Ylitarkastaja Katja-Pia Jenu astuu ravintolan ovesta sisään. Mukana on neljä poliisia ja rajavartiolaitoksen edustaja. On käynnissä viranomaisten yllätystarkastus etelä-suomalaisessa ravintolassa.

Jenulle on tullut vihjeitä siitä, että ulkomaalaisten kokkien ja tarjoilijoiden työehdot kannattaisi tarkastaa kyseisessä paikassa.

Pian selviää, että työvuorolistoja ei löydy. Työntekijöiden oleskeluluvat eivät ole nähtävillä.

Jää epäselväksi, millaista palkkaa kukin saa ja kuinka pitkää päivää kukin tekee.

- No, katsotaan sitten työsopimuksia, työsuojelutarkastaja Katja-Pia Jenu sanoo.

Työsopimukset ovat ainoa dokumentti, joka ravintolasta löytyy.

Työntekijät kertovat, että he kaikki ovat muuttaneet Suomeen samoilta seuduilta kuin ravintolasta vastaava henkilö.

Epäkohtia paljastui Helsingistä Muonioon

Ulkomaisten työntekijöiden huono ja jopa rikollinen kohtelu on juurtunut Suomeen.

Asia selviää työsuojeluviranomaisten dokumenttien pohjalta.

Epäkohtia löytyi runsaasti. Kävimme läpi 1800 työsuojelutarkastajien tekemää tarkastuskertomusta viimeisen kahden vuoden ajalta. Pyysimme viranomaisilta vain ravintoloiden epäkohtia koskevat kertomukset.

Kertomuksista lähes 800 koski ulkomaisen työvoiman käyttöä ravintoloissa. Tämä juttu pohjautuu kyseisiin 800:aan dokumenttiin ja viranomaisten haastatteluihin.

On yleistä, että ravintoloissa ei kohdella ulkomaisia työntekijöitä Suomen lakien ja työehtosopimusten mukaan.

Ulkomaisia työntekijöitä käytetään hyväksi aina Helsingistä Muonioon. Sitä tapahtuu suurimmissa kaupungeissa, mutta myös pienissä kirkonkylissä.

Pahimmillaan epäkohtien takaa löytyy jopa ihmiskauppaa.

Uhkaa syntyä kahdet työmarkkinat

Huonosta kohtelusta vastaa dokumenttien perusteella tavallisesti yrittäjä, joka on itsekin muuttanut Suomeen.

Ylitarkastaja Katja-Pia Jenu kertoo tehneensä työtään jo 16 vuotta. Hän on turhautunut.

- Tilanne on ollut koko ajan sama - eiköhän tämä silloin pysyvältä vaikuta.

Epäkohdat ja suoranaiset rikokset ulkomaisen työvoiman kohtelussa ovat olleet Jenun mukaan koko ajan samoja.

- Vakavampia tapauksia ovat alipalkkaus ja suoranainen pakkotyö.

Itä-Suomen työsuojeluvastuualueen johtaja Markku Rautio sanoo puhelimessa, että Suomeen on syntynyt kahdet työmarkkinat.

- On suomalaisten työntekijöiden työmarkkinat ja ulkomaalaisten sortomarkkinat.

Myös Raution arvelee, että ulkomaalaisten alipalkkaus ja muu hyväksikäyttö ovat näillä näkymin pysyvä ilmiö.

Alipalkkaus on yleisin ongelma

Ylitarkastaja Katja-Pia Jenu jututtaa yhtä ravintolan työntekijöistä. Jenu yrittää saada selville, paljonko työntekijä saa palkkaa.

Se ei onnistu. Tarkastaja ojentaa esitteen ja sanoo, että palkan pitää olla sopimusten mukainen ja vähintään 10,55 euroa tunnilta.

Jenu kertoo, että puutteet palkassa ovat yleisiä ulkomaalaisten kohdalla. Heille maksetaan alipalkkaa - myös muualla kuin vain ravintoloissa.

- Yli 50:ssä prosentissa tarkastuksia löytyy puutteita palkassa.

Yleistä on, että työnantaja jättää erilaiset lisät maksamatta ja teettää laittoman paljon töitä.

Viranomaiset kertovat myös, että työnantajat saattavat periä rekrytointimaksuja eli työntekijä joutuu maksamaan työpaikasta ja oleskeluluvasta. Pahimmillaan ihminen työskentelee silloin jopa ilman palkkaa korvatakseen rekrytointimaksun.

Rikosuhripäivystyksessä työskentelevä Pia Marttila tapaa jatkuvasti hyväksikäytön uhreja. Hän kertoo, että usein maksut ovat 10 000 - 15 000 euroa.

