Saamelaiskäräjien täysistunto ja eduskunta eivät ehdi käsittelemään saamelaiskäräjälain muutosta enää tämän vuoden puolella, koska lain valmistelu on viiv" /> Saamelaiskäräjien täysistunto ja eduskunta eivät ehdi käsittelemään saamelaiskäräjälain muutosta enää tämän vuoden puolella, koska lain valmistelu on viiv" />

YLE


Saamelaiskäräjälain valmistelu on ei ole edennyt aikataulussa. Alun perin arvioitiin, että saamelaiskäräjälain uudistus olisi edennyt eduskuntakäsittelyyn marraskuussa.

Hallitus ei ole kuitenkaan vieläkään antanut omaa esitystään uudeksi laiksi, eivätkä saamelaiskäräjät ja eduskunta ehdi käsittelemään asiaa tämän vuoden puolella

Oikeusministeriön osastopäällikkö Johanna Suurpää kertoo, että lakimuutoksen kanssa on paljon tehtävää ja yhteensovittamista - saamelaiskäräjälain muutosta valmistelleen toimikunnan mietintö sai lausuntokierroksella ristiriitaista palautetta eikä toimikunnan mietintö ei ollut yksimielinen keskustan edustajan jätettyä eriävän mielipiteen.

Saamelaiskäräjien puheenjohtaja Tuomas Aslak Juuson mielestä on harmillista, että lain käsittely viivästyy.

- Kuitenkin uskon ja toivon, että hallitus ehtii nyt käydä läpi omat keskustelunsa ja me pääsemme asian kanssa eteenpäin.

Saamelaiskäräjälain uudistaminen on kirjoitettu osaksi hallitusohjelmaa. Pääministeri