Helsingissä ja Turussa on aloitettu tänä viikonloppuna riskiryhmiin kuuluvien 5-11-vuotiaiden lasten koronarokotukset Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen, THL:n suositusten mukaisesti. Muiden lasten rokottamista saadaan vielä odotella.

Helsingissä Jätkäsaareen järjestetyssä rokotuspisteessä ei ollut lauantaina tungosta, mutta asiakkaita riitti koko ajan. Turussa rokotukset alkoivat vasta sunnuntaina.

THL:n ylilääkäri Hanna Nohynek vastaa Ylen kysymyksiin lasten rokotuksista. Nohynekin mukaan lasten riskiryhmien rokottamisen aloitus voi joissain kunnissa viivästyä, sillä se vaatii kunnilta erilaista osaamista kuin aikuisten rokottaminen.

1. Miksi kaikkia lapsia ei vielä rokoteta?

Valtioneuvoston antama voimassa oleva koronarokotusasetus sallii vain riskiryhmän kuuluvien lasten rokottamisen. Muut lapset eivät kuulu nykyisen asetuksen piiriin. Ilman asetusmuutosta ei voi antaa rokotuksia, asetuksen muuttaminen vie aikaa. Sen valmistelu on sosiaali- ja terveysministeriön vastuulla.

Lapsilla, joilla on lähipiirissä riskiryhmään kuuluva toinen lapsi tai aikuinen, voidaan antaa rokote vasta asetusmuutoksen jälkeen ja huoltajien suostumuksella, jos lapsi itse ei ole riittävän kypsä tekemään päätöstä itse.

Lapsilla koronaviruksen aiheuttama vakava tautimuoto on harvinainen, joten muille kuin riskiryhmiin tai heidän lähipiiriin kuuluville lapsille ei varsinaisesti suositella, mutta tarjotaan mahdollisuutta rokotukseen. Pienten lasten rokotukseen tarvitaan aina huoltajien suostumus ja luvat pitää varmistaa ennen rokotteen antamista.

Lapsen itsenäiselle päätöksenteolle ei ole laissa määritelty ikärajaa, ja siksi asia arvioidaan tapauskohtaisesti. Useimpien 5-11-vuotiaiden kohdalla rokottamiseen tarvitaan huoltajien suostumus.

Lasten rokoteannos on pienempi vain 10 mikrogrammaa, kun se on aikuisilla on 30 mikrogrammaa. 5-11-vuotiaiden lasten rokottamiseen käytetään pääsääntöisesti lapsille tarkoitettua valmistetta.

2. Miten riskiryhmiin kuuluvat lapset uskalletaan rokottaa?

Aina on tehtävä hyödyn ja haitan punninta. Jos lapsella on lääketieteellinen riski saada vakava koronatauti, punnitaan kumpi on painavampi, riski vai hyöty. Riskiryhmään kuuluvan lapsen kohdalla rokotuksen höydyt puoltavat rokottamista.

Kun kyseessä on terve lapsi, silloin hyödyn ja haitan suhde ei ole itsestään selvä. Halutaan olla ehdottoman varmoja, ettei saada aikaan enemmän haittaa kuin hyötyä. Kysymys on siitä, onko rokottaminen riittävän turvallista tämän ikäisille lapsille, joille korona on hyvin harvinainen vakavana.

Yksi pohdittavista kysymyksistä on ollut sydänpussin ja sydänlihaksen tulehdukset, joita on nähty vanhemmilla lapsilla ja nuorilla aikuisilla, varsinkin alle 30-vuotiailla miehillä. Halusimme olla varmoja, mikä on näiden ilmaantuvuuden määrä 5-11-vuotiailla.

Saimme seurantatietoa Yhdysvalloista käyttöömme yhteensä yli seitsemästä miljoonasta annetusta annoksesta. Niiden valossa sydänpussin ja sydänlihaksen tulehduksen odotusarvo on noin yhden suhde miljoonaa rokotettua kohden. Tämä on äärimmäisen pieni riski. Rokottaminen on hyödyn ja haitan suhdetta arvioitaessa enemmän hyödyn puolella.

