Nina oli 13-vuotias, kun hän alkoi saada intiimejä kuvia palokunnan täysi-ikäiseltä kouluttajalta. Nina ei esiinny jutussa omalla nimellään asian arkaluontoisuuden vuoksi.

Nina oli palokunnan nuoriso-osaston jäsen ja parikymppinen mies toimi palokunnassa kouluttajana. Mies alkoi lähestyä Ninaa harjoituksissa ja sosiaalisessa mediassa.

Nina kertoo, että harjoituksissa mies tuli lähelle, kutitteli ja nosti syliin. Sosiaalisen median viestipalvelussa kouluttaja alkoi ehdotella tapaamisia kahvittelun merkeissä palokunnan ulkopuolella.

Viestien sävy muuttui nopeasti seksuaaliseksi. Ninan mukaan kouluttaja ehdotteli yökyläilyä ja suoraan seksin harrastamista.

Kouluttaja lähetti Ninalle myös kuvia jäykistyneestä peniksestään. Nina näytti kuvia poikaystävälleen, muttei kertonut asiasta kenellekään palokunnassa.

Myöhemmin toinen palokunnan aikuinen sai tietää viestittelystä, ja hän vei asian nopeasti eteenpäin. Palokunta teki rikosilmoituksen ja kouluttaja sai lähtöpassit toiminnasta.

Oikeudessa kouluttaja tuomittiin lapsen seksuaalisesta hyväksikäytöstä kahdeksan kuukauden ehdolliseen vankeuteen. Tuomion mukaan mies lähetti useita satoja valokuvia sekä kymmeniä videotallenteita sukupuolielimestään.

Kouluttajan ehdollisen vankeusrangaistuksen koeaika on yhä kesken.

Nina on edelleen alaikäinen. Puoli vuotta tuomion antamisen jälkeen palokunnan uusi päällikkö tiedusteli Ninalta, mitä mieltä hän olisi, jos tuomittu kouluttaja palaisi takaisin palokuntaan. Nina kertoi vastustavansa voimakkaasti ajatusta.

Ninan vastustuksesta huolimatta kyseinen henkilö päätettiin ottaa takaisin palokunnan toimintaan. Päällikkö perusteli miehen takaisin ottamista muun muassa sillä, ettei henkilö osallistu enää nuoriso-osaston toimintaan.

Ylen hankkimasta aineistosta käy ilmi, ettei Ninan palokunta ole pyytänyt rikostaustaotteita kertaakaan vuosina 2014-2020. Rikostaustaotteesta käy ilmi, mikäli henkilö on tuomittu rikoksiin, joilla on arvioitu olevan erityistä merkitystä lasten kanssa työskennellessä.

Kyseinen palokunta ei ole suinkaan ainoa, joka ei hyödynnä saatavissa olevaa tietoa rikoshistoriasta.

Ylen selvitys paljastaa, että kyseisinä vuosina alle 50 sopimuspalokuntaa on pyytänyt taustaotetta nuorten kanssa toimivilta vapaaehtoisilta. Sopimuspalokuntia on Suomessa yhteensä lähes 700.

Alle seitsemän prosenttia palokunnista on tarkistanut taustat

Ylen pyytämistä Oikeusrekisterikeskuksen tilastoista näkyy, että vuosittain taustaotepyyntöjä on tullut 4-15 sopimuspalokunnalta.

Yhteensä taustaotepyyntöjä oli tullut 46 eri palokunnasta vuosina 2014-2020.

Tämä tarkoittaa, että vain 6,6 prosenttia sopimuspalokunnista on pyytänyt taustaotteita lain voimassaolon aikana.

Kaksi tuoretta kyselytutkimusta osoittaa, että sopimuspalokunnissa tapahtuu seksuaalista häirintää. Toistaiseksi on vaikea sanoa kuinka paljon häirintää tapahtuu ja minkä ikäisiin häirintä kohdistuu. Suurimmassa osassa palokuntia on nuoriso-osasto, jossa nuorimmillaan harrastuksen voi aloittaa jo 7-vuotiaana.

Yle haastatteli tätä juttua varten neljää naista, jotka kertoivat kokeneensa seksuaalista häirintää alaikäisinä sopimuspalokunnassa. Kaikissa tapauksissa osapuolina oli murros- tai teini-ikäinen nuori ja aikuinen kouluttajamies. Sama ilmiö näkyy myös Ylen läpikäymissä oikeustapauksissa.

