Suomi saisi jopa 3 000 uutta käsiparia antamaan kolmansia koronarokotuksia, mikäli lähihoitajat ja apteekkien farmaseutit hyväksyttäisiin mukaan rokotustalkoisiin.

Perhe- ja peruspalveluministeri Krista Kiuru (sd.) toivoi tiistain A-studiossa, että kolmansien annosten jakamiseen saataisiin mukaan eläköityneitä terveydenhuollon ammattilaisia ja alan opiskelijoita, Puolustusvoimien apua ja lähihoitajia.

Apuaan on jo tarjonnut kirkko, jolla olisi käytettävissään 600 rokottamaan pätevää diakonissaa ja lisäksi tiloja rokottamiseen.

Lähihoitajat tai farmaseutit eivät saa tällä hetkellä antaa koronarokotteita. Rokotusasetuksen mukaan sen saavat tehdä vain lääkärit, sairaanhoitajat, terveydenhoitajat ja kätilöt. Tämän kevään väliaikainen asetus toi mukaan hammaslääkärit sekä lääkäriksi, sairaanhoitajiksi, terveydenhoitajiksi tai kätilöiksi opiskelevat henkilöt ammattilaisen valvonnassa.

"Kaikki riippuu nyt siitä, miten asetusta muutetaan"

Mikäli lähihoitajat otettaisiin mukaan talkoisiin, se voisi tietää 1 000 - 2 000 lisäkäsiparia urakkaan, arvioi lähi- ja perushoitajaliitto SuPerin puheenjohtaja Silja Paavola.

Paavola perustaa arvionsa hiljattain eläköityneisiin, osa-aikaisiin ja osatyökykyisiin lähihoitajiin, jotka voisivat olla kiinnostuneita koronarokotusten antamisesta.

- Eläkkeelle on jäänyt aika paljon hoitajia, joilla lääkeluvat ovat voimassa ja taito yhä hyppysissä. Se on myös lisätyö, josta saa palkkaa, Paavola toteaa.

- Kaikki riippuu nyt siitä, miten sitä asetusta muutetaan.

Sosiaali- ja terveysministeriön osastopäällikkö Satu Koskela kertoo, että ministeriössä arvioidaan parhaillaan, voitaisiinko rokotusasetusta muuttaa niin, että myös lähihoitajat voisivat osallistua rokotusten antamiseen.

Koskelan mukaan valmistelu on kuitenkin vasta käynnistynyt eikä aikataulua pystytä vielä täsmentämään.

"Suomessa on ehkä hieman mystifioitu rokottamista"

Suomen apteekkariliiton farmaseuttinen johtaja Charlotta Sandler haluaisi farmaseutit ja lähihoitajat mukaan koronarokotuksia koskevaan asetukseen. Hän huomauttaa, että monessa muussa maassa rokotusoikeuden tietylle ammattilaiselle myöntää vastuulääkäri eikä valtioneuvosto.

- Suomessa valtioneuvosto on asetuksella rajannut ne ammattiryhmät, jotka voivat saada rokotusoikeuden. Meillä on kireämpi lainsäädäntö kuin muissa Pohjoismaissa.

- Suomessa on ehkä hieman mystifioitu rokottamista, joka on lopulta lääkkeen annostelua. Potilasturvallisuudesta emme tietenkään tinkisi apteekissakaan.

Sandlerin mukaan tällä hetkellä noin sadassa apteekissa on töissä terveydenhuollon ammattilainen, jolla on jo valmiiksi rokotusoikeus. He ovat esimerkiksi kaksoistutkinnon suorittaneita farmaseutti-sairaanhoitajia.

Lisäkoulutuksen avulla apteekkeihin saataisiin Sandlerin arvion mukaan jopa tuhat rokottajaa.

Sandler perustaa arvionsa liiton jäsenille torstaina tehdyn pikakyselyyn. Sen perusteella apteekeista 440 olisi alkuvuodesta valmiina antamaan koronarokotuksia.

Noin puolet näistä apteekeista arvioi, että rokottamaan löytyisi 1-2 henkilöä, osasta apteekkeja käsipareja olisi enemmänkin.