Osa työelämässä sorretuista ihmisistä päätyy Rikosuhripäivystyksen autettavaksi.

Sadat ulkomaalaiset pyytävät apua

Rikosuhripäivystyksellä on erillinen palvelu nimenomaan ihmiskaupan uhreille.

Sen asiakkaista noin 450 ihmistä on työelämässä hyväksikäytettyjä, lähes kaikki ulkomaalaisia.

Koordinoivan erityisasiantuntijan Pia Marttilan mukaan palvelussa on tällä hetkellä yhteensä 630 asiakasta.

- Ihmiset tulevat yleisimmin hyväksikäyttetyiksi ravintola- ja siivousaloilla.

Autettavia tulee myös rakennusalalta ja erilaisista kausitöistä.

Kaikki kaltoinkohdellut työntekijät eivät ota yhteyttä rikosuhripäivtykseen, joten siellä näkyy vain osa heistä.

Ulkomaalaisia työtekijöitä on helppo kohdella huonosti. Marttila kertoo haastattelussa, että oleskelu- ja työlupa on ehkä työnantajan varassa, kielitaitoa ei ehkä ole, eikä aina mitään käsitystä suomalaisesta yhteiskunnasta.

Myös Pia Marttila on sitä mieltä, että ulkomaisten työntekijöiden kurja kohtelu on jatkunut samanlaisena jo pitkään. Siitä huolimatta, että asia on tiedossa.

Työsuojelutarkastajien mielestä asialle pitää tehdä jotain ja pian.

Tarkastaja kaipaa järeämpiä keinoja

Tarkastuksen jälkeen ylitarkastaja Katja-Pia Jenu jää Ylen haastateltavaksi ravintolan ulkopuolle.

Ylitarkastaja toivoo nykyistä tehokkaampia keinoja esimerkiksi alipalkkauksen kitkemiseen. Nykyisillä konsteilla on vaikea puuttua ulkomaalaisten työntekijöiden kohteluun.

- Saman ohjeen antaminen työnantajalle vuodesta toiseen ei tehoa.

Yksi järeämpi keino voisi olla alipalkkauksen kriminalisointi eli muuttaminen rikokseksi.

Alipalkkaus tarkoittaa alle yleissitovan työehtosopimuksen maksettavia palkkoja.

- Tällä hetkellä alipalkkaus on työnantajalle kannattavaa puuhaa eli rikostuomiot ovat todella harvassa.

Alipalkkauksen kriminalisointi on työryhmän selvitettävänä. Tehtävän on antanut ministeri Tuula Haatainen (sd.).

Toinen ohjeistusta järeämpi konsti voisi Jenun mukaan olla jokin hallinnollinen maksu, jonka työsuojelutarkastaja voisi tarvittaessa määrätä työnantajalle.

Rahan menetys kirpaisisi.

Uhri saa etsiä uuden työn

Jotain kurjasti kohdellun työntekijän hyväksi on jo tapahtunut.

Lokakuun alussa astui voimaan lakimuutos. Se sallii ulkomaalaisen työntekijän jäädä maahan etsimään uutta työtä, kun edellisen työnantajan laiminlyönnit ovat selvinneet.

- Se auttaa työntekijää, mutta ei alipalkkausta harjoittaneelle työnantajalle edelleenkään tule seurauksia, ylitarkastaja Katja-Pia Jenu sanoo.

Tämän vuoden aikana valtio on myös palkannut lisää tarkastajia.

Halpa pizza käy kaupaksi yhä

Suomalaisten keskuuteen on levinnyt eräänlainen arkipäiväinen hyväksyntä hyväksikäyttöä kohtaan.

Tältä ainakin ylitarkastaja Katja-Pia Jenusta vaikuttaa.

Jenu arvelee, että suoraan kysyttäessä ihmiset eivät hyväksyisi ihmiskauppaa.

Kun tarjolla on edullinen buffet sunnuntaina tai halpa siivouspalvelu, sen ostaja saattaa käytännössä tulla tukeneeksi jopa rikollista toimintaa.

- Pizzatarjousten perusteella uskon, että ihmiset hyväksyvät tämän. Eihän niitä ravintoloita olisi olemassa, jos siellä ei kukaan kävisi.

Liian pienet palkat, maksamattomat ylityöt ja maksamattomat erilaiset lisät tuovat epäreilua kilpailuetua yrittäjälle. Rekrytointimaksuista ja palkattomasta työstä puhumattakaan.

Ravintolat voivat tarjota edullista ruokaa.

Uhri kokee valtion välinpitämättömäksi

Yhteiskunta saattaa tuntua välinpitämättömältä myös rikoksen uhriksi joutuneen mielestä. Rikosuhripäivystyksen Pia Marttila kertoo asiakkaidensa kokevan näin usein.