Laki lasten kanssa toimivien vapaaehtoisten rikostaustan selvittämiseen tuli voimaan vuonna 2014. Laki siis tuolloin mahdollisti rikostaustan selvittämisen, mutta ei velvoita siihen.

Suomen Pelastusalan Keskusjärjestö SPEK antoi asiasta ohjeistuksen palokuntayhdistyksille heti vuonna 2014. Palokuntia ohjeistettiin tuolloin selvittämään kaikkien lasten kanssa toimivien vapaaehtoisten rikostausta.

Sama ohjeistus on yhä voimassa. Lisäksi SPEK ohjeistaa, että lasten ja nuorten toiminnassa pitäsi olla paikalla aina kaksi aikuista.

SPEK:n kehittämispäällikkö Niko Ara myöntää, että Ylen selvittämät luvut kertovat siitä, ettei ohjeistusta ole noudatettu.

- Pieneltähän se luku kuulostaa, liian vähän niitä on haettu, Ara toteaa.

SPEK:n ylläpitämään HAKA-rekisteriin on kirjattu, että rikostaustat on tarkastettu 143:lta jäseneltä. Ara huomauttaa, että kaikki eivät kuitenkaan välttämättä ole kirjanneet tarkastamista rekisteriin.

Kehittämispäällikön mukaan viestintää aiheesta tarvitaan lisää, mutta vastuu asiasta on lopulta jokaisen yhdistyksen harteilla.

- Tämä on meiltä vahva suositus. Muuta emme voi käytännössä tehdä, sillä yhdistykset eivät ole suoraan meidän jäseniämme, vaan alueellisten pelastusliittojen jäseniä.

Myös marraskuussa sisäministeriön julkaisemassa pelastusalan tasa-arvon ja yhdenvertaisuuden toimintaohjelmassa korostetaan vapaaehtoisten rikostaustan selvittämistä.

Nuoriso-osaston johtaja pyysi luokseen yöksi

Milja (nimi muutettu) oli 15-vuotias, kun palokunnan lähes nelikymppinen nuoriso-osaston johtaja alkoi viestitellä hänelle.

Alkuun viesteissä keskusteltiin palokunnan asioista, mutta viestittelyn jatkuessa sävy muuttui seksuaaliseksi.

Nuori tyttö oli imarreltu saamastaan huomiosta ja ihastui osastonjohtajaan. Hän piti aikuista luotettavana. Jälkeenpäin hän on ymmärtänyt, että aikuinen mies manipuloi häntä.

Kun Milja oli täyttänyt 16 vuotta, hän lähti miehen pyynnöstä tämän luokse yöksi. Tilanne eteni kosketteluun ja suuteluun, mutta yllättäen Miljan äiti sai tietää hänen olinpaikkansa ja tuli hakemaan tyttärensä pois.

Äidin saatua tietää suhteesta asiasta tehtiin rikosilmoitus. Kaksi vuotta myöhemmin syyttäjä teki kuitenkin syyttämättäjättämispäätöksen asiasta.

Milja kanteli päätöksestä yhdessä lakimiehen kanssa.

Kantelun perusteena on se, ettei syyttäjä ole huomioinut Miljan tapauksessa suojaikärajan olevan 18 vuotta.

Suomessa seksuaalisen kanssakäymisen suojaikäraja on normaalisti 16 vuotta ja tietyissä tilanteissa 18 vuotta. Korkeampi suojaikäraja on voimassa siinä tapauksessa, jos nuori vaatii erityistä suojelua tai tekijä on auktoriteettiasemassa nuoreen, kuten oppilaan ja opettajan välisessä suhteessa.

- Minä olen ollut nuoriso-osastossa ja hän on ollut sen johtajana. Hän on ollut valta-asemassa, Milja kertoo.

Kantelusta ei ole vielä annettu ratkaisua.

Milja itse on nyt täysi-ikäinen. Asian käsittely on ollut hänelle raskasta ja hän on ymmärtänyt, että mies teki väärin häntä kohtaan.

Miljan mukaan mies jättäytyi palokunnan toiminnasta pois hetkeksi, mutta on sittemmin palannut takaisin. Miljan tietojen mukaan miestä ainoastaan kiellettiin toimimasta nuoriso-osastossa.

Miljalle tilanne on ahdistava. Hän on yrittänyt keskustella asiasta palokunnan johdon kanssa.