Edelleenkin pienten lasten rokottaminen ei ole yhtä painava suositus kuin riskiryhmiin kuuluville, vaan heille tarjotaan mahdollisuutta. Riippuen lapsen kypsyysasteesta ja omasta tahdosta, rokotuspäätöksen tekee lapsi yksin tai yhdessä huoltajiensa kanssa.

3. Millaista näyttöä lasten rokotusten vaikutuksista on maailmalta?

Ainakin tällä hetkellä näyttää maailmalta saadun seurantatiedon perusteella hyvältä. Sydänlihaksen tai sydänpussin tulehduksen riski on hyvin pieni ja tauti on lievä ja ohimenevä, jos sellainen on tullut rokotuksen aiheuttamana.

Myyntiluvan edellyttämät kliiniset tutkimukset osoittivat suojatehoksi lievää koronavirustartuntaa vastaan 90 prosenttia. Kliinisessä tutkimuksessa olleet lapsimäärät olivat kuitenkin sen verran pieniä, 2 000 luokkaa, joten siinä joukossa ei vielä nähty, mikä rokotteen teho on koronan vakavaa tautimuotoa vastaan.

Yleensä biologinen sääntö on ollut, että jos suojateho lievää tautimuotoa vastaan on 90 prosenttia, niin voimme odottaa, että vakavaa tautimuotoa vastaan se on vielä reilusti enemmän eli odotusarvo on yli 90 prosenttia.

4. Mitä haittavaikutuksia on ilmennyt?

Haitat ovat olleet hyvin samanlaisia kuin 12-vuotiailla ja sitä vanhemmilla lapsilla on nähty. Hyvin yleinen ohimenevä haitta on paikallisreaktio, noin puolelle lapsista tulee pistospaikan kipua, turvotusta, punotusta ja/tai kuumotusta. Noin kolmannekselle lapsista on tullut kuumetta, väsymystä ja/tai parissa päivässä ohimenevää lihassärkyä.

5. Jakaako lasten korona-rokottaminen lääkäreiden näkemyksiä?

Ei ole jakanut pelkästään lääkäreitä vaan selvästi koko yhteiskuntaa. Selvästi on kaksi leiriä. On niitä, jotka pelkäävät koronaa ja ovat huolissaan pitkittyneistä oireista. Heidän mielestä kannattaa kaikki lapsetkin rokottaa, vaikka riski vakavaan koronaan ei olisi suuri.

Toinen leiri on huolissaan siitä, että rokotteet ovat uusia ja niitä ei ole käytetty vielä pitkään, vain vuoden verran. He ovat huolissaan siitä, mitkä ovat mahdolliset haitat ja erityisesti pitkäaikaisvaikutukset.

Lastenlääkäreiden keskuudessa nähdään, että kyseessä on hyvin harvinainen tauti lapsilla vakavana muotona. Heidän keskuudessaan ei olla ollenkaan niin innostuneita siitä, että kaikille lapsille heti annettaisiin rokotteita kuin niiden keskuudessa, jotka ovat huolestuneita pitkittyneistä Covid19-oireista.

6. Millaiset vaikutukset lasten rokottamisella on koko pandemiaa ajatellen?

THL:ssä mallinnettiin, mikä vaikutus kaikkien lasten rojkottamisella olisi epidemian kulkuun. Näillä rokotuskattavuuksilla, mitä meillä tällä hetkellä on, se vaikutus on vähäinen. Lasten rooli tartuntaketjujen käynnistäjinä ja ylläpitäjinä ei ole lainkaan niin suuri kuin vanhempien lasten ja nuorten aikuisten eli siitä näkökulmasta yksinomaan ei voi perustella rokottamista.

Eri maat tekevät vähän erilaisia päätöksiä, esimerkiksi Tanskassa kaikkia yli 5-vuotiaita lapsia rokotetaan jo hyvinkin kiivaalla vauhdilla. Tanskalaisten perustelu on se, että saadaan lasten rokottamisella epäsuoraa suojaa muille ikäryhmille. He näkevät, että vaikka vaikuitus epidemian kulkuun ei ole kovin suuri, niin se on kuitenkin yksi tärkeä osanen epidemian hallinnassa. Tanskassa 5-11-vuotiaat lapset saadaan rokotettua vielä ennen joulua.

