Liikuntapaikkarakentamisen uudesta rahoitussuunnitelmasta on noussut kalabaliikki kulisseissa. Ministeri vastaa kritiikkiin, jota urheiluväki on esittänyt Kuortaneen uintikeskushankkeesta.

Ministeri Antti Kurvisen suunnitelmia vastustavat urheilupiirit kuvaavat ministerin vallankäyttöä "härskiksi". Kohu liittyy Kuortaneen uintikeskushankkeeseen. Kuva: Antti Aimo-Koivisto, Timo Aalto / Lehtikuva

Urheilusta vastaavan tiede- ja kulttuuriministeri Antti Kurvisen (kesk) iltalypsyksi tulkittu ratkaisu kuohuttaa urheilupiireissä.

Kurvisen suunnitelmia vastustavat urheilupiirit kuvaavat ministerin vallankäyttöä "härskiksi".

Kalabaliikki liittyy liikuntapaikkarakentamisen rahoitussuunnitelmaan vuosille 2022-2025. Opetus- ja kulttuuriministeriön (OKM) suunnitelmassa huomio kohdistuu Kuortaneen urheiluopiston uintikeskushankkeeseen.

Ministeri Kurvinen jyräsi Kuortaneen hankkeen mukaan rahoitussuunnitelmaan vastoin OKM:n esittelevän virkamiehen Mikko Helasvuon, Valtion liikuntaneuvoston, Olympiakomitean ja Uimaliiton kantaa.

Kyseessä on yhteensä neljän miljoonan euron valtionapu.

Urheiluvaikuttajat näkevät ratkaisussa "vahvoja ja kyseenalaisia" aluepoliittisia intressejä, koska asiantuntijat eivät hanketta tukeneet.

Kuortane sijaitsee Etelä-Pohjanmaalla, jossa Kurvinen on vuodesta 2008 lähtien kuulunut kotipaikkansa Kauhavan kunnanvaltuustoon.

Kurvinen on keskustan ehdokkaana Etelä-Pohjanmaan aluevaaleissa ja hän on toiminut Vaasan vaalipiiristä valittuna kansanedustajana vuodesta 2015.

Kuortaneen urheiluopiston rehtorina työskentelee Tapio Korjus, joka istui keskustan jäsenenä Lapuan kaupunginvaltuustossa 1989-1992.

Korjus on ollut tekemässä puolueelle esimerkiksi liikuntapoliittista linjapaperia Valtion liikuntaneuvoston puheenjohtajana 2015-2019.

Kuortane sijaitsee Etelä-Pohjanmaalla, jossa Antti Kurvinen on vuodesta 2008 lähtien kuulunut kotipaikkansa Kauhavan kunnanvaltuustoon. Kuva: Rio Gandara / HS

- Liikuntapaikkarakentamisen määrärahat hupenevat, joten tuntuu uskomattomalta, että rahoitussuunnitelmaan veivataan mukaan hanke, joka ei täytä edes liikuntapaikkarakentamisen suunta-asiakirjan kriteerejä, IS:n haastattelema urheiluvaikuttaja kummastelee.

- Ei voi välttyä ajatukselta, että tässä on nyt tehty kaikki mahdollinen omien intressien ajamiseksi.

Valtionrahoitusta tavoittelevat hankkeet on suunta-asiakirjan mukaan ensin tunnistettava valtakunnallisiksi huippu-urheiluhankkeiksi.

Edellytyksenä on, että ministeriön päätöksessä kaikilla asianosaisilla tahoilla - esimerkiksi liikuntaneuvostolla ja hankkeen kannalta merkittävillä järjestöillä - on yhtenäinen näkemys hankkeen valtakunnallisesta luonteesta.

- Liikuntaneuvoston kokouksessa puskista esiin nostettu Kuortaneen projekti aiheutti laajasti hämminkiä, toinen sisäpiirilähde painottaa.

- Yleensä liikuntaneuvosto on kunnioittanut kannanotossaan esittelevän virkamiehen esitystä. Nyt niin ei kuitenkaan käynyt.

Urheilupiireissä epäillään, että aluepoliittiset intressit olisivat vaikuttaneet päätökseenne nostaa Kuortane rahoitussuunnitelmaan. Miten kommentoitte, ministeri Kurvinen?

- Aluepolitiikkaa tässä on siinä suhteessa mukana, että nykyisin Olympiastadionin perusparannus- ja uudistushanke sitoo valtakunnallisten hankkeiden kolmen miljoonan kokonaispotista kaksi miljoonaa vuodessa aina vuoteen 2027 asti. Muille hankkeille jää siis vain miljoona per vuosi.

Antti Kurvinen toimii tiede- ja kulttuuriministerinä. Kuva: Heikki Saukkomaa/Lehtikuva

- En pitänyt tätä oikeudenmukaisena koko Suomea ajatellen. Siksi halusin tutkia eri mahdollisuuksia valtakunnallisten hankkeiden osuuden kasvattamiseksi.

Suunta-asiakirjan mukaan kansallisesti merkittävillä huippu-urheilumuodoilla tulisi olla olosuhteet, jotka täyttävät kansainvälisten kilpailujen järjestämisvaatimukset.

