Suomessa hankitaan tänä jouluna noin 1,4 miljoonaa joulukuusta, arvioi Joulupuuseura.

Tällainen määrä kuusia toimii kohtalaisen suurena hiilinieluna, ja vanha perinne voi tuntua muutenkin oudolta tämän päivän valossa: miksi ihmisten pitää kaataa puita vain sen takia, että koteihin saadaan pariksi viikoksi joulutunnelmaa?

Onko perinteelle vaihtoehtoja? Entä mikä on ekologisin mahdollinen tapa hankkia joulukuusi? Tarkastellaanpa tarkemmin kuutta erilaista kuusivaihtoehtoa.

1. Viljelty kotimainen

Vajaa miljoona Suomessa tänä jouluna myytävää joulukuusta tulee kotimaisilta joulukuusiviljelmiltä. Joulupuuseuran puheenjohtaja Juha Ruuska suosittelee hankkimaan kuusen, joka on tuotettu mahdollisimman lähellä omaa kotia. Näin kuljetuksista tulevat päästöt jäävät pieniksi.

Suomessa joulukuusia kasvatetaan pääasiassa pelloilla, joutoalueilla ja osaksi taimikon seassa metsässä.

- Pelloilla kasvaisi joka tapauksessa pajukkoa tai jotain pienempää, joka ei sido hiiltä samalla lailla kuin siellä kasvava kuusi, Ruuska sanoo.

Lisäksi taimikonhoidon yhteydessä puustoa harvennetaan joka tapauksessa. Vuosittain kaadettaisiin miljoonia joulukuusen kokoisia puita, vaikka joulua ei olisi olemassakaan. Menettelyllä luodaan kasvatettaville puille kasvutilaa.

Ruuskan mukaan Suomessa joulupuiden kasvatus on pitkälti luonnonmukaista. Lannoitteita ja kasvinsuojeluaineita käytetään vastuullisesti ja mahdollisimman vähän.

2. Kotimainen luonnonkuusi

Viljellystä kuusesta kertyvät kasvihuonekaasupäästöt saattavat olla toistuvien hoitokertojen ja kuljetusketjun vuoksi hieman suuremmat kuin lähiluonnossa kasvaneen kuusen. Erot eivät ole kuitenkaan suuria, eikä kaikilla ole mahdollisuutta kaataa kuusta omasta metsästä.

Merkittävimmät eroavaisuudet ovat laadullisia: viljelty kuusi on hoidettu, leikattu ja tuuhea. Luonnonkuusi voi olla harvempi ja hento-oksaisempi, arvioi metsänhoitaja Arto Koistinen metsän, luonnon ja paikkatiedon asiantuntijayritys Tapio Oy:stä.

- En usko että niissä on ekologiselta kannalta hirveästi eroja.

3. Ulkomainen tuontikuusi

Suomeen tuodaan vuosittain noin 150 000 joulukuusta pääosin Tanskasta ja Virosta. Näiden kuusien hinta saattaa olla edullisempi kuin kotimaisella kuusella, mutta kuljettamisesta tulevat päästöt kasvattavat niiden hiilijalanjälkeä.

Muut erot tanskalaisten, virolaisten ja kotimaisten kuusten välillä ovat pieniä.

4. Keinotekoiset kuuset

Valtaosa keinotekoisista joulukuusista valmistetaan Kiinassa. Pitkä kuljetusmatka nostaa kuusten hiilijalanjälkeä.

Lisäksi muovikuusien valmistukseen käytetään usein metalliosia sekä PVC-muovia, joka sisältää klooria ja tekee sen kierrättämisestä vaikeaa.

Muovikuusesta voi tulla laskennallisesti luonnonkuusta ekologisempi vaihtoehto, kun kuusta käytetään riittävän pitkään. Arviot vaihtelevat noin kymmenen ja kahdenkymmenen vuoden välillä.

- Nyrkkisääntönä voidaan sanoa, että muovikuusen hiilijalanjälki on 10-15-kertainen kotimaiseen kuuseen verrattuna. Se tarkoittaa vastaavaa määrää vuosissa, että päästään samalle tasolle, Arto Koistinen sanoo.

