Keskustelu metsien hakkuiden ja luontokadon ympärillä käy kiivaana.

Yle uutisoi tällä viikolla, että koko maan monimuotoisimmiksi merkittyjä metsiä avohakattiin tai aiottiin avohakata yhteensä yli 20000 hehtaaria viime vuonna.

Keinoja ja ratkaisuja kaivataan ehkä enemmän kuin koskaan.

Järjestöjen mielestä keinoja luontokadon torjuntaan kyllä riittää - eivätkä ne ole edes vaikeita. Mutta rahaa ne vaativat.

Maa- ja metsätaloustuottajain Keskusliitto MTK haluaa lisää työkaluja ja rahaa metsänomistajille monimuotoisuuden turvaamiseen. Viljelijöiden ja metsänomistajien järjestö perustaa siksi luontoarvojen markkinapaikaksi kutsumansa palvelun ensi vuoden puolella. Luontoarvot.fi tulee olemaan markkinaehtoinen toimintamalli esimerkiksi ekologiseen kompensaatioon.

- Meillä on luonnon turvaamiseen jonkun verran keinoja Metso-ohjelman kautta, mutta meiltä puuttuu vielä luontoarvomarkkina. Jos sellainen saadaan syntymään, silloin metsänomistajalla on tietty arvo vaikka lahopuulle, ja se auttaa eteenpäin, sanoo MTK:n metsäjohtaja Marko Mäki-Hakola.

Suurin osa suomalaisista metsänomistajista ja viljelijöistä on MTK:n jäseniä. Siksi järjestössä uskotaan, että heillä on parhaat mahdollisuudet löytää oikeita kohteita.

- Tarvitaan lisää työkaluja metsien käytön ja suojelun yhteensovittamiseen. Silloin metsänomistajalla on aidosti mahdollisuus päättää, Mäki-Hakola sanoo.

Kohteina voivat olla vaikkapa tietyn alueen pysyvä suojelu, säästö- tai lahopuiden jättäminen tai tietyn lajin siirtäminen rakennuskohteelta toiseen kohteeseen.

- Toivottavasti tämän kautta saadaan rahoitusta luontoon. Jos esimerkiksi kunta haluaa, että hakkuissa olisi enemmän säästöpuita, niin markkinoiden kautta se voi mennä.

Myös Cambridgen yliopiston professorin Dasguptan raportissa, jonka Britannian valtiovarainministeriö tilasi tänä vuonna, vaaditaan luonnolle hintalappua.

Luonto on raportin mukaan omaisuuserä tai pääoma samaan tapaan kuin esimerkiksi tiet, rakennukset ja tehtaat, tai ihmisten terveys ja tieto-taito.

- Metsänomistaja on monitavoitteinen, ja haluaa sekä tuottaa puuta että luontoarvoja. Se on aika hyvin yhteensovitattavissa, MTK:n Mäki-Hakola sanoo.

OECD:n tuoreen raportin mukaan metsäteollisuus aiheuttaa Suomessa metsien elinympäristön heikkenemistä. Luonnonhoitoa pitäisi lisätä erityisesti yksityismetsissä, raportissa linjataan.

- Monimuotoisuustilanne on parempi kuin tällä hetkellä usein kerrotaan. Toki lievää lajien uhanalaistumista on ollut viimeisen 10 vuoden aikana, mutta se on aika marginaalista. Se on aika stabiili se tilanne, Mäki-Hakola sanoo.

Suomen lajien uhanalaisuusraportin eli Punaisen kirjan mukaan tilanne on toinen. Monista tavallisistakin lajeista, kuten hömötiaisesta tai varpusesta, on tullut uhanalaisia.

- Suomen metsien monimuotoisuustilanne on heikentynyt. Uhanalaisarviointien tulokset ovat aika hurjia; 75 prosenttia metsäisistä luontotyypeistä on uhanalaisia, WWF:n johtava metsäasiantuntija Mai Suominen sanoo.

Ensisijaisesti metsissä elää 833 uhanalaista lajia, eli 31,2 prosenttia uhanalaisista lajeista. Metsien hakkuut, muut metsien elinympäristöjen uudistamis- ja hoitotoimet sekä vanhojen metsien, kookkaiden puiden ja lahopuun väheneminen ovat suurin syy Suomen eliölajien uhanalaisuuteen.

- Aika moni indikaattori, joka kertoo luonnon tilasta, menee hyvään suuntaan, MTK:n Mäki-Hakola puolestaan sanoo.

