Jääkiekon merkittävästi kallistuvat harrastushinnat ovat uhka useille vähävaraisille lapsiperheille. Keinoja epäkohdan ratkaisemiseen löytyy esimerkiksi MM-kisojen hulppeasta talouspotista, kirjoittaa Marko Lempinen.

Kuva: Jussi Nukari / Lehtikuva

MM-kotikisojen hurmos vahvisti Leijonien asemaa kansallisena instituutiona. Upeasti maailmanmestaruuteen viilettäneellä lätkämaajoukkueella todella on väliä lukemattomien suomalaisten itsetunnolle.

Ja jälleen kerran Leijonat myös yhdisti kansaa.

Leijonat on tarina, johon MM-kisojen tv-katsojamäärien(kin) perusteella peräti noin 2,5 miljoonaa suomalaista haluaa tavalla tai toisella kuulua. Käsittämätön luku.

Valitettavaa kyllä, jääkiekko ei ole kaikkien heidän saatavilla, jotka haluaisivat lajin elämäänsä muutenkin kuin henkisesti. Nyt ei puhuta MM-kotikisojen äveriäistä lippuhinnoista vaan lajin kalliista harrastushinnoista.

Jääkiekko on kallis laji, on sitten kyse lippujen hinnoista tai harrastemaksuista. Kuva: Emmi Korhonen / Lehtikuva

Puhutaan nimenomaan niistä nuorista kiekkoilijanaluista, jotka joutuvat itku kurkussa hyväksymään sen tosiasian, ettei heidän vanhemmillaan ole taloudellisesti varaa lajin harrastuskuluihin.

Heitä on liian paljon.

Tiedän itsekin useita sydäntä särkeviä tapauksia, joissa lasten unelmat ovat murentuneet vanhempien taloudellisesti vaatimattomaan maksukykyyn. Se tuntuu väärältä, vaikkakin reaalielämässä ajatus kaikkien ihmisten tasavertaisuudesta on naiivi.

MM-kotikisojen huuma poikinee maan ykköslajille uusia harrastajia, mutta samaan aikaan iso määrä nuoria on vaarassa joutua lopettamaan lajin vastoin tahtoaan.

Venäjän Ukrainassa aloittaman hirvittävän hyökkäyssodan vaikutukset tuntuvat jääkiekossakin.

Vladimir Putin. Kuva: Mikhail Metzel / AFP / lehtikuva

Sodan takia globaali energiatalous on mennyt sekaisin. Kun myös Suomessa energiahinnat ovat jo lyhyessä ajassa nousseet valtavasti, se väistämättä heijastuu myös esimerkiksi kiekkojunnujen matka- ja jäävuorokuluihin.

Merkittävästi kallistuvat maksut ovat suuri uhka jääkiekon suvereenille valta-asemalle Suomessa. Osan vanhemmista on kerta kaikkiaan pakko miettiä edullisempia harrastusvaihtoehtoja.

Juuri tämä epäkohta MM-kotikisoista todennäköisesti jopa noin kymmenen miljoonalla eurolla rikastuvan Suomen jääkiekkoliiton olisi ratkaistava nopeasti. Keinoja löytyy, entä tahtoa?

Liiton pomoilla oli kisojen aikaan ansaitusti syytä kilistellä punaviinilaseja Tampereen Nokia-areenan aitioissa. Ylimielisyyteen heillä ei kuitenkaan ole hetkeäkään varaa. Historiasta muistetaan, että siihen perisyntiin Suomi-kiekko on joskus kompastunut pahastikin.

Jääkiekkoliiton aivan ensimmäisen keinon uskoisi löytyvän MM-kisojen hulppeasta rahapotista. Ainakin sen pitäisi.

Jääkiekkoliiton toimitusjohtajan Matti Nurmisen mukaan iso osa MM-tuotosta menee aiemmin sovitun mukaisesti vuonna 2012 jäsenseuroissa aloitetun taitovalmentajaprojektin tukemiseen. Loppuosan käytöstä päätetään hänen mukaansa myöhemmin.

Yhdistyspohjaisen liiton varojen käyttö valmennuksen rahoittamiseen ja kouluttamiseen on ehdottomasti perusteltua ja ymmärrettävää, mutta asian voi nähdä myös niin, että tässä tilanteessa rahalle olisi vielä tärkeämpää käyttöä.

Suomessa ylipäätään on jo valtavasti koulutettuja valmentajia, joista vain harvoille riittää oikeita palkkatöitä. Tulevaisuudessa työttömyyskortistoon ei tarvita enää joukoittain uusia valmentajia.

Jääkiekkoliiton toimitusjohtajan Matti Nurminen. Kuva: MARTTI KAINULAINEN/LEHTIKUVA

Energiayhtiö St1:n miljardööriomistaja Mika Anttonen tukee vuosittain miljoonalla eurolla vähävaraisia kiekkoperheitä Jääkiekkoliiton alaisen hakuprosessin kautta, ja samaan tarkoitukseen myös MM-potin loppuosa olisi järkevintä suunnata.

Suoran rahallisen tuen lapioiminen leijonahenkisten perheiden kitaan olisi loputon saaga, siinä ei olisi järkeä. Sen sijaan Jääkiekkoliitto voisi käyttää nyt päättyneiden sekä ensi vuoden MM-kotikisojensa tuottoja esimerkiksi energiatehokkaiden jäähalliratkaisujen tukemiseen. Kustannussäästöt olisivat suuria.

Myös Suomen vanhan polven jäähallit ovat muutettavissa energiatehokkaiksi, ja mitä enemmän niitä löytyy tästä maassa tulevaisuudessa, sitä mukaa kiekkojunnujen jäävuoromaksut pienenevät. Tästä löytyy jo esimerkkitapauksia.

Tukemalla tavalla tai toisella vähävaraisia perheitä Jääkiekkoliitto ennen kaikkea lähettäisi kentälle painokkaan viestin siitä, että toivoa on - että vanhempien ei tarvitsisi ratkaista lastensa harrastusmaksuongelmia ainakaan pikavippejä ottamalla.

Näitäkin esimerkkejä on nähty liiaksi.

Siksi tällaisen viestin merkitys olisi jo symbolisesti ratkaisevan tärkeä.

Ainakaan viestin ei tule enää olla sama kuin esimerkiksi vielä helmikuussa 2022, jolloin alle 16-vuotiaiden maajoukkuepelaajien vanhemmille tupsahti lasku Jääkiekkoliitolta. Vanhemmat joutuivat maksamaan noin 150 euroa siitä, että heidän poikansa oli valittu edustamaan maajoukkuetta.

Nyt vanhempien leirissä kysellään ihmeissään: eikö esimerkiksi MM-kotikisojen punaviinikestityksistä voisi tinkiä edes sen verran, että sentään poikien maajoukkue-edustukset olisivat maksuttomia?

Äänestä Leijonien suosikkipelaajaasi tästä. Voit voittaa palkintoja.