Hybridiosaamiskeskuksen Teija Tiilikainen suurvaltojen tulehtuneesta suhteesta: "Eihän tämä millään tavalla johda siihen, että palattaisiin jonkinlaisiin hyviin suhteisiin. Kyllä tämä jättää jäljen."

Asiantuntijat eivät näe tämänhetkisestä tilanteesta paluuta hyviin suhteisiin. Kuva: Maxar Technologies / AFP / Lehtikuva, Martti Kainulainen, Roni Rekomaa / Lehtikuva

Venäjän perjantaina esittämät vaatimukset sotilasliitto Natolle ja Yhdysvalloille kasvattivat sodan todennäköisyyttä Ukrainaa vastaan ja vähensivät rauhanomaisen ratkaisun löytymisen todennäköisyyttä, arvioi Helsingin yliopiston tutkijakollegiumin johtaja ja kansainvälisen politiikan professori Tuomas Forsberg. Hän sanoo perjantaisen vaatimuslistan "utooppisuuden" muuttaneen hänen arviotaan tilanteesta.

-?Jos tämä olisi osa isompaa peliä, jossa tavoitellaan huomiota ja kasvatetaan painetta neuvotteluratkaisuille, tällaista vaatimuslistaa ei tähän väliin esitettäisi, Forsberg sanoo.

-?Vaatimusten luonne, niiden kiivas esittäminen ja viimeaikaiset kehystykset esimerkiksi Ukrainasta keinotekoisena valtiona ja Itä-Ukrainan kansanmurhasta viittaavat pikemmin siihen, että on jo päätetty aloittaa sotatoimet ja kyse on oikeutuksen hakemisesta, hän sanoo.

Myös Euroopan hybridiosaamiskeskuksen johtaja Teija Tiilikainen arvioi, että suurvaltasuhteet ja Euroopan turvallisuus ovat koetuksella pahemman kerran Venäjän toimien takia.

-?Uhataan sotilaallisella operaatiolla, jos länsi ei suostu tähän Venäjän Nato-vaatimuksiin. Onhan tämä aikamoinen tilanne. Ei tällaista ole ollut pitkään aikaan, Tiilikainen sanoo.

Euroopan hybridiosaamiskeskuksen johtaja Teija Tiilikainen pitää näkemyksellisen kuilun Yhdysvaltain ja Venäjän välillä ammottavan suurena. Kuva: Martti Kainulainen / Lehtikuva

Tiilikaisen mukaan näkymät tilanteen ratkeamiseksi vaihtelevat "huonon eri asteilla".

-?Vaikka nykyinen tilanne saataisiin purettua auki, niin eihän se millään tavalla johda siihen, että palattaisiin jonkinlaisiin hyviin suhteisiin. Kyllä tämä jättää jäljen.

Hybridiosaamiskeskuksen johtaja pitää näkemyksellisen kuilun Yhdysvaltain ja Venäjän välillä ammottavan suurena. Yhdysvallat puhuu kansainvälisiin instituutioihin pohjautuvan järjestyksen puolesta, kun taas Putin haluaa nähdä maailman, jossa suurvaltojen "johtoklikillä" on omat etupiirinsä, jossa ne heiluttavat tahtipuikkoa.

Asiantuntijan mielestä Venäjällä on jo päätetty aloittaa sotatoimet ja kyse on enää oikeutuksen hakemisesta. Kuvassa Venäjän joukkoja Pogonovon harjoitusalueella Ukrainan rajan tuntumassa. Kuva: Maxar Technologies / AFP / Lehtikuva

-?Tämä on se maailma, jonka Putin haluaa. Venäjä haluaa mukaan suurvaltojen klubiin, Tiilikainen sanoo.

Tiilikainen arvioi, että tilanne säilyy hankalana, vaikka Yhdysvallat ja Venäjä löytäisivätkin yhteisen neuvottelupöydän ääreen. Venäjä on kasvattanut paineet niin suuriksi, että myös neuvottelutulosten pitäisi olla suuria.

-?Siellä pitäisi Venäjälle tarjota jotakin, mitä se voisi sitten voittona mainostaa, jotta operaatio Ukrainalla voidaan ajaa alas.

Forsberg pelkää, että neuvottelupöydissä ei voida tarjota mitään sellaista, mihin Venäjä voisi tyytyä. Hän sanoo, että jos hänen spekulaationsa valmisteilla olevista sotatoimista pitävät paikkansa, voidaan neuvottelumyönnytyksillä ostaa vain aikaa.

Helsingin yliopiston kansainvälisen politiikan professori Tuomas Forsberg pelkää, että Venäjää ei tyydytä neuvottelupöydissä tehtävät tarjoukset. Kuva: Roni Rekomaa / Lehtikuva

Sotatoimet Ukrainaa vastaan voisivat olla sisäpoliittisestikin riski Putinin hallinnolle. Miksi sotaan siis lähdettäisiin?

-?En voi keksiä mitään muuta kuin sen, että sotaa käydään koko ajan. Putin ei ole päässyt pois seitsemän vuotta kestäneestä Itä-Ukrainan sodasta. Nyt on voinut tulla se hetki, kun tämä homma pitää ratkaista.