5. Uudelleen istutettava ruukkukuusi

Pari vuotta sitten Suomen markkinoille ilmestyi ensimmäinen vuokrakuusiyrittäjä. Toimintamalli on yksinkertainen: kuusi tuodaan kotiovelle juurineen pienessä ruukussa tai säkissä. Sen vuokra-aika on muutama viikko joulun molemmin puolin, ja sen jälkeen kuusi haetaan pois ja istutetaan takaisin luontoon.

Ajatus on kiinnostava ja lähtökohta varsin ekologinen. Esimerkiksi Isossa-Britanniassa kuusten uudelleen istuttamisesta on saatu hyviä kokemuksia, mutta Suomen ilmastossa toimintamalli hakee vielä muotoaan.

Ruukkukuusta on vaikea saada pysymään hyväkuntoisena talven yli. Kun puu otetaan lepotilasta lämpimään huoneilmaan muutamaksi viikoksi, puu ikään kuin luulee, että nyt tuli kesä. Tämä muutos on puulle valtava koettelemus. Valtaosa puista ei selviä hengissä uudelleen istutettavaksi.

Vuokrapuu.fi-yrityksen perustaja Torbjörn Granberg on asiasta hyvin tietoinen. Parin vuoden kokemusten perusteella häviävän pieni osa kuusista kestää uudelleen istuttamisen.

- Kartan ekologisuus-sanaa, koska meillä ei ole vielä koottua tarkkaa dataa siitä, mitä kaikkea yhden kuusen hakeminen ja vieminen aiheuttaa ja kuinka suuri prosentti niistä selviää uudelleen kasvamaan. On vielä monta tekijää selvitettävänä ennen kuin voidaan sanoa, että tämä on ekologisempaa kuin tuo.

6. Yhteinen kuusi tai kuuseton joulu

Jakamistalouden lainalaisuuksia voi hyvin soveltaa myös joulukuusen hankinnassa. Taloyhtiön sisäpihalle koristeltu yhteinen joulukuusi on huomattavasti ekologisempi vaihtoehto kuin jokaisen asunnon oma kuusi.

Esimerkiksi Espoossa Soukan kappelin pihalle pystytetään tänä vuonna jo viidettä kertaa joulukuusipuisto, jossa kuka tahansa voi käydä vapaasti ihailemassa vapaaehtoisten koristelemia kuusia. Ennen jouluaattoa kuuset lahjoitetaan haasteellisessa elämäntilanteessa oleviin perheisiin.

Jos oma kuusi on kuitenkin välttämättömyys, kannattaa suosia lähellä kasvatettua kotimaista kuusta, ja kysyä vielä myyjältä tai viljelijältä, laitetaanko kaadetun kuusen paikalle varmasti kasvamaan uusi.

Metsänhoitaja Arto Koistinen rohkaisee myös suhteuttamaan joulukuusihankintaa muuhun kulutukseen.

- Viisaasti hankittu ja oikein hävitetty joulukuusi on lopulta aika vähäpäästöinen. Kannattaako joulupuun tuomaa iloa lähteä tässä yhteydessä kovin tarkkaan mittaamaan?

Koistinen arvioi, että oman kotitalon lähellä olevasta metsästä itse kaadettu kuusi olisi todennäköisesti ekologisin vaihtoehto.

- Mutta en pidä näitä muitakaan vaihtoehtoja ihan huonoina. Ehkä muovikuusen jättäisin hankkimatta.

Voit keskustella joulukuusista maanantaihin kello 23:een asti.

Lue myös:

Tutkijat kehittävät täydellistä joulukuusta laboratoriossa Savonlinnassa - "Hyvät edellytykset, että tästä joukosta se löytyisi", sanoo Mikko Tikkinen

17-vuotias Eemeli Laukkanen kuljettaa kotitilansa kuuset asiakkaille: "Monen vuoden perinne muuttui bisnekseksi"