- Arvioisin, että kaikkiaan rokotuksia voisi antaa tuhat henkilöä. Ja nämä tuhat olisivat maan kattavassa verkostossa eri puolilla Suomea, saisimme haja-asutusaluettakin katettua.

Millainen perehdytys tai lisäkoulutus vaadittaisiin?

Sandlerin mukaan farmaseuttien kohdalla koulutuksessa tärkeimmät asiat olisivat pistoskoulutuksen lisäksi potilasturvallisuuteen ja kirjaamiseen liittyvät asiat.

- Sanoisin, että puhutaan ehkä päivän koulutuksesta. Pari tuntia on ehkä aika optimistinen.

Parilla tunnilla Sandler viittaa Kiurun A-studiossa mainitsemaan "muutaman tunnin päivitykseen" lähihoitajien kohdalla.

Myös Ylen haastattelemat terveysalan lehtorit ovat sitä mieltä, että muutaman tunnin päivitys ei riitä.

• Lue lisää: Rokottamiskoulutukseen kuuluu paljon muutakin kuin pistotekniikka: Kiurun mainitsema muutaman tunnin päivitys ei riitä, sanovat alan lehtorit

Lähihoitajaliitto SuPerin Paavolan mukaan perehdytys voisi tapahtua työpaikoilla. Sisällöltään hän näkisi perehdytyksessä pistotekniikan opettelua ja varautumista tilanteisiin, joissa rokotusta seuraisi vakava allerginen reaktio.

Paavola muistuttaa, että jo nyt monen lähihoitajan työhön kuuluu lääkkeiden antaminen pistoksena. Lisäksi lähihoitajienkin on uusittava muutaman vuoden välein lääkelupansa, jonka haasteelliseen matematiikkaan voit tutustua täällä.

- Välillä tuntuu, että ihmiset eivät ymmärrä, mitä lähihoitajat tekevät ammatikseen. Tässä on nimenomaan kyse siitä, että mahdollistetaan monen eri ammattilaisen käyttö pandemian hillitsemiseen rokotuksilla.

Puolustusvoimat: Ei niin yksinkertainen asia

Puolustusvoimista ei osata vielä antaa arviota siitä, millainen joukko rokotusapua olisi annettavissa. Virallista virka-apupyyntöä ei ollut Puolustusvoimiin tullut vielä torstai-iltapäivään mennessä.

- Emme siksi lähde vielä tässä vaiheessa spekuloimaan, millaista apua voisimme antaa ja miten se järjestettäisiin, toteaa tiedottaja Tiina Möttönen Pääesikunnasta.

Puolustusministeri Antti Kaikkonen (kesk.) arvioi Ylelle keskiviikkona, että apua rokotustalkoisiin tulisi ensisijaisesti hakea muualta yhteiskunnasta, mutta mahdollisesti Puolustusvoimien henkilökunta ja lääkintämiehiksi koulutettavat varusmiehet voisivat olla avuksi.

Möttösen mukaan esimerkiksi lääkintämiehiksi koulutettavien varusmiesten siirto rokotustalkoisiin ei ole yksinkertaista, sillä jokaisen kohdalla pitäisi tehdä oikeudellinen selvitys ja lisäkoulutusta tarvittaisiin.

Reserviläisistä ei myöskään olisi suurta hyötyä, sillä moni työskentelee jo nyt siviilissä terveydenhuollossa eikä henkilökuntaakaan ei ole Möttösen mukaan liiaksi.

- Meidän terveydenhuoltojärjestelmä on mitoitettu omiin tarpeisiin, jotta saadaan henkilökunnan ja varusmiesten terveydenhuolto järjestettyä.

Lue myös: Rokottamiskoulutukseen kuuluu paljon muutakin kuin pistotekniikka: Kiurun mainitsema muutaman tunnin päivitys ei riitä, sanovat alan lehtorit

Kokoomuksen Kai Mykkänen lupailee yhteistyötä rokotustahdin kiihdyttämiseksi, mutta penää päätöksiä nopeasti - "Eduskunta on jäämässä joulutauolle"

THL:n Tervahauta: Kolmannet koronarokotteet voidaan jakaa koko väestölle kevään aikana - näillä keinoilla rokotustahtia aiotaan kiristää