Julia Sangervo on tänä vuonna valmistuva 28-vuotias psykologian opiskelija, vihreiden listalla oleva sitoutumaton Pirkanmaan hyvinvointialueen aluevaltuutettu ja mielenterveysaktivisti.

Viime viikolla hän kertoi twitterissä, että hän on ollut nuorempana huumeriippuvainen ja vastustaa siksi huumeita.

- Olin 16-vuotias ja en tuntenut itseäni onnelliseksi enkä nähnyt toivoa tulevaisuudelle. Huumeiden käytöstä tuli hyvä olo, kertoo Julia Sangervo.

Käyttö alkoi, kun hän tutustui sattumalta huumepiireissä liikkuviin ihmisiin. Huumeiden käyttöä kesti muutaman vuoden ja siinä yhteydessä lukio jäi kesken.

Sangervo käytti buprenorfiinia, joka on Suomessa yleisesti käytettävä aine. Buprenorfiinin käyttöön liittyvät myös monet huumekuolemat.

Sangervo kertoo, ettei käyttänyt huumeita suonensisäisesti tai sekakäyttänyt. Tämän vuoksi oma käyttö pysyi jotenkin hallinnassa.

- Lopulta tuli semmoinen piste, että huomasin tulleeni riippuvaiseksi. En välittänyt mistään muusta kuin huumeista. Havahduin siihen tunteeseen ja se oli pelottava kokemus. Jotenkin tajusin, että tässä on piste, joka määrittää suunnan, pohtii Julia Sangervo.

Päätös lopettamisesta ei tapahtunut päivässä, mutta halu saada jotain muuta elämältä tuli lopulta suuremmaksi. Hän muutti takaisin kotikaupunkiinsa.

- Silloin lopetin kokonaan. Menin Helsingissä Eiran aikuislukioon ja kävin lukion loppuun. Hain opiskelemaan Tampereen yliopistoon psykologiaa ja pääsin. Nyt olen kuusi vuotta opiskellut ja valmistun loppuvuonna, kertaa hän viime vuosien tapahtumia.

Haluaa muutosta suhtautumiseen huumeiden käyttäjiin

Julia Sangervo kertoo nuoruudestaan nyt ensimmäistä kertaa julkisuuteen. Oman kokemuksensa kautta hän haluaa, että ihmiset ajattelisivat asiaa laajemmin ja monipuolisemmin. Hänen mielestään huumeongelma nähdään pienen vähemmistön ongelmana, jolla ei ole niin väliä.

Kommenteissa oli, että ei entistä huumeiden käyttäjää pitäisi päästää päättäjäksi, koska se on osoitus siitä, että ei osaa tehdä hyviä päätöksiä. Juuri tuollaiset asenteet ovat pelottaneet. Julia Sangervo

Motivaatio lopettamiselle oli siis olemassa, mutta hän ei uskaltanut hakea apua lopettamiseen eikä koskaan puhunut käytöstä yhdellekkään viranomaiselle.

- Tiesin käytön olevan laitonta. Enkä halunnut ottaa sitä riskiä, että saisin pitkäksi aikaa tietoihini merkinnän siitä, että olen rikollinen. Se on semmoinen, josta on hyvin vaikea kääntyä takaisin, jos on tuomittu huumeista.

Toinen syy, miksi apu lopettamiseen jäi hakematta oli se, että hän kertoo nähneensä miten huonosti sosiaali- ja terveydenhuollossa kohdellaan huumeiden käyttäjiä.

- Ja näin sen, että jos huumeiden käyttö tuli ilmi, kohdeltiin tosi huonosti. Toisenluokan kansalaisena. Se ei todellakaan herättänyt mitään motivaatiota kertoa asiasta.

Käyttäjiä pidetään toisen luokan kansalaisia

Sangervo kertoo myös pelänneensä, että jos käyttö olisi aiemmin tullut ilmi, suhtautuminen häntä kohtaa olisi muuttunut. Että kohdeltaisiin nistinä tai huonompana ihmisenä.

Ilmiö näkyi nyt myös heti, kun hän kertoi asiasta sosiaalisessa mediassa.

- Nyt kun olen itse hyvinvointialueella päättäjänä, niin twiitin kommenteissa oli, että ei entistä huumeiden käyttäjää pitäisi koskaan päästää päättäjäksi, koska se on osoitus siitä, että ei osaa tehdä hyviä päätöksiä. Juuri tuollaiset asenteet ovat pelottaneet.

Hän kertoo itsekin tuntevansa monia ihmisiä, jotka ovat kuolleet huumeisiin ja on surullinen siitä, ettei heitä ole pystytty auttamaan. Kommenteissa jotkut kirjoittivat myös, että onko sillä merkitystä, jos muutama ihminen kuolee huumeisiin.

- Toivoisin, että ihmiset tajuisivat sen, se voi olla kuka tahansa, joka jää riippuvaiseksi. Se voi olla oma lapsi. Haluatko, että oma lapsi tulee kohdeltua rikollisena vai sairaana ihmisenä, joka saa apua?

Ennakkoluulot vaikuttavat politiikassa

Sangervo kertoo hakeutuneensa politiikkaan siksi, että usein mielenterveys- ja päihdeasioista ovat päättämässä ihmiset, jotka eivät niistä tiedä ja suhtautuvat niihin ennakkoluuloisesti. Tämän vuoksi voidaan tehdä huonoja päätöksiä.

Hän pitää outona, että huumeiden käytön dekriminalisointiin eli käytön rangaistavuuden poistamiseen suhtaudutaan Suomessa niin kriittisesti.

Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen THL:n mukaan asiaa on tutkittu muun muassa Portugalissa, jossa haitat ovat vähentyneet, mutta huumeiden käyttö ei ole merkittävästi lisääntynyt.

- Mielestäni oli tosi törkeää, että kun eduskunnassa äänestettiin asiantuntijaselvityksestä, niin vain 29 kansanedustajaa puolsi asiantuntijaselvitystä, ihmettelee Sangervo.

Hän kannattaa myös huumeiden käyttöhuoneiden ottamista laajemmin käyttöön.

- Omasta nuoruudesta muistan, että huumevalistus oli kouluajoilla vitsi.

Juttua muokattu 4.7. 2022 klo 19.33 tarkentamalla haastateltavan lausuntoja.

Mitä ajatuksia juttu herätti? Voit kommentoida tiistaihin kello 23:een.

Lue myös:

"Tulee ihan Zombieland mieleen", kuvailee rikoskomisario Tampereen katukuvaa - huumeita käytetään niin paljon, että poliisin resurssit eivät riitä

Maryamilta sai amfetamiinia vaikka kotiovelle kuljetettuna - poliisi ja entinen huumekauppias kertovat myyjien ja käyttäjien nuorentuneen

Yhä useammilla festareilla tarjotaan psyykkistä ensiapua - päihteiden vaikutukset tai seksuaalinen häirintä voivat saada juhlijan mielen järkkymään