- Minulle sanottiin, että asian selvittäminen olisi hyvin hankalaa heille ja kehotettiin, että yritä nyt käydä harjoituksissa ja yritä kestää ja jaksaa, Milja toteaa.

Sopimuspalokuntalaisia on tuomittu seksuaalirikoksista

Ylen tiedossa on viimeisen kymmenen vuoden ajalta neljä rikostuomiota, joissa sopimuspalokunnassa toiminut aikuinen on tuomittu lapsiin kohdistuneista rikoksista. Tarkkaa lukua, kuinka paljon tuomioita sopimuspalokuntalaisille on yhteensä annettu, ei ole tiedossa.

Yksi näistä tuomioista on jutussa aiemmin mainittu Ninan tapaus. Yle ei kerro tarkempia tietoja paikkakunnista tai tapahtumista uhrien suojelemikseksi.

Vanhin Ylen tiedossa oleva tuomio on vuodelta 2012. Tuolloin nuoriso-osaston johtaja tuomittiin kolmen palokuntanuoren hyväksikäytöstä. Mies tuomittiin seitsemän kuukauden ehdolliseen vankeuteen kolmesta lapsen seksuaalisesta hyväksikäytöstä sekä yhdestä seksuaalisesta hyväksikäytöstä.

Muutamaa vuotta myöhemmin toinen nuoriso-osaston kouluttaja tuomittiin murrosikäisen vpk-nuoren hyväksikäytöstä vuoden ja kahden kuukauden ehdolliseen vankeusrangaistukseen. Rikokset olivat tapahtuneet vuosia aiemmin.

Tuoreimmasta Ylen tiedossa olevasta tapauksesta annettiin tuomio vuonna 2018. Kyseessä oli laaja rikosvyyhti, jossa uhreina oli lukuisia lapsia. Törkeistä rikoksista tuomittu toimi osittain rikosten tekoaikaan sopimuspalokunnan nuoriso-osaston johtajana.

Ylen tietojen mukaan uhrit eivät kuitenkaan olleet palokuntalaisia. Mies ehti erota palokunnasta oma-aloitteisesti vähän ennen kuin rikokset tulivat julki.

Kehittämispäällikkö Niko Ara SPEK:stä kertoo, että kukin yhdistys päättää itsenäisesti, miten tämänkaltaisissa tilanteissa toimitaan.

- Päätös siitä, erotetaanko jäsen, on aina yhdistyksen oma asia ja siihen vaikuttaa se, mitä yhdistyksen säännöissä lukee. Meillä ei ole mitään julkituotua suositusta, mutta toki me voimme ohjeita antaa tapauskohtaisesti.

Sekä Ninan että Miljan tapauksessa nuoriin kohdistuneista rikoksista tuomittu ja epäiltynä ollut henkilö ovat saaneet jatkaa mukana palokuntatoiminnassa sillä rajauksella, etteivät henkilöt osallistu enää nuorisotoimintaan.

SPEK:n Ara ei ota kantaa yksittäisiin tapauksiin, mutta yleisesti ottaen ei näe linjausta positiivisena. Hän ei halua arvioida, kuinka aidosti henkilöiden toimintaa pystytään rajaamaan pois nuorten toiminnasta.

- Se on hyvin tapauskohtaista, vaikea sanoa yksittäisten palokuntien toiminnasta.

Myös Sopimuspalokuntien liitto (SSPL) on samoilla linjoilla siitä, että yhdistykset ratkaisevat kysymykset itsenäisesti.

- Jos meiltä kysytään neuvoa niin sitä annetaan, mutta aina ei kysytä, toiminnanjohtaja Ari Maskonen toteaa.

Toiminnanjohtajan mukaan Sopimuspalokuntien liitossa on tehty vuosia työtä häirinnän ja epäasiallisen käytöksen ennaltaehkäisemiseksi.

- Yhtään häiritsijää ei tarvitse tässä toiminnassa sietää. Sellainen henkilö voi pakata kimpsunsa ja kampsunsa ja häipyä, Maskonen toteaa.

Viisi aikuista ehdotti seksiä ennen täysi-ikäistymistä

Heini (nimi muutettu) kertoo olleensa palokuntanuori henkeen ja vereen. Hän aloitti sopimuspalokunnassa 10-vuotiaana. Kun ikää karttui, hän eteni hälytysosastoon ja nousi myös nuoriso-osaston johtajaksi.

