Huippu-urheilijat urheilevat työkseen. Voisi kuvitella, että siinä tulee jo mitta täyteen sporttia, mutta moni heistä viihtyy sen ääressä vapaa-ajallaankin.

Naisten jalkapallon EM-kisoissa pelaava Helmareiden tähtihyökkääjä Linda Sällström liikuttuu, kun muut urheilijat pärjäävät. Krista Pärmäkoski sai Suomen naisleijonien MM-finaalissa kylmiä väreitä. Hannes Björninen tarkisti huoltajilta olympiaottelun erätauolla suomalaishiihtäjien sijoituksia. Amanda Kotaja itki ilosta paralympialaisten katsomossa. Petra Ollia hirvittää yleisön vaativuus. Hanno Möttölä peräänkuuluttaa lisää fanimeininkiä urheilutapahtumiin.

Ammattiurheilija tietää omissa nahoissaan, miltä toisesta, paraikaa keskellä omaa suoritustaan olevasta urheilijasta tuntuu. Kaikki se paine, pitkällinen valmistautuminen, jännitys ja keskittyminen juuri tähän hetkeen purkautuu suoritukseen.

Eikä kukaan voi tietää etukäteen, kuinka käy. Sen seuraaminen sivusta on kihelmöivän jännittävää. Penkkiurheilijat-podcastissa mukana olevat ammattiurheilijat paljastavat omia mieleenpainuneita hetkiään kisakatsomoissa ja kotisohvilla.

Maajoukkuejalkapalloilija Linda Sällström:

"Oman onnistumisen näkeminen telkkarista ei tunnu miltään, muiden saavutukset herkistävät."

Selostaja huutaa, pelaajat jalkapallokentällä Suomi-paidoissaan tempautuvat samaan kasaan halaamaan toisiaan ja kaikkia hymyilyttää. Kotikatsomoissa riemu on ylimmillään, hypitään sohvilla ja huudetaan. Helmarien hyökkääjä Linda Sällström on maalillaan lunastanut Helmareille paikan vuoden 2022 jalkapallon EM-kisoihin.

- Tekemäni ratkaiseva maali Portugalia vastaan on sittemmin näytetty telkkarissa lukuisia kertoja mutta ei oman suoritukseni näkeminen tunnu missään, kuittaa Suomen maajoukkuepaidassa kautta aikain eniten maaleja tehnyt jalkapalloilija.

Mutta toisin käy, kun telkkarissa onnistuukin joku toinen: - Arvokisamitalit, olympialaiset, MM- ja EM-kisat, niissä kun Suomi ottaa mitaleita ja menestyy, kyllä tulee tippa linssiin. Ja jos näytetään jonkun uran huippuhetkiä, niin vollotan kotona telkkarin ääressä, Sällström tunnustaa.

Katottiin telkkaria Suomi-paidat päällä. Linda Sällström

Linda Sällström huomasi olevansa aito penkkiurheilija vuonna 2005, kun Suomen naisten jalkapallomaajoukkue pääsi EM-kisoihin ensimmäistä kertaa. - Istuimme porukoitten kanssa telkkarin edessä Suomi-paidat päällä katsomassa pelejä.

Kokemus teki Sällströmiin vaikutuksen: - Katsoin, että onpa huikean hyviä pelaajia. Ja kuinka siistiä pelata isoilla stadioneilla suurten yleisöjen edessä ja vielä pärjätä noin hyvin! Sitä oli helppo fiilistellä.

EM-kisojen parhaaksi pelaajaksi valittiin silloin Anne Mäkinen. - Mummo oli Anne Mäkisen äidin kampaaja ja sitä kautta sain Mäkisen pelaajakortin.

"Lindalle tsemppiä peleihin", oli Anne Mäkinen kirjoittanut korttiin, joka yhä on Sällströmin palkintokaapissa. Huikeinta on, että sittemmin Sällström päätyi samaan maajoukkueeseen, samoihin treeneihin ja pelaamaan yhdessä ihailemansa Anne Mäkisen kanssa.

Maastohiihtäjä Krista Pärmäkoski:

"Jännitän kainalot hiessä urheilun äärellä"

- Vieläkin nostaa kylmät väreet se fiilis siellä hallissa, muistelee maastohiihtäjä ja urheilua laajasti laidasta laitaan seuraava Krista Pärmäkoski. Vuosi oli 2019 ja menossa oli jääkiekon naisten MM-finaaliottelu.

- Ensin Suomi voittaa jatkoajalla USA:n, toteaa Espoossa jäähallin katsomossa ollut Pärmäkoski. Niin yleisö kuin joukkuekin räjähtivät juhlimaan maailmanmestaruutta. Mutta juhlinta loppui lyhyeen, sillä maali hylättiin. - Sitten maali viedäänkin pois. Ja kymmenen minuuttia myöhemmin ottelu hävitään, Pärmäkoski kertaa.

