Teho-osastolle joutuneet koronapotilaat vaativat paljon hoitavia käsipareja, joista on Suomessa huutava pula. - Ollaan aika lähellä tilannetta, että missään ei ole tilaa, sanoo ylilääkäri Matti Reinikainen.

Antti Hämäläinen / IS Kuva: Koronapotilasta tuodaan operaatiosta takaisin eristyshuoneeseen. Etualalla tehohoidon erikoislääkäri Martti Suokas.

Kuopion yliopistollisen sairaalassa neljännessä kerroksessa on tavallinen toimistohuone, jossa ovat koolla koronapotilaiden tehohoidon koordinoiva toimisto eli tutkimushoitajat Sonja Julkunen, Sari Rahikainen ja Toni Matkaselkä sekä ylilääkärit Stepani Bendel ja Matti Reinikainen. He organisoivat, että Suomessa on tilannekuva tehohoidosta ja auttavat mahdollisten potilassiirtojen suunnittelussa.

Jos toisaalla on täyttä ja toisaalla tilaa, on potilaita siirretty sairaalasta toiseen.

- Se peli on nyt lähestulkoon pelattu loppuun, sanoo Matti Reinikainen, ylilääkäri ja anestesiologian ja tehohoidon professori.

- Ollaan aika lähellä tilannetta, että missään ei ole tilaa.

Omikronmuunnos aiheuttaa suurta huolta tehohoitolääkäreiden keskuudessa. Nyt pitäisi reagoida nopeasti ja voimakkaasti.

Kysin tehohoito-osasto, jossa hoidetaan myös tehohoitoa vaativat koronapotilaat. Kuva: IS/Antti Hämäläinen

Ylilääkäri Stepani Bendelin mukaan tilanne on kuin jatkuva, pienimuotoinen suuronnettomuus. Teho-osastoille on juurtunut uusi ja suuri potilasryhmä. Tällä hetkellä jo noin kolmannes kaikista tehopotilaista on hoidossa koronatartunnan takia.

Tehohoitopaikat eivät ole yksinkertaista laskuoppia, Bendel sanoo.

Ylilääkärit eivät pidä siitä, kun lasketaan vapaana olevia tehopaikkoja julkisessa keskustelussa. Kun hätä tiivistyy, paikkoja voi yleensä järjestää lisää, mutta se on muualta pois.

Covid-tartuntoja on todettu vajaassa kahdessa vuodessa yli 200?000. Teho-osastolle heistä on päätynyt runsaat 1?300.

Kun koordinoiva toiminta käynnistyi keskellä pandemian alkutahteja, pohdittiin paljon laitteiden ja varusteiden riittävyyttä. Pandemian oletettiin kestävän kuukauden tai pari. Ei tiedetty, paljonko potilaita teho-osastoille tulee, mutta muun muassa Italiasta kantautui karmeita uutisia. Sairaalat täyttyivät tietyillä alueilla niin, että jouduttiin päättämään, keitä hoidetaan ja keitä ei.

Ruotsissa esimerkiksi koronapotilaille on järjestetty pakon sanelemana suuret määrät tehopaikkoja, mutta Bendel huomauttaa, että maassa on sen seurauksena erittäin vaikea tilanne muun hoidon suhteen.

Pahin on saatu vältettyä Suomessa. Kaikki koronapotilaat ja muut akuutit potilaat on hoidettu. Alussa teho-osastoille ostettiin paikkoja lykkäämällä kiireettömiä leikkauksia. Hintana ovat olleet pitkät leikkaus- ja hoitojonot.

- Aluksi laskettiin hengityskoneita, mutta sitten ymmärrettiin, että laitteista ei ole pulaa vaan henkilökunnasta, Reinikainen sanoo.

Koronapotilaiden määrä Suomen teho-osastoilla on noussut pikkuhiljaa loppusyksystä. Aiemmin tehopotilaat keskittyivät etelään Husin alueelle, mutta nyt potilaita on paljon ympäri Suomea.

- Trendi on nousemassa, ja edessä joulu ja lomakausi, jolloin henkilöstö on jo muutenkin minimissään, Reinikainen sanoo.

Yhdistelmä on vaikea.

Välillä teho-osastoilta on järjestetty tilaa koronapotilaille lykkäämällä kiireettömiä leikkauksia, joiden yhteydessä tarvitaan tehohoitoa. Esimerkiksi tietyt sydän- ja neurokirurgiset potilaat voivat potilaan lääketieteellisen hoidon kannalta odottaa hetken, vaikka se on potilaalle ikävää.

Jouluna kiireettömiä leikkauksia ei tehdä, ja henkilöstö on jo lähtökohtaisesti minimissään.

Ylilääkäri Stepani Bendel. Kuva: IS/Antti Hämäläinen

Tutkimushoitajat Sonja Julkunen, Sari Rahikainen ja Toni Matkaselkä ovat taustaltaan teho-osastolla työskennelleitä sairaanhoitajia. Tavallisesti heidän työnsä liittyy pääosin teho-osastolla tehtäviin tieteellisiin tutkimuksiin. Tekevät he muutakin: Rahikainen muun muassa on opetushoitaja ja Matkaselkä järjestelee elinluovutuksia. Koordinoivaa toimistoa pyöritetään muiden tehtävien lomassa. Neljäs hoitaja ei ole nyt töissä.

He aloittavat työpäivänsä varhain viestimällä Suomen jokaisen teho-osaston kanssa. Paljonko on koronapotilaita, paljonko muita potilaita, mitkä resurssit? Koordinoiva toimisto koostaa joka päivä tilannekatsauksen teho-osastojen tilasta ja lähettää sen viranomaisille.

