Kahdeksan vuotta työn alla ollut turkiseläinten suojelua koskeva asetus on ehkä vihdoin etenemässä. Asetusta valmistellaan maa- ja metsätalousministeriössä.

- Tavoitteena on, että se saataisiin lausuntokierrokselle ensi keväänä, toteaa erityisasiantuntija Susanna Ahlström ministeriöstä.

Vuosi sitten syksyllä asetuksen valmistelua lykättiin turkisalan vaikean taloustilanteen takia, mutta Ahlströmin mukaan nyt asetusta on tarkoitus viedä eteenpäin.

- Viime vaiheessa valmistelua on jarruttanut lähinnä ministeriön työvoimapula.

Uusi laki, vanha asetus

Parhaillaan lausuntokierroksella oleva esitys eläinten hyvinvointilaiksi ei sisällä konkreettisia parannuksia turkiseläinten pito-olosuhteisiin. Niistä on tarkoitus säätää asetuksessa.

Lakiesityksessä on kuitenkin uutena vaatimuksena se, että eläimillä pitää olla mahdollisuus pysyvissä pitopaikoissaan toteuttaa eräitä olennaisia käyttäytymistarpeitaan. Tällaisia tarpeita ovat esimerkiksi liikkuminen, lepo tai ravinnon etsiminen.

Eläinsuojeluasiamies Saara Kupsala toteaakin, että voimassa oleva turkiseläinten suojeluasetus ei ole linjassa lakiesityksen uusien vaatimusten kanssa.

- Näen, että uusi asetus pitäisi viedä loppuun mahdollisimman pian turkiseläinten hyvinvoinnin edistämiseksi, ja niin, että se vastaisi uuden eläinten hyvinvointilain tarkoitusta ja henkeä.

Kupsala toivoo, että turkiseläinten käyttäytymistarpeiden toteutumiseen vaikuttavat asiat kirjattaisiin myös itse lakiin, sen perusteluihin.

Ikuisuusprojekti?

Turkiseläinten suojelua koskevan asetuksen valmistelu on ollut vireillä jo vuodesta 2013 lähtien.

Silloin eduskunnan käsittelyssä oli turkistarhauksen lopettamista vaatinut kansalaisaloite ja maa- ja metsätalousministeriön mietinnössä luvattiin parannuksia turkiseläinten oloihin.

Asetuksen valmistelu on ollut pettymys eläinsuojelujärjestöille.

- Viime vuonna kesäkuussa pääsimme kommentoimaan ministeriön luonnosta. Nykyiseen asetukseen tehdyt muutokset olivat kosmeettisia, toteaa Animalian toiminnanjohtaja Heidi Kivekäs.

Kivekkään mukaan asetus, joka ei tuo olennaisia parannuksia turkiseläinten hyvinvointiin, on "yhtä tyhjän kanssa".

- Se ei ole lähelläkään sitä, mitä eduskuntakeskustelussa vuosia sitten luvattiin.

Keskeisten eläinsuojelujärjestöjen tavoitteena onkin turkistarhauksen lopettaminen kokonaan.

- Moni maa on kieltänyt turkistarhauksen ja Euroopassa keskustellaan jo EU:n laajuisesta tarhauskiellosta. Uusi eläinlaki olisi hyvä kohta kieltää tarhaus myös Suomessa, ja me keskitymme nyt vaikuttamaan siihen.

Pesäpaikkoja ja kerroshäkkejä

Eläinsuojeluasiamiehen mukaan turkiseläinten pito-oloihin tarvittaisiin merkittäviä parannuksia, että niiden keskeiset käyttäytymistarpeet voisivat toteutua.

- Eläimet tarvitsisivat nykyistä enemmän tilaa ja monipuolisemman ja virikkeellisemmän ympäristön, toteaa Saara Kupsala.

