Boleyn sisaruksia syytettiin 1500-luvulla useista sivusuhteista kuninkaallisiin.

Anna ja Mary Boleyn työskentelivät hovineitoina useille kuninkaallisille. Kuva: National Portrait Gallery London

Aikanaan surullisenkuuluisat aatelis­sisarukset Anna ja Mary Boleyn kuohuttivat 1500-luvun alkupuoliskolla niin Ranskan kuin Englanninkin hovia. Lukuisat syrjähyppysyytökset johtivat kummankin sisaruksen hulppean elämän lopulta perikatoon.

Anna ja Mary Boleyn syntyivät 1400- ja 1500-lukujen vaihteessa, vaikkakaan heidän syntymävuosistaan ei ole tarkkaa tietoa. Yleisesti uskotaan, että Mary oli tytöistä vanhempi. Annan ja Maryn lisäksi lapsikatraaseen kuului George-veli, joka myöhemmin tunnettiin Rochfordin varakreivinä.

ElinoloisSa tytöillä ei ollut lapsena valittamista, sillä heidän isänsä Thomas Boleyn oli Wiltshiren ja Ormondin ensimmäinen jaarli. Lisäksi hän toimi elämänsä aikana diplomaattina kahdelle Englannin kuninkaalle, Henrik VII:lle sekä Henrik VIII:lle. Tytöt saivatkin elää taloudellisesti hyvin turvattua elämää.

Mary Boleynilla väitettiin olleen salasuhteita niin Ranskan kuin Englanninkin kuninkaan kanssa. Kuva: Wikipedia

Kuninkaalliseen elämään Anna ja Mary pääsivät kiinni jo hyvin nuorina, kun he muuttivat isänsä ja veljensä kanssa Brysseliin vuonna 1512. Siellä he aloittivat työnsä hovineitoina. Anna ryhtyi palvelemaan Margareeta Itävaltalaista, kun taas Mary lähetettiin Ranskaan Maria Tudorin hovineidoksi.

Varsinaiset suhdeskandaalit saivat kuitenkin alkunsa, kun Anna ja Mary siirrettiin palvelemaan Ranskan kuningatar Claudea, kuningas Frans I:n vaimoa. Siirron jälkeen alkoivat nimittäin huhut Maryn ja kuninkaan salasuhteesta. Syytökset johtivat useiden lähteiden mukaan niin suureen kohuun, että jopa kuningas Frans itse ryhtyi nimittämään Marya "suureksi ja kaikkein pahamaineisimmaksi huoraksi". Myöhemmin on kuitenkin spekuloitu, että hovissa liikkuneet juorut värittivät todellisia tapahtumia melko railakkaasti.

Mary palasi takaisin Englantiin vuonna 1519, kun hänet siirrettiin maan hoviin palvelemaan Katariina Aragonialaista, kuningas Henrik VIII:n ensimmäistä vaimoa. Ranskassa jo syntyneet suhdekohut eivät päässeet Englannissakaan hälvenemään, kun huhut salasuhteesta Englannin kuninkaaseen lähtivät pian liikkeelle.

Juoruista huolimatta Mary solmi ensimmäisen avioliittonsa kuninkaalle työskennelleen Sir William Careyn kanssa jo pian Englantiin paluun jälkeen vuonna 1520. On epäselvää, alkoiko väitetty suhde kuninkaaseen ennen vai jälkeen avioliiton solmimisen, mutta vihkisormus sormessa ei hillinnyt kohua.

Mary sai liiton aikana kaksi lasta, joiden isäksi on Williamin sijaan epäilty Henrikiä. Lisäksi on spekuloitu, että Careyn loistava menestys ja yleneminen hovissa oli ainakin osittain seurausta hänen vaimonsa läheisistä väleistä kuninkaaseen.