- Tähän on tullut jo hyvä tuntuma, Julkunen sanoo.

Usein sairaalat ottavat yhteyttä pyytäen varasuunnitelmaa, jos vaikka teho-osasto täyttyy viikonlopun aikana.

Suomessa on siirretty pandemian aikana noin 70 koronapotilasta teho-osastolta toiselle resurssisyistä erva-alueelta toiselle. Suomessa on viisi yliopistollisten sairaaloiden ympärille muodostunutta erva- eli sairaanhoidon erikoisvastuualuetta. Yksi viidestä yliopistollisesta sairaalasta on täällä Kuopiossa.

On tavanomaista, että potilaita voidaan joutua siirtämään lääketieteellisistä syistä toiseen sairaalaan mutta resurssisyistä potilaiden siirtäminen on harvinaista.

Kuopioon teho-osastolle on tuotu yli kymmenen potilasta eri puolilta Suomea, ambulanssilla monipäisen hoitohenkilökunnan valvonnassa.

Eristyshuone, jossa hoitajat seuraavat potilasta 24/7. Kuva: IS/Antti Hämäläinen

Tehopaikkojen näkökulmasta merkittävää on se, että koronapotilaat ovat keskimäärin teholla noin viikon pidempään kuin muut potilaat. Kuopiossa pisimmät hoitojaksot ovat olleet jopa kahdeksan viikkoa.

Suomessa sairaanhoito on suunniteltu kustannustehokkaasti, eikä löysiä pahemmin ole, Reinikainen sanoo.

Samaan aikaan teho-osastoilla täytyy olla koko ajan valmiina pahimpaan. Saattaa olla, että suuronnettomuuden sattuessa palovammapotilaita jouduttaisiin siirtämään hoitoon muihin Pohjoismaihin, sanoi Bendel Lääkärilehdessä.

Hoitajista on huutava pula. Periaatteessa Kuopion yliopistollisessa sairaalassa voisi olla jopa 35 teho-osaston paikkaa. Huoneita, laitteita ja lääkäreitä riittää, mutta hoitajia ei.

Ennen koronapandemian alkua paikkoja oli käytössä 26, mutta nyt niitä on noin 20. Koronapotilaiden hoito sitoo enemmän käsiä kuin muiden.

Toissa keskiviikkona osastolla oli 18 potilasta, joista viidellä covid. Nyt koronapotilaita on teholla viisi. Koronapotilaat ovat kahdessa yhden-neljän hengen eristyshuoneessa, joihin on käynti sulkutilan kautta.

Jokaista tehohoidossa olevaa koronapotilasta kohtaan Kuopion teho-osastolla on ainakin yksi sairaanhoitaja. Hoitajat työskentelevät kolmessa vuorossa ympäri vuorokauden.

- Huomaan, että olen paljon väsyneempi niiden päivien jälkeen, kun olen ollut koronapotilaiden kanssa, sairaanhoitaja Heta Kujamäki sanoo.

Osastolla voi olla muitakin eristyksessä olevia potilaita, mutta esimerkiksi influenssapotilaiden kanssa ei tarvita kuin murto-osa niistä suojavarusteista, jotka koronapotilaiden luo puetaan.

Koordinoivat tutkimushoitajat Sonja Julkunen (takana), Sari Rahikainen, Toni Matkaselkä. Kuva: IS/Antti Hämäläinen

Hoitajavajaus on osastonhoitaja Ulla Kestin mukaan erittäin suuri ongelma. Akuuttisijaisvälityksen kautta etsitään sijaisia jatkuvasti äkillisiin tarpeisiin, ja sen lisäksi osastolla työskenteleviä hoitajia täytyy pyytää useita kertoja viikossa joustamaan lisätyöhön. Joulukuun aikana hälytysrahaa on nostettu 80 eurosta 160 euroon. Suuri osa apulaisosastonhoitaja Anneli Kasasen työstä kuluu sijaisten järjestelyyn.

Hoitajia on lähtenyt pandemian aikana muun muassa opiskelemaan. Työn henkinen kuorma on kasvanut paljon pandemian takia.

- Kliinistä työtä tekevät ihmiset venyvät aivan äärimmilleen, Kesti sanoo.

Hyvä työporukka ja ihmisten auttamisesta saatava työn mielekkyys auttavat osaltaan jaksamaan. On ilo nähdä potilaan toipuvan. Työtä tehdään täydellä sydämellä, Kasanen ja Kesti sanovat. Mutta työ on raskasta, ja vaikka se olisi kutsumus, ansaitsevat hoitajat kiitoksensa myös rahassa.

Sekä osastonhoitaja Kesti että apulaisosastonhoitaja Kasanen kannattavat koronalisää potilaiden kanssa työskenteleville. Kasanen tosin lisää, että olisi vaikea määritellä, keille se kuuluisi kohdistaa.

- Hoitohenkilökunta on pistänyt terveytensä alttiiksi, Kesti sanoo.

- Palkkauksella alaa saa vetovoimaisemmaksi verrattuna muihin aloihin.

Palkkaus on yksi tekijä ja työn raskaus toinen. Työkuormaa on vaikea purkaa.

Vajaamiehityksellä työn tekeminen kuormittaa hoitajia yhä enemmän. Spiraali on syntynyt.

Hoitajien palkkaaminen ei kuitenkaan ole helppoa.

- Joskus tuntuu siltä, että kolme miljoonaa maksavan laitteen saa hankittua helpommin kuin palkattua kaksi sairaanhoitajaa, sanoo tehohoidon palvelulinjan johtaja, ylilääkäri Stepani Bendel.