Sama asia todetaan myös eduskunnan maa- ja metsätalousvaliokunnan vuonna 2013 laatimassa mietinnössä:

"Olemassa olevan tutkimustiedon perusteella turkiseläinten hyvinvoinnin riskitekijöihin kuuluu pito-olosuhteiden yksipuolisuus, kuten virikkeettömyys ja monikäyttöisen tilan puute. Tämä on erityisen kriittinen hyvinvoinnin riskitekijä siitoseläimillä, jotka ovat tarhalla useita vuosia."

Mitä asetuksella sitten pitäisi säätää, että turkiseläinten hyvinvointi edistyisi?

Kupsalan mukaan esimerkiksi ketuille pitäisi saada pesäkopit, jotka olisivat jatkuvassa käytössä ja tarjoaisivat eläimille piiloutumispaikan ja suojan. Maapohja puolestaan lisäisi kettujen virikkeitä.

- Tutkimuksen mukaan maapohjalla siniketut voivat esimerkiksi kaivaa ja toteuttaa tutkimiskäyttäytymistä.

Minkkien lajinomaisten käyttäytymistarpeiden toteutumista edistäisi kerroshäkki. Se toisi samalla lisää tilaa eläimille.

- Kerroshäkkiratkaisu mahdollistaisi kiipeilyn. Etenkin emoille se toimisi myös pakopaikkana, kun ne pääsisivät tarvittaessa häkin yläosaan pakoon pentujaan.

Myös supikoirien tarve nukkua talviunta kovina talvina olisi mahdollista ottaa huomioon tarhaolosuhteissa, jos niille tarjottaisiin pesäkopit.

Mikä asetusta jarruttaa?

Pienetkin muutokset eläinten pito-olosuhteisiin tietävät turkisalalle kustannuksia. Isommat muutokset saattavat merkitä, että tarhaaminen ei ole enää kannattavaa.

Esimerkiksi Ruotsissa kettutarhaus loppui kokonaan, kun vuonna 2001 hyvinvointivaatimuksia tiukennettiin ja edellytettiin ketuille kaivuumahdollisuutta.

Viime syksynä suojeluasetus lykkääntyi turkisalan taloudellisten vaikeuksien takia. Fifurin viestintäjohtajan Olli-Pekka Nissisen mukaan tästä ei voi vetää johtopäätöstä, että turkisala jarruttaisi asetuksen valmistelua.

- Turkiselinkeino toivoo, että vuodesta 2010 vireillä ollut eläintenhyvinvointilaki hyväksyttäisiin ja samoin turkisasetus etenisi eivätkä ne jäisi seisomaan politiikan koukeroihin, kuten kävi laille keväällä 2019.

Nissinen ei halua spekuloida keskeneräisen lain ja asetuksen yksityiskohdilla, mutta pitää tärkeänä kaikkien tuotantoeläinalojen kannalta, että kaikilla uudistusvaatimuksilla on riittävä tieteellinen perustelu ja tutkimus takanaan.

Nissinen huomauttaa, että esimerkiksi kerroshäkkejä minkeillä on jo käytössä.

Eläinten hyvinvointiin ja suojeluun liittyvät lait ja asetukset ovat osoittautuneet poliittisen päätöksenteon kannalta hankaliksi. Tälläkin hetkellä hallituksessa on puoleita, joiden näkemykset esimerkiksi turkistarhauksesta ovat merkittävältä osin vastakkaisia.

Turkisasetuksen tielle voi siis tulla vielä hidasteita.

Erityisasiantuntija Susanna Ahlströmmaa- ja metsätalousministeriöstä sanoo olevansa varautunut siihen, että yhteisen poliittisen näkemyksen löytäminen turkiseläinten suojelussa voi vaatia ponnisteluja.

Aiheesta voi keskustella sunnuntaihin 19. joulukuuta kello 23 asti.

Lue myös:

Tarvitsevatko turkiseläimet tiukemman lain suojan? Kysymys turkiseläinten hyvinvoinnista jakaa Vaasan vaalipiirin kansanedustajia

Turkistarhauskeskustelun osapuolet kaukana toisistaan - vastustajat haluavat täyskiellon, tarhaajat puolustautuvat omalla valvonnalla ja alan kehittymisellä