- Kun asiakkaani tekee rikosilmoituksen, se on tutkinnassa yleensä vuosia.

Marttila kirjoittaa sähköpostissaan, että pitkän tutkinnan aikana työnantaja jatkaa usein toimintaansa entiseen malliin.

- Rikollinen toiminta jatkuu ja samaan tilanteeseen joutuu aina uusia työntekijöitä, vaikka viranomaisille on ilmoitettu siitä.

Asia ei kannusta Marttilan mukaan edes ihmiskaupan uhreja turvautumaan viranomaiseen tai Rikosuhripäivystyksen kaltaiseen järjestöön.

- Asiakkaamme kokevat, ettei heitä oteta tosissaan ja hyväksikäyttö on Suomen valtion siunaamaa.

Myös työsuojelutarkastajat kertoivat juttua varten tehdyissä taustapuheluissa, että hyväksikäytettyjä työntekijöitä on usein vaikea saada puhumaan asioistaan.

Viranomaiseen voi olla vaikea luottaa.

Tarkastus närkästyttää työntekijää

Ravintolan vastaava henkilö alkaa hermostua. Ylitarkastaja Katja-Pia Jenu ja poliisit tekevät tarkkaa työtä ja aikaa kuluu.

Yksi työntekijöistä haluaa antaa haastattelun.

Burhan Ünal on närkästynyt. Hänen mielestään viranomaiset ovat puhuneet epäystävälliseen sävyyn.

Ünal kertoo pitävänsä itse kesäravintolaa Helsingissä ja talvisin työskentelevänsä tarkastuksen kohteena olevassa ravintolassa.

Yrittäjänä Ünal mainitsee tekevänsä töitä kellon ympäri.

- Tähän ravintolaan tulen kello 10 ja lähden pois kello 17.

Ünal vakuuttaa, että yllätystarkastuksen kohteena olevassa ravintolassa vain vastaava henkilö tekee pitkää päivää.

- Ei kukaan jaksa tehdä liian pitkää päivää, mutta yrittäjän on pakko.

Niin Burhan Ünal kuin ravintolan vastaava painottavat monta kertaa, kuinka kovasti he yrittävät pärjätä Suomessa.

Myös suomalaisyrittäjiä hyväksikäyttäjinä

Kaikki maahanmuuttajataustaiset ravintoloitsijat eivät tietenkään kohtele työntekijöitään huonosti tai laittomasti.

Ylen lukemien lähes 800 tarkastuskertomuksen joukossa oli myös joitain kantasuomalaisia yrittäjiä, jotka olivat kohdelleet ulkomaalaisia työntekijöitään sääntöjen vastaisesti.

Giray opastaa aloittelijoita

Joensuulainen ravintola-alan yrittäjä Ali Giray tunnistaa maahanmuuttajien ongelmat yrityksen pyörittämisessä.

Giray neuvoo aloittelevia maahanmuuttajataustaisia yrittäjiä oman yrittämisen ohella ja toimii Suomen Yrittäjien maahanmuuttaneiden yrittäjien puheenjohtajana. Giray mukaan esimerkiksi kulttuurieroista johtuen maahanmuuttajat tarvitsisivat hyvin omanlaistaan neuvontaa ja tietoa.

Nykyinen neuvonta menee huonosti perille Ali Girayn mukaan.

Giray on muuttanut itse Suomeen Turkista jo lapsena.

Ohje puree huonosti

Myös työsuojelutarkastaja Katja-Pia Jenu antaa ohjeita yrittäjille.

Yllätystarkastuksen kohteeksi joutuneen ravintolan omistajakin saa pian kirjeen.

- Kirjoitan tarkastuskertomuksen, jossa annan työnantajalle ohjeet, kuinka pitää jatkossa menetellä.

Jenun kokemuksen mukaan ohjeet kuitenkin menevät harvoin perille.

Ylitarkastaja Jenu kertoo, että työsuojelun toimintatapa pohjautuu käsitykseen tietynlaisesta yrittäjästä.

- Valvontakeinot on tehty sellaisia työnantajia varten, jotka ottavat opikseen ohjeistuksesta.

Kaikki työnantajat eivät ole sellaisia.

Lisää yrittäjä Ali Girayn näkemyksiä maahanmuuttajataustaisten yrittäjien ongelmista kuulet A-studion lähetyksessä. Giray on juontaja Petri Raivion haastattelussa maanantain 20.12.2021.

LUE LISÄÄ:

Työntekijä asui ravintolassa ja puursi ruokapalkalla - Tarkastaja vieraili yhdessä ravintolassa 9 kertaa ja joka kerta löytyi huomautettavaa