Oli jo aikakin saada koronarokotukset nykyistä paremmin yksityisen työterveydenhuollon piiriin. Ideologia ei saa olla este, kun rokottavia käsiä tarvitaan.

Rokotteita on, mutta mistä pistäjiä? Kuva: Aleksi Jalava / IS

Koronatilanteen jälleen pahentuessa voi miettiä, että rokotuksien aloittamisesta tulee tammikuussa kuluneeksi vasta vuosi. Silloin rokotteiden saamisesta liki kilpailtiin, nyt into on ollut nahkeampaa. Kolmannen koronarokotteen on saanut 565 000 kansalaista, mutta rokotustahtia kiirehditään.

Toisin kuin vuosi sitten, kaikkea muuta tuntuu riittävän - mutta piikittäjistä tulee pulaa.

Kuluneen viikon aikana hätä rokotekattavuudesta on näkynyt päättäjien puheissa. Omikronmuunnos leviää nopeasti, tartuntaluvut ovat karuja.

Perhe- ja peruspalveluministeri Krista Kiuru (sd) sai suuren suosion vaatiessaan suorasanaisesti vauhtia rokotuskoneistoon tiistaina Ylen A-Studiossa. Apuun on huudettu terveysalan eläkeläisiä, opiskelijoita ja puolustusvoimia.

Lue lisää: Kommentti: Kiuru otti pääministerin paikan - jämäkkä tv-esiintyminen nosti korona-Kiurun uskottavuuden kerta­heitolla Marinin ohi

Jahkailun ja jopa ideologiseksi syytetyn viivyttelyn jälkeen hallitukselle kelpaa viimein kunnolla myös yksityisen työterveyshuollon apu. Sen rooli ei ole vähäinen, sillä yksityisten terveysfirmojen piirissä on 1,9 miljoonaa palkansaajaa.

Valtioneuvosto päätti torstaina, että kuntien on jatkossa selvitettävä alueellaan toimivien työterveyshuollon palveluntuottajien mahdollisuutta osallistua koronavirusrokotuksiin, jos se on tarpeen rokotusten viivytyksettömän tarjoamisen varmistamiseksi.

Asiaa vatuloitiin luvattoman kauan. Keskustan puheenjohtaja, valtiovarainministeri Annika Saarikko sanoi keskiviikkona Keskuskauppakamarin vaalitentissä, että hallituksessa asia on kilpistynyt sosiaali- ja terveysministeriöön (STM), jota johtavat juuri Sdp:n Krista Kiuru ja vasemmistoliittolainen sosiaali- ja terveysministeri Hanna Sarkkinen.

Sarkkinen ja hänen edeltäjänsä Aino-Kaisa Pekonen (vas) ovat torjuneet epäilyt ja kertoneet kannattaneensa työterveyden suurempaa roolia rokotuksissa.

Myös työmarkkinajärjestöt ovat esittäneet koronarokotuksia työterveydenhuollon piiriin, mutta hallituksessa asia ei ole edennyt.

Nyt asiaa sitten hoidetaan kiireellä, ja terveysalan yritykset saavat varautua muutoksiin joulun ja vuodenvaihteen lomien keskellä. Työterveydenhoidon apu ja merkitys ei kuitenkaan voi olla yllätys. Se on nähty vuosittain, kun työterveysasemat ovat iskeneet influenssapiikkejä kansalaisten olkavarsiin.

Toinen järki voittaa -päätös nähtiin, kun eduskunnan perustuslakivaliokunta linjasi, että vain koronarokotettu sosiaali- ja terveydenhuollon työntekijä voi jatkossa tehdä potilastyötä ja asiakaskäyntejä. Jatkossa potilaiden ja asiakkaiden kanssa tekemisissä olevilta sotealan työntekijöiltä aletaan edellyttää koronarokotuksia, jos mielii työtänsä tehdä.

Tätä päätöstä varten eduskunta joutuu kokoontumaan kesken joulutaukonsa 28. joulukuuta. Muutenkin kansanedustajien helmikuun alkuun ulottuva loma voi koronapäätösten takia katkeilla. Se lienee murheista pienin.