Suomi on sitoutunut pysäyttämään luontokadon 2030 mennessä.

Valtion metsistä suojelun arvoisia metsiä

Ympäristöjärjestö Greenpeace aloittaisi metsien suojelun toimenpiteet valtion omista metsistä.

- Helpoin, paras ja yksinkertaisin keino olisi määritellä valtion metsiin vaikka poliittisella päätöksellä hehtaarimäärä, mitä lähdetään tavoittelemaan. Sitten tehdään selkeitä euromääräisiä päätöksiä, että kuinka paljon lisää rahaa yksityismaiden suojeluun on varaa laittaa. Ei se ole sen hankalampaa kuin lisää rahaa, sanoo Greenpeacen metsävastaava Matti Liimatainen.

Liimataisen mukaan Suomessa riittää hankkeita, työryhmiä ja selvityksiä toinen toisensa perään, mutta perusasia on kuitenkin se, että Suomessa on liian vähän pysyvästi hakkuilta suojeltuja metsiä.

- Keinot niiden lisäämiseen eivät ole rakettitiedettä. Valtion omista metsistä on löydettävissä suojelun arvoisia kohteita heti tänäkin päivänä ilman sen kummempia selvityksiä, koska aika hyvin kuitenkin tiedetään, missä niitä on, hän sanoo.

Nykyhallituksen lisärahat suojeluun riittävät Liimataisen mukaan nostamaan Etelä-Suomen metsien suojelua noin kolmesta prosentista puolella prosenttiyksiköllä ylöspäin.

Teollisuuden puun tarve jyrää

Miksi suojelutoimet silti ovat riittämättömiä lajien turvaamiseen, vaikka tietoa ja keinoja riittää?

- Meillä metsäsektorilla on niin paljon puun tarvetta, kokonaishakkuumäärät ovat hyvin korkeat. Perusasia on se, että jos tarvitaan paljon suojelua ja paljon metsien hakkuita, niin ei tämä yhtälö toteudu samaan aikaan. Muutos, mikä tarvittaisiin on, että metsien suojelun näkökulma myös metsätalouden perustana otettaisiin vakavasti ja kohdennettaisiin siihen enemmän resursseja, sanoo WWF:n johtava metsäasiantuntija Mai Suominen.

Myös metsäteollisuuden rakennetta pitäisi hänen mukaansa muuttaa niin, että vähemmästä resurssista tehtäisiin enemmän, korkeamman jalostusarvon tuotteita.

- Ylipäänsä käytettäisiin puumateriaalia vähemmän. Ei siinä ole muuta oikotietä onneen, mutta tähän on ihan valtavasti keinoja. Pitäisi saada vain volyymia lisää, Suominen sanoo.

Monimuotoisuuskartat ohjaisivat kestävään metsätalouteen

Ylen tämän viikon uutisessa käyttämiä Zonation-karttoja Suominen käyttäisi ekologisesti kestävän metsätalouden suunnittelussa. Hänen mielestään ne olisi mielekästä ottaa eri toimijoiden käyttöön ja lähteä tekemään ekologisesti kestävää metsätalouden suunnittelua.

Myös Liimatainen kertoo Greenpeacen käyttävän samoja kartta-aineistoja ja hänen mukaansa maastohavainnot vahvistavat karttojen tiedot oikean suuntaisiksi. Liimataisen mielestä viranomaisten olisi pitänyt tehdä sama jo ajat sitten ja ohjata toimintaa sen mukaan.

Lue myös:

Data-analyysi paljastaa: Kaikkein monimuotoisin metsämme on jatkuvasti avohakkuiden kohteena, ja se johtaa luontokatoon

Ympäristöministeri Kari pitää hakkuita suojelun arvoisissa metsissä äärimmäisen huolestuttavina - ministeri Leppä: "Monimuotoisuus muuttaa muotoaan"

Kansalaisaloite avohakkuiden kieltämisestä kaatui, valiokunta julisti pelastavansa Suomen metsät - Luonnonsuojeluliitto: "Plussan puolelle jäätiin"

Raportti: Luontokatoa ja ilmastonmuutosta ei voi ratkaista erikseen - uusi raportti nivoo keinot yhteen

Jättiraportti: Luonnolle tarvitaan hintalappu, koska taloutemme, elämämme ja hyvinvointimme on täysin riippuvainen luonnosta

Suomen valtio kaataa vanhoja metsiä, vaikka niistä on löydetty tuhansia uhanalaisia lajeja - asiantuntija: "En voi ymmärtää, miksi niin tapahtuu"