Oulun yliopistossa tänään julkistettu tutkimus kertoo uutta tietoa keskosuuden vaikutuksista aikuiselämään.

Tutkimuksessa selvitettiin pikkukeskosten eli alle 32 raskausviikon ikäisinä tai alle 1 500 gramman painoisina syntyneiden koulumenestyksen yhteyttä myöhempään opintomenestykseen ja aikuisuuden työttömyyteen.

Keskosten menestys matematiikassa on tutkimuksen perusteella parempi ennustaja menestykselle kuin aiemmin käytetty älykkyysosamäärä. Tutkimuksen mukaan keskosena syntyneiden lapsuuden matemaattiset taidot ovat yhteydessä jopa aikuisuuden työttömyyteen.

Tutkija Julia Jäkel kertoo, että uusi tutkimus viitoittaa tietä keskosten koulutukselle ja seuraamiselle. Nykyään keskosia seurataan yleensä muutama vuosi syntymän jälkeen.

Jäkelin ja tutkimustulosten mukaan seurantaa pitäisi jatkaa myös kouluikäisenä. Muuten keskosen mahdollisuudet pärjätä koulussa eivät ole tasa-arvoiset muiden lasten kanssa.

- Vanhemmat usein huolestuvat, kun lapsi on 3. tai 4. luokalla ja hänellä on ongelmia koulussa. Siinä vaiheessa on menetetty jo kuukausia tai vuosia, joita lapsen on vaikea kuroa kiinni.

Kun ongelma huomataan vasta kouluikäisenä, keskoslapsi on usein jo jäänyt opetuksesta jälkeen. Jäkelin mukaan ongelmia on tavallista vaikeampi huomata, sillä keskoslapset eivät ole luokan häiriköitä, vaan muita hiljaisempia. Usein opettajat kuvailevat lasten olevan uneliaita, vaikka taustalla on vaikeus keskittyä.

Tutkimuksen mukaan keskosina syntyneillä on myös muita enemmän ongelmia tunteiden säätelyssä ja sosiaalisissa suhteissa. Usein ongelmat pahenevat vasta koulussa, eikä lapsi tai perhe välttämättä hae apua oppimisvaikeuksien stigman takia.

- Olisi tärkeää tehdä parhaamme, ettemme luo asialle leimaa. Vaikka ongelmia voi esiintyä keskosilla, niille löytyy myös ratkaisuja.

Julia Jäkel toivoo, että tulevaisuudessa vanhemmat olisivat aktiivisemmin yhteyksissä kouluun ja kouluterveydenhuoltoon lapsen tilanteesta. Opettajille tulisi kertoa siitä, että lapsi on keskonen, jotta koti ja koulu voivat toimia yhdessä lapsen hyväksi. Myös neuvolan, sairaalan ja koulujen tulisi tiukentaa yhteistyötä keskoslasten seurannassa.

Keskosten oppimisen ongelmat ovat tutkimuksen mukaan yleisimpiä hyvin varhain syntyneillä lapsilla. Jos lapsi syntyy useita kuukausia ennen laskettua aikaa, riski ongelmille koulussa ja aikuisuudessa on suuri.

Jos taas lapsi syntyy 4-8 viikkoa ennen laskettua aikaa, riski on huomattavasti pienempi. Tilastollisesti ero muihin lapsiin on olemassa, mutta Jäkelin mukaan yksittäiselle lapselle todennäköisyys ongelmiin on pieni.

Keskosia syntyy eniten kehittyvissä maissa

Tutkimuksen tulokset saatiin vertailemalla viiden maan kohorttitutkimuksia neljältä vuosikymmeneltä. Mukana olivat Ison-Britannian, Yhdysvaltojen, Kanadan, Saksan ja Australian aineistot.

Isolla otannalla tehty tutkimus on luotettava, mutta tutkija Jäkel painottaa, ettei tulos välttämättä ole universaali.

- Meillä ei ole dataa tai tutkimusta kehittyvistä maista, eli tulokset eivät välttämättä toistu siellä samanlaisina. Eniten keskosia syntyy kuitenkin juuri niissä maissa, eli niitä olisi jatkossa tärkeä tutkia.

Tulos siis pätee hyvin esimerkiksi Pohjoismaihin, mutta mentäessä Afrikkaan tai Etelä-Amerikkaan, tulosten toistettavuus ei ole yhtä todennäköistä.

Tärkeintä Jäkelin mielestä olisi kuitenkin muistaa yksittäinen lapsi.

- Meidän tulisi olla positiivisia, jotta kasvatamme myös keskosina syntyneistä lapsista vahvoja ja onnistuvia ihmisiä, joilla on onnellinen elämä.

Tutkimus Mathematical performance in childhood and early adult outcomes after very preterm birth: an individual participant data meta-analysis on julkaistu Developmental Medicine & Child Neurology -julkaisussa.