Asiakirjassa linjataan: Jos jonkin urheilumuodon kohdalla mainittu kriteeri täyttyy, uusien vastaavien hankkeiden rakentamista valtionavustuksella ei pidetä perusteltuna. Kun vireillä on useita samaa lajia/samoja lajeja palvelevia mittavia hankkeita, voi ainoastaan yhdellä olla mahdollisuus ns. valtakunnalliseen statukseen ja tämän myötä normaalia suurempaan harkinnanvaraiseen valtionavustukseen.

Uinnilla on jo yksi valtakunnallisen statuksen uinti- ja kilpailukeskus.

- Mäkelänrinne Helsingissä on tällä hetkellä ainoa valtakunnallinen, kansainväliset vaatimukset täyttävä uinnin kilpailu- ja valmennuskeskus, eikä suunnitelmissamme ole perustaa toista, Uimaliiton puheenjohtaja Ville Riekkinen sanoo.

Juuri tähän suunta-asiakirjalinjaukseen rakennusneuvos Helasvuo kertoo tukeutuneensa tehdessään OKM:n esitystä liikuntaneuvostolle. Helasvuon alkuperäisessä esityksessä "valtakunnallisesti merkittävinä hankkeina" suunnitelmaan kirjattiin Olympiastadionin perusparannus sekä Myllypuron jääurheilukeskus.

- Lopullinen rahoitussuunnitelma poikkesi alkuperäisestä esityksestäni. Tein ensimmäisen esitykseni pitkälti suunta-asiakirjan pohjalta. Se on luonteeltaan lainkäyttöä ohjeistava asiakirja, mutta ei sinänsä juridisesti sitova, Helasvuo selvittää.

- Olen vastuussa suunnitelman juridisesta puolesta, ja ennen esittelyä ministerille selvitin ministeriön juristilta, voinko esitellä suunnitelman muutettuna - eli niin, että myös Kuortane oli siinä mukana. Juristin mukaan se oli mahdollista.

Olympiakomitea esitti tärkeysjärjestyksessä Myllypuron jääurheilukeskusta ja Hippos 2020 -hanketta. Kuortaneen statuksesta valtakunnallisesti merkittävänä hankkeena jouduttiin äänestämään liikuntaneuvon kokouksessa 18. marraskuuta.

Kansanedustaja Timo Heinonen (kok) lobbasi Kuortaneen hankkeen puolesta ja ehdotti sille yhteensä neljän miljoonan euron avustusta. Ehdotus hävisi äänestyksessä 3-4 mutta otettiin silti suunnitelmaan ministeri Kurvisen henkilökohtaisella päätöksellä.

Vastoin suunta-asiakirjan periaatteita ja lajiliiton näkemystä Kuortaneelle oltaisiinkin leirikeskuksen sijaan perustamassa valtakunnallista valmennuskeskusta.

Mäkelänrinteen uimahalli. Kuva: Antti Hämäläinen

Miksi näin, ministeri Kurvinen?

- Ensinnäkin emme ole muuttamassa Mäkelänrinteen valtakunnallista statusta. Toiseksi Kuortaneen valtakunnallisen aseman ovat vahvistaneet aluehallintovirasto, Uimaliitto virallisessa lausunnossaan 14.12.2020, Olympiakomitean huippu-urheiluyksikkö ja Valtion liikuntaneuvosto, Kurvinen perustelee.

Marraskuussa 2021 ministeriö pyysi täsmennystä Uimaliiton vuodentakaiseen lausuntoon.

- Täsmennyksessämme todetaan, että Uimaliiton valtakunnallinen ykköskeskus on Urhean olympiavalmennuskeskus Helsingissä (Mäkelänrinne). Kuortanetta on suunniteltu maajoukkue- ja seuratoiminnan leirikeskukseksi, eikä sinne ole siis tarkoitus perustaa valtakunnallista valmennuskeskusta, puheenjohtaja Riekkinen kertoo.

Liikuntaneuvoston marraskuisesta kokouksesta itsensä jääväsivät mm. puheenjohtaja Paavo Arhinmäki (vas) sekä varapuheenjohtajat Marko Asell (sd) ja Pasi Kivisaari (kesk).

Kurvinen myöntää kokouksen olleen riitaisa.

- Kokouksesta oli poissa seitsemän itsensä jäävännyttä. Koska äänestys käytiin hyvin vähälukuisalla joukolla, on vaikea sanoa, mille puolelle äänestys olisi kallistunut ilman jääväämisiä, ministeri näkee.

- Joka tapauksessa liikuntaneuvoston näkemystä on tulkittava siten, että siellä on merkittävää kannatusta hankkeen ottamiselle rahoitussuunnitelmaan. Tämä velvoittaa ministeriä harkitsemaan asiaa vakavasti.

Valtion talousarvioesityksessä vuodelle 2022 liikuntapaikkarakentamiseen on osoitettu yhteensä noin 21 miljoonaa euroa. Se on yli seitsemän miljoonaa euroa vähemmän kuin vuodelle 2021.

Nyt tehty rahoitussuunnitelmaa ei ole sitova. Lopullisesti liikuntapaikkarakentamisen määrärahoista päätetään valtionapuhakemusten yhteydessä keväällä 2022.