Englannin kuningas Henrik VIII oli naimisissa kuusi kertaa. Anna Boleyn oli toinen kahdesta teloitetusta vaimosta. Kuva: Wikipedia

Huhuttu suhde Maryn ja kuninkaan välillä tyssäsi viimeistään vuonna 1522, kun Anna alkoi hivuttautua siskonsa kohun valokeilaan. Annan saapuessa Englantiin Katariina Aragonialaisen hovineidoksi kuningas Henrik iski häneen silmänsä välittömästi.

Noin kaksikymmentävuotias Anna oli alkuun vastahakoinen Henrikin lähestymisyrityksiä kohtaan, koska ei halunnut tulla tunnetuksi kuninkaan uutena syrjähyppynä. Henrik ryhtyi kuitenkin tositoimiin ja pani pyörät pyörimään voimassa olevan avioliittonsa mitätöimiseksi. Palava rakkaus Annaa kohtaan ei kuitenkaan ollut ainut syy kuninkaan innokkuuteen: Henrikin ja Katariinan ainoa lapsi oli tyttö, ja Henrik toivoi Annan synnyttävän hänelle pojan kruununperijäksi.

Anna ja Henrik menivätkin lopulta salaa naimisiin tammikuussa 1533, Henrikin edellisen avioliiton ollessa vielä voimassa. Tuolloin Anna odotti jo ensimmäistä lastaan Henrikin kanssa, mikä ei kohottanut kansan hänestä rakentamaa negatiivista mielikuvaa. Samana vuonna Anna kruunattiin Englannin kuningattareksi.

Parin onni ei kuitenkaan ollut ikuista, kun innolla odotettu lapsi olikin tyttö. Myöhemmin tytöstä tuli Englannin kuningatar Elisabet I. Muutama vuosi Elisabetin syntymän jälkeen Anna tuli uudelleen raskaaksi, mutta menetti poikavauvan keskenmenon seurauksena.

Anna Boleyn ehti toimia Englannin kuningattarena vain muutaman vuoden ajan ennen kuin hänet teloitettin. Kuva: Wikipedia

Kahden suuren pettymyksen jälkeen Annan kohtalo oli sinetöity, ja kuningas ryhtyi toimiin hankkiutuakseen vaimostaan eroon. Vuonna 1536 Henrik syytti Annaa useista syrjähypyistä, joista yksi oli hänen mukaansa Annan oma veli George. Viisi miestä, George mukaan lukien, teloitettiin syytettyinä suhteesta kuningattareen. Myös Anna itse koki saman kohtalon, kun hänet teloitettiin syytettynä aviorikoksesta ja insestistä.

Nykyään Annalle langetettuja syytteitä pidetään laajalti tekaistuina tarkoituksena se, että kuningas pääsisi mahdollisimman pian uusiin naimisiin. Henrik nimittäin avioitui erään Englannin hovissa työskennelleen hovineidon kanssa vain pari viikkoa Annan teloituksen jälkeen.

Siskonsa tapaan myös Maryn hulppea elämä loppui lyhyeen. Hänen ensimmäinen aviomiehensä kuoli vuonna 1528, minkä myötä Mary ajautui valtaviin velkoihin. Anna järjesti elossa ollessaan sisarelleen tukea niin, että Mary kykeni elättämään lapsensa. Järjestämästään avusta huolimatta Annan kerrotaan pysytelleen muutoin erossa siskostaan.

Mary meni salaa uusiin naimisiin vuonna 1534 Ranskassa tapaamansa sotilaan William Staffordin kanssa. Liitto paljastui Maryn tultua raskaaksi, eikä hänen perheensä katsonut tilannetta hyvällä. He laittoivat niin puhevälit kuin rahallisenkin tuen Maryyn välittömästi poikki, ja Mary karkotettiin hovista. Mary kuoli vuonna 1543, mutta aatelissuvun tyttären kuolinsyytä tai edes hautapaikkaa ei ole tiedossa.

Lähteet: Unoffical Royalty: Anna Boleyn, Unofficial Royalty: Mary Boleyn, The Anne Boleyn Files: Mary Boleyn - Was She really the Mistress of Francis I?, The Anne Boleyn Files: Mary Boleyn the Unknown Sister, Britannica: Anna Boleyn.