Maailmanmestaruuden vei USA. - Se tunneskaala siellä hallissa oli valtava. Ensin oltiin yhtä riemua ja sitten tunnelma todella laski ja latistui. Suomen olisi kuulunut voittaa!, puhisee Pärmäkoski.

Penkkiurheilijan velvollisuus on aina kannustaa ja tsempata, kokee niin yksilö- kuin joukkueurheilua laajalla skaalalla seuraava Pärmäkoski.

- Jos esimerkiksi jääkiekossa on peliaikaa jäljellä 5 minuuttia ja tilanne on 0 - 3, niin ei hallilta silloin lähdetä marssimaan ulos, vaan silloin kannustetaan entistä kovemmin ja tuetaan joukkuetta heikkona hetkenä, hän lataa.

Matti Mattssonin pronssiuinti oli huikea! Krista Pärmäkoski

- Huudan aina, kun suomalainen kilpailee. En pysty istumaan rauhallisesti, vaan jännitän kainalot hiessä myös telkkarin ääressä, Pärmäkoski kuvailee.

- Tosi huikea oli esimerkiksi Matti Mattssonin pronssiuinti 200 metrillä Tokiossa. Lisäksi kun tiedän, että yksilöurheilijoilla ei ole Suomessa mitenkään helppo taloudellinen tilanne, se lämmitti mieltä. Ja vielä se, millaisten vaikeuksien jälkeen mitali tuli, niin olen kyllä tosi onnellinen Matin menestyksestä.

Krista Pärmäkoski mainitsee hiihtouransa tähän asti tärkeimpinä saavutuksina olympiamitalit Sotsista, Pjongjangista ja Pekingistä.

Juniorivuosina Krista Pärmäkosken oma suosikki oli moninkertainen olympiamitalisti Stefania Belmondo. Pärmäkoski matki esikuvaansa käärimällä hiihtäessä hihat ylös samalla tavalla kuin italialainen Belmondo.

Enää Pärmäkoski ei pakkasella niin tekisi, vaan haluaa suojella käsivarsiaan. - Ja samalla haluan itse olla hyvä esikuva tämän päivän laduilla hiihteleville pikkukristoille, Pärmäkoski painottaa.

Ratakelaaja Amanda Kotaja:

"Koen yhtä hurjaa tunnekirjoa kuin omissa kisasuorituksissa"

Amanda Kotaja huomasi, ettei hän saanut kurkustaan tulemaan enää muuta kuin pihinää: hänen äänensä oli kokonaan mennyt. Hän näki katsomosta radalle vain sumeasti, sillä silmät olivat täynnä kyyneleitä.

Sydän hakkasi ja päässä jyskytti, nauratti ja itketti samaan aikaan: hän oli juuri todistanut Tokiossa katsomon puolella, kuinka Toni Piispanen voitti paralympiakultaa miesten 200 metrin pyörätuolikelauksessa.

- Se taisi olla edellisenä päivänä ennen omaa suoritustani, Kotaja muistelee. - Siitä tuli malttamaton olo, että haluan jo itsekin radalle.

Hän sai hopeamitalin naisten 100 metrin pyörätuolikelauksessa Tokion paralympialaisissa.

- Urheilun seuraaminen tuntuu koko kehossa, Kotaja kuvailee. Hän seuraa erityisesti yleisurheilua, mikä johtuu osin myös omasta lajista.

- Katsomossa asetun toisen puolelle ja koen itsekin tunteiden kirjoa, jota paraikaa kisaava urheilija kokee suorituksensa aikana.

Naapurit kuulee, milloin meillä katsotaan urheilua. Amanda Kotaja

Jännitys sekä ilo onnistumisten hetkinä ja pettymyksen kyyneleet urheilijan epäonnistuessa ovat Kotajalle tuttuja myös penkkiurheilun puolella. Kaikkein eniten Amanda Kotajaa sykähdyttää seurata urheilua paikan päällä kisakatsomoissa. Niissä on tullut itkettyä ja huudettua.

- Ja kotona naapurit varmaan kuulevat, milloin katson urheilua. Hakkaan nyrkillä pöytää tai lattiaa ja huudan: mene mene mene!

Kotajasta on hienoa pystyä tuntemaan samanlaisia tunteita urheilua katsoessa kuin mitä itse saa radalla. - Olisi outoa ajatella maailmaa ilman urheilua. Ettei sitä tunnetta saisi kokea!

Koripalloammattilainen Hanno Möttölä: "Suomi on penkkiurheilussa kehitysmaa"

Hanno Möttölällä on penkkiurheilijana ikävä jenkkien meininkiä: kaikista urheilutapahtumista on tehty mieletön show, joka on kokonaisvaltainen kokemus. Itse urheilu on vain yksi osa kokonaiskuvaa.