Nykyään Heini on aikuinen ja hän on eronnut kyseisestä palokunnasta. Eniten Heinillä painoi vaakakupissa vähättelevä suhtautuminen seksuaaliseen häirintään sekä tyttöjen ja naisten epätasa-arvoinen kohtelu. Myös kiusaaminen ja rasismi vaikuttivat lähtöpäätökseen.

- Kyllästyin odottamaan, että se maailma muuttuu. Se tapahtuu liian hitaasti ja ne asenteet ovat niin syvällä rakenteissa.

Myös Heini on kohdannut seksuaalista häirintää palokunnassa.

- Laskin, että ainakin viisi aikuista miestä palokunnassa ehdotti minulle seksiä ennen kuin tulin täysi-ikäiseksi, Heini kertoo.

Heini sanoo, että jälkikäteen ajateltuna seksuaalinen häirintä oli todella näkyvää. Hänen mukaansa aikuiset miehet pyysivät nuoria tyttöjä hieromaan hartioita ja kommentoivat heidän pukeutumistaan ja vartaloitaan. Leiripaitoihin kirjoiteltiin rivouksia.

Hän kertoo, että useat kouluttajat lähestyivät häntä ja muita nuoria tyttöjä viesteillä aluksi näennäisen asiallisesti. Pikkuhiljaa viestit lipuivat kuitenkin sopimattomaan suuntaan. Viesteissä alettiin tiedustella esimerkiksi pikkuhousujen väriä ja muotoa.

Jo nuorena Heini alkoi vaihtaa vaatteet aina palokuntaan mennessään. Hän valitsi mahdollisimman löysiä, vartalon peittäviä vaatteita välttyäkseen kommentoinnilta.

- Tein niin pitkään, kunnes jouduin menemään hälytykselle enkä ehtinyt vaihtaa vaatteita. Ihmiset istuivat ringissä ja kommentoivat hamettani. Eräs totesi, että tekisi mieli ottaa stringit sivuun ja painaa takaapäin.

Heinin mukaan seksuaaliseen häirintään ei suhtauduttu palokunnassa vakavasti, vaikka hän yritti nostaa asian esiin.

- Epäasiallinen käytös oli tosi normaalia ja yleistä, eikä siihen useinkaan puututtu. Edelleen huomaan nuoremmista ihmisistä sen, että he joutuvat kohtaamaan niitä samoja asioita.

Heini kertoo, että hänen palokunnassaan yksi aikuisista sai lopulta tuomion lapsen seksuaalisesta hyväksikäytöstä. Se herätti ristiriitaisia tunteita palokunnassa.

- Osaa huoletti palokunnan maine ja toive oli, että tämä asia olisi käsitelty sisäisesti eikä viety eteenpäin. Ihmiset myös kyseenalaistivat tätä tuomiota, mikä oli aika erikoista, koska Suomessa ei ilman tosi painavia perusteita tuomita yhtään ketään.

Kyselytutkimuksessa raportoitu raiskauksista

Kuinka paljon sopimuspalokunnissa tapahtuu seksuaalista häirintää? Kysymykseen on vaikea vastata tarkkaan.

Seksuaalisen häirinnän laajuutta sopimuspalokunnissa on selvitetty kahdessa tuoreessa kyselytutkimuksessa.

Asiaa kysyttiin vuonna 2019 sopimuspalokuntien koulutuskyselyssä, johon vastasi 960 henkilöä. Tässä kyselyssä 8 prosenttia vastaajista kertoi kokeneensa seksuaalista häirintää sopimuspalokuntatoiminnassa.

Samaa asiaa selvitettiin myös tänä syksynä Pelastusalan naiset ry:n tilaamassa opinnäytetyössä. Anonyymiin kyselytutkimukseen vastasi yli 1 200 ihmistä, joista 21 prosenttia kertoi kohdanneensa seksuaalista häirintää sopimuspalokuntatoiminnassa.

SPEK:n Niko Ara pitää lukemaa hälyttävänä.

- Ehdottomasti pitää pystyä parantamaan toimintaa, että tuollaisia lukuja ei enää tule. Jokainen tapaus on liikaa.

Kyseistä opinnäytettä tekevä Lotta Kärkölä Satakunnan ammattikorkeakoulusta kertoo, että suurin osa seksuaalista häirintää kokeneista vastaajista ei ilmoittanut asiasta eteenpäin.

