Norjalainen mäkihyppyvalmentaja kertoi Kiinan-kokemuksistaan TV2:lle.

Norjalainen Joakim Aune on entinen mäkihyppääjä ja nykyinen valmentaja. Kuva joulukuulta 2016. Kuva: Imago / Eibner / All Over Press

Norjalainen Joakim Aune seurasi Mika Kojonkoskea Kiinan mäkihyppymaajoukkueen valmentajana.

Kojonkoski valmensi kiinalaisia 2018-2021. Aune tarttui hommiin viime vuoden lopulla ja työskenteli kiinalaisten kanssa kolmisen kuukautta. Hänen pestinsä päättyi Pekingin olympiakisojen jälkeen helmikuun lopussa.

Aune kertoi kokemuksistaan norjalaiselle TV2:lle haastattelussa, jonka antoi kotimaassaan. Hän on ollut aikaisemmin hyvin varovainen haastatteluiden antamisessa, koska kiinalaisten valvontakulttuuri huolestuttaa.

-?Voin sanoa, mitä haluan, mutta sitä kuulee tarinoita, mitä muille on tapahtunut. En ole todella huolissani, mutta epävarmuus siitä, mitä voi tapahtua, on hieman pelottavaa, norjalainen perusteli.

Haastattelussa nousi esille mm. tapaus, jossa kiinalainen tennispelaaja Peng Shuai kertoi kommunistipuolueen johtohahmoihin lukeutuvan Zhang Gaolin painostaneen häntä seksiin.

Shuai katosi sen jälkeen pitkäksi aikaa julkisuudesta.

Lue lisää: Nämä kuvat herättivät huomion: mystisesti kadonnut tennistähti bongattiin yllättäen olympialaisten katsomosta

Mäkihyppyvalmentaja Aunen elämä Kiinassa oli elämää tiukassa valvonnassa. Aune esimerkiksi otti hotellihuoneessaan puhelimen seinästä, koska ei ollut varma, kuunneltiinko sitä.

-?Hotellissa oli joka puolella kameroita, mutta huoneestani en löytänyt mitään. Tiedän, että meitä valvottiin, mutta on vaikea sanoa tarkalleen, miten. Meitä seurattiin huomaamattamme. Muut ulkomaalaiset valmentajat kertoivat, että puhelimen kuuntelu on oletettavaa ja että ihmisiä seurataan koko ajan, Aune kertoi TV2:lle.

Hän joutui ainakin kerran todistamaan valvonnan tehokkuutta.

-?Minulle lähetettiin valvontanauha, joka oli tallentanut käyntini hotellin vastaanotossa. Se (käynti) ei ollut sallittua. Silloin hieman ahdisti.

Joakim Aunen pesti Kiinassa kesti kolme kuukautta. Arkistokuva vuodelta 2016. Kuva: imago sport

Aune kertoi pitkässä haastattelussa myös raskaista työpäivistä, jotka venyivät helposti jopa 15-tuntisiksi. Urheilijatkin olivat välillä täysin uupuneita.

Järjestelmä on kuitenkin armoton. Kun kiinalaisjohtajat halusivat kisakelpoisia mäkihyppääjiä, asiassa ei armahdettu. Valmentajan mielipiteitä ei läheskään aina kuunneltu. Hänen sananvaltansa jäi rajatuksi, koska häntä ylemmät tahot tekivät lopulliset päätökset.

Kiina ei yltänyt merkittäviin urotekoihin Pekingin olympiamäissä.

Maan edustaja miehissä karsiutui sekä normaalimäen että suurmäen kilpailuista.

Naisten kilpailussa hyppäsi kaksi kiinalaista, joista kumpikaan ei selviytynyt toiselle kierrokselle.

Kiina jäi viimeiselle sijalle sekä miesten joukkuemäessä että sekajoukkuemäessä.