- Opiskelin esimerkiksi Utahin yliopistossa Salt Lake Cityssa ja siellä naisten voimistelua oli keskimääräisesti seuraamassa 15 500 ihmistä. Kisat olivat isoja perhetapahtumia, oli glitterit ja savut sekä tunnelma kohdillaan, Möttölä kertoo.

- Pakko vähän mollata meitä suomalaisia: me olemme kehitysmaa urheilutapahtumien suhteen. Jos haluan tällä viikolla viedä lapset peliin, eikä kyseessä ole maaottelu, en voi taata, että saisimme kokemuksesta kylmät väreet.

Penkkiurheilijana Möttölä siis toivoisi vielä lisää pöhinää: Hän haluaisi, että olisi mahdollisuus säännöllisesti käydä isoissa urheilutapahtumissa, joissa olisi tarjoilut, puitteet ja eritoten kannustus ja tunnelma kohdillaan.

- Se tekisi myös niin hyvää meidän vähän melankoliselle kansalle. Unelmoin, että minäkin uskaltaisin huutaa ja kannustaa yleisössä.

Möttölä vielä ynnäilee miksi ihmiset seuraavat esimerkiksi Englannin Valioliigaa ja matkustavat ulkomaille pelien takia.

- Jos Valioliigan peli on kuin 60 000 ihmisen Bruce Springsteen konsertti ja Veikkausliigan peli jonkun suomalaisen artistin 1500 hengen konsertti, niin kyllä minä menen Springsteenin keikalle.

Tosin eri lajien maajoukkueiden fanitoiminta saa häneltä suitsutusta. Esimerkiksi Susijengin ja sen kannattajien välillä on upea symbioosi eikä peleissä todellakaan ole hiljaista.

Fantasiaurheilu tuo pelien seuraamiseen fiilistä. Hanno Möttölä

Iso osa Möttölän urheilun seuraamista on nykyään fantasiaurheilua. Hän aloitti sen jo 1990-luvun alussa veikkaamalla Namikan korisjoukkueen junnujen kanssa NBA:n ottelujen voittajia ja pisteidentekijöitä. He kävivät kerran viikossa ostamassa jostain keskustan kirjakaupasta US Today -lehden ja katsoivat siitä voittajat ja muut statistiikat.

Nyt jo 10 vuoden ajan Möttölä on fantasiaurheillut suomalais- ja jenkkiystävien kanssa NFL:n parissa. Kauden alussa rakennetaan joukkue varaamalla pelaajia vuorotellen ja sitten vain kerätään otteluiden pisteitä.

- Kyllä se tuo lisää fiilistä, kun koet, että joku pelaaja on juuri sinun pelaajasi. Playoffeissa kun häviää omassa fantasialiigassa, niin kyllä se seuraavan päivän pilaa.

Möttölä on saanut verenperintönä penkkiurheilijan geenit. Esimerkiksi molemmat isoisät olivat kovia seuraamaan urheilua ja yksi mieleenpainuvimpia lapsuusmuistoja oli junareissu Tampereelle seuraamaan jalkapallo-ottelua.

- Juventus pelasi Ratinalla Ilvestä vastaan ja vettä satoi koko ajan. Isoisä seisoi koko matsin ajan kentän laidalla. Siellä oli Paolo Rossit, Platinit sun muut isot nimet ja Ilves hävisi 3-0. Muistan 35 vuoden päähän aivan elävästi kaiken, Möttölä kertaa.

Riemukas Penkkiurheilijat-podcast juhlii kotikatsomoiden sankareita

Uudessa 10-osaisessa Penkkiurheilijat -podcastissa eletään uudelleen kisakatsomoissa ja kotisohvilla jaettuja ilon ja menestyksen hetkiä sekä katkerimpia pettymyksen kyyneliä. Reetta Arvilan ja Päivi Leinon tekemässä sarjassa on luvassa runsas kattaus unohtumattomia urheiluelämyksiä, sukupolvikokemuksia, naurua ja yllätyksiä.

Käy myös katsomassa ja kuuntelemassa penkkiurheilijoiden muistelemia urheilutapahtumia Elävässä arkistossa.

Oletko todellinen penkkiurheilija? Testaa urheilutietämystäsi Elävän arkiston tietovisalla!

Sarjassa kotikatsomoiden kannustajien ja huippu-urheilijoiden tarinat kietoutuvat autenttisiin hetkiin Ylen loputtoman rikkaiden urheiluarkistojen kanssa. Mukana ovat kaikki tämän artikkelin urheilijat ja iso liuta muita intohimoisia urheilufaneja Juha Itkosesta Kaj Kunnakseen.

Kuuntele Penkkiurheilijat-podcast vaikka heti Yle Areenassa tai Radio Suomessa kesäsunnuntaisin kello 15.15.