- Kyselyssä nousi esiin rankkojakin kertomuksia. Seitsemän vastaajaa kertoi joutuneensa raiskauksen uhriksi ja 11 raiskauksen yrityksen uhriksi, Kärkölä kertoo.

Kyselyyn vastanneet olivat 16-79-vuotiaita. Eniten häirintää olivat kokeneet 20-34-vuotiaat. Noin neljäsosa häirintää kokeneista oli miehiä.

Kärkölä kertoo saaneensa kyselyvastausten kautta tiedon, ettei kaikissa sopimuspalokunnissa jaettu kyselyä eteenpäin ja siihen jopa kiellettiin vastaamasta. Kyselytutkimusta jaettiin kuitenkin sopimuspalokuntien sähköpostien lisäksi myös harrastajien sosiaalisen median ryhmissä.

- Tämä tieto ei yllättänyt. Alalla häirintää hyssytellään ja vähätellään, vaikka sitä tapahtuu, Kärkölä sanoo.

Ninaa kiellettiin kertomasta asiasta eteenpäin

Palataan vielä jutun alussa mainitun Ninan tapaukseen. Kun lapsen seksuaalisesta hyväksikäytöstä tuomittu kouluttaja päätettiin ottaa takaisin palokuntaan, palokunnan päällikkö kielsi Ninaa kertomasta asiasta eteenpäin.

- Päällikkö sanoi, että palokunnan maine menee, jos leviää tieto, että seksuaalirikollinen on otettu takaisin palokuntaan.

Ninan mukaan päällikkö viittasi myös siihen, että vanhemmat pelästyisivät ja eivät päästäisi lapsiaan enää palokuntatoimintaan mukaan.

Sopimuspalokunnissa tapahtuva häirintä nousi esiin loppukesästä Instagramiin perustetulla Emergencyservicestoo -tilillä. Myös Yle julkaisi lokakuussa laajan artikkelin pelastusalan ja ensihoidon työpaikoilla tapahtuvasta seksuaalisesta häirinnästä.

SPEK kertoo, että asian noustua tapetille sopimuspalokunnille on järjestetty useita koulutuksia ja toimitettu materiaalia, kuinka puuttua epäasialliseen kohteluun.

Kehittämispäällikkö Ara toivoo, että häirintää kokeneet nuoret ja aikuiset tuovat asian esiin eivätkä jää sen kanssa yksin.

- Nämä eivät varmasti ole helppoja asioita käsitellä palokunnissa, mutta se on osa johtajuutta, että epäasiallisen häirintään puututaan asiaan kuuluvalla vakavuudella, Ara sanoo.

Häirintäkokemusten noustua laajemmin esiin myös Nina otti asian esille uudestaan palokunnassa. Toistaiseksi tilanteeseen ei ole kuitenkaan löytynyt ratkaisua.

Tällä hetkellä Nina on murheissaan siitä, joutuuko hän luopumaan rakkaasta harrastuksestaan. Ninalle entisen kouluttajan näkeminen paloasemalla on ahdistavaa.

- Olen todella pettynyt oman palokunnan toimintaan. Tuntuu, että tämä rikoksen tekijä on paljon arvokkaampi omalle palokunnalle kuin minä.

Yle on saanut luvan haastatteluun Ninan huoltajalta. Yle on nähnyt kirjallista aineistoa, joka tukee Ninan kertomaa sekä vahvistanut tietoja julkisista lähteistä ja muilta henkilöiltä Ninan suostumuksella.

Alaikäisinä seksuaalista häirintää kokeneet haastateltavat eivät esiinny jutussa omalla nimellään asian arkaluontoisuuden vuoksi.

Lue lisää:

Kähmintää, rivoja ehdotuksia ja pornon katselua paloasemalla - 21 pelastustoimen ja ensihoidon työntekijää kertoo kokemuksistaan Ylelle

Yle selvitti: Seksuaalisesta häirinnästä ilmoitetaan pelastusalalla vain harvoin - "Yleensä vastaus on, että en halunnut vaikeuttaa uraani"

Pelastusalan ylin johto ja järjestöt tuomitsevat alalla ilmenneet seksuaaliset häirintätapaukset - pelastusylijohtaja: Asia on erittäin vakava

Ministerit pelastusalan ahdistelusta: Ohisalo vaatii nopeaa puuttumista, Sarkkinen kutsuu alan edustajat koolle