinen arkku maksaa 75 euroa. Kannen tahriintuminen on luultavasti huomioitu hinnassa. Isot tasakantiset arkut toimivat myös sohvapöytinä, mutta jostakin syystä arkkujen suosio on nyt laimeaa.

Arkussa lukee 1828, mikä näyttää komealta, mutta vuosilukuja voi kaivertaa ja piirrellä jälkikäteenkin. Antiikin asiantuntija osaisi sanoa totuuden arkun iästä.

Suosituksi noussutta mummolatunnelmaa saisi kukkakankaalla päällystetyillä ruokapöydän tuoleilla, jotka maksavat 26 euroa kappale. Saman hintainen on sympaattinen talonpoikaistuoli, jonka arvoa on laskettu maalikerroksella.

Tasakantisen arkun etuna on, että se toimii myös sohvapöytänä. Arkku on tehty 1828 - mikäli vuosilukua ei ole kaiverrettu myöhemmin. Kuva: Antti Hämäläinen/IS

Tämä 1980-luvun kaunotar tuskin on ollut koskaan liikenteessä. Kuva: Antti Hämäläinen/IS

Valokuvaaja bongaa huippukunnossa olevan Soliferin fillarin, hinta on 130 euroa. 1980-luvun polkupyörän tarinaa ei ole vaikea arvata: se on seisonut vuosikymmeniä käyttöä odottamassa.

Marimekon Unikko-kankaasta tehty toilettilaukku maksaa 18 euroa, vaikka se on parhaat päivänsä nähnyt. Marimekko-tuotteet ovat kaikkialla hintavia käytettyinäkin.

-?Marimekko-kuosia tulee vähän ja ne menevät aina kaupaksi, Vartiainen kertoo syyksi.

Marimekon käytetytkin tuotteet ovat hintavia. Vanha toilettipussi maksaa 18 euroa. Kuva: Antti Hämäläinen/IS

Marimekkoa ei hinnoitella vahingossa halvaksi, koska tuotteet on helppo tunnistaa.

Varsinainen löytö olisi Marimekon vanha maljakko. Joskus niitäkin laitetaan kiertoon, mutta helpompaa olisi löytää neula heinäkasasta.

Joulun jälkeen Kierrätyskeskuksella on uusi joulu, kun joululahjoja laitetaan kiertoon.

-?Joulun jälkeen saattaa tulla vaikka joku uusi Iittalan sarja, Vartiainen kertoo.

Kierrätyskeskukselle lahjoittaminen on helppo vaihtoehto, kun haluaa eroon tarpeettomista tavaroistaan. Myymällä tavaraa saa rahaa, mutta siinä on oma vaivansa.

45 euron hintaiset matot maksaisivat kaupassa rutkasti enemmän. Kuva: Antti Hämäläinen/IS

Asiakkaita Kierrätyskeskuksessa on laidasta laitaan. Jotkut tulevat rahapulan takia, jotkut haluavat suosia kierrätystä, jotkut etsivät erikoisia tuotteita. Monille löytöjen tekeminen on nautinto, eräänlainen harrastus.

Kierrätyskeskuksessa kiertävät myös puvustajat ja lavastajat, jotka etsivät määrätyn aikakauden tuotteita. Sisustamisen ammattilaisistakin monet arvostavat kierrätystavaroita.

Sisustuslehtien kotiesittelyissäkin mainitaan usein, että osa tavaroista on kirpputoreilta. Yleensä ei tosin selviä, mitkä tavaroista ovat kierrätettyjä.

-?Kierrätetyn tavaran ostaminen on nyt hyväksyttyä, vielä kymmenen vuotta sitten monet ajattelivat toisin, Vartiainen muistaa.

Sympaattinen vanha tuoli sopii vaikka yöpöydäksi. Perinteisiä yöpöytiä ei enää Kierrätyskeskuksesta etsitä. Kuva: Antti Hämäläinen/IS

Mennäänpä vielä lamppuosastolle. Kierrätyskeskus saa usein pohjoismaisia designlamppuja, joten niitä täältä kannattaa etsiä.

Erään upean lampun hintalapussa lukee 180 euroa. Miksi joku on luopunut siitä ilmaiseksi? Vastausta ei saada koskaan tietää.

Jos tuon näyttävän lampun olisi halunnut, olisi pitänyt toimia heti, se myytiin saman tien. Löytöjen tekemisessä nopeus on valttia.

Artikkeli on julkaistu aiemmin Ilta-Sanomien Kotisi aarteet 3 -erikoislehdessä.

FAKTA

Kuva: Pete Aarre-Ahtio

Astioita, koriste-esineitä ja sisustustavaraa (esimerkiksi tauluja, maljakoita, ruukkuja, säilytyskoreja ja -laatikoita).

Erilaisia laukkuja ja koruja.Tallenteita (esimerkiksi elokuvia, musiikki, vinyyli-levyjä).

Lastentarvikkeita (esimerkiksi sittereitä, ammeita, leluja).

Retkeilyvälineitä.

Siivousvälineitä.

Kaikenkuntoisia polkupyöriä.

Askarteluun, käsitöihin ja ompeluun sopivia materiaaleja ja tarvikkeita.

Kotisi aarteet 3 -erikoislehti on nyt saatavilla lehtipisteillä rajoitetun ajan.