Toinen esimerkki on Ruotsi ja Norja, joissa vasta mietitään 5-11-vuotiaiden lasten rokottamisia. Ruotsissa riskiryhmiin kuuluvien lasten rokottaminen aloitetaan vasta uuden vuoden jälkeen, mutta päätöstä muiden 5-11-vuotiaiden lasten rokottamisesta ei vielä ole tehty.

Norjassa kovin suurta intoa rokottaa kaikkia 5-11-vuotiaita ei ole ollut vakavan tautimuodon harvinaisuuden vuoksi. Jää nähtäväksi, muuttaako omikron tätä linjaa.

Erot todistavat sen, että eri maat tulkitsevat dataa oman maansa epidemiologista tilannetta vasten ja siihen käytettävissä olevia keinoja eri tavoilla soveltaen.

7. Loppuuko pandemia ja päästäänkö rajoituksista kokonaan, jos kaikki lapset rokotetaan?

Pandemiasta päästään kokonaan sitten, kun virus on muuttunut niin lieväksi, ettei sitä vastaan ole enää järkevää rokottaa laajapohjaisesti. Lähiaikoina ei ole näkyvissä muutosta, sillä tämä on hyvin muuntautumiskykyinen virus.

Omikronmuunnoksen aiheuttamien tartuntojen kaksinkertaistuminen on vain muutaman päivän luokkaa. Jokainen tartunta saa aikaan kolme lisätartuntaa, mikä selittää tämän eksponentiaalisen nousun tartuntamäärissä.

Vielä ei tiedetä, kuinka pitkään sairastetun omikrontartunnan tai tehosteannoksen antama suoja kestää. Myös uusien virusmuunnosten mahdollisuus on olemassa, SARS-CoV-2-virukset eivät ole täysin meidän hallinnassamme. Niiltä voi yrittää suojautua rokotuksilla ja erilaisilla muilla varotoimilla, mutta tuntuu, että ne ovat aina yhden askeleen meitä edellä.

Rokotukset eivät ole teholtaan sataprosenttisia. Vielä ei tiedetä, miten hyvin rokotteet purevat omikroniin. Alustavat tulokset Isosta-Britanniasta aikuisilla näyttävät, että suojateho kolmannen rokoteannoksen jälkeen nousee 60-80 prosenttiin. Osa tulee saamaan kolmannenkin rokotuksen jälkeen läpäisyinfektion.

Meillä ei ole täydellistä rokotteita, vaan niin sanottuja vuotavia rokotteita. Tämä tarkoittaa sitä, että nämä rokotteet ovat erinomaisia ehkäisemään koronan vakavia tautimuotoja, mutta valitettavasti niiden kyky ehkäistä tartuntoja ja lieviä infektioita on rajallinen. Niiden avulla pyritään parhaaseen terveyshyötyyn, mitä niillä on saavutettavissa.

Rokotetaan ensimmäisenä niitä ihmisiä, jotka ovat suurimmassa vaarassa saada vakavan tautimuodon. Lisäksi rokottamisella voidaan yrittää jarruttaa viruksen nopeaa leviämistä ja varmistaa sitä kautta terveydenhuollon kantokykyä, mutta se on toissijaista.

Viimeistään tässä vaiheessa olisi hyvä saada loputkin rokottamattomat rokotettua ensimmäisellä ja toisella annoksella. Heidän kohdallaan omikron saattaa olla vakavaa tautia aiheuttava.

Lue myös:

Kouluterveydenhoitajia ja neuvolan henkilökuntaa kaivataan takaisin omille työpaikoilleen rokotustyöstä

Koronatilanne sai kaupungit pohtimaan koululaisten lomien pidentämistä - Suomen Rehtorien puheenjohtaja: Toivoisin, että se olisi viimeinen keino

HUSin Lasse Lehtonen: Omikronmuunnos on saavuttanut valtaviruksen aseman pääkaupunkiseudulla

Helsinki aloittaa riskiryhmiin kuuluvien lasten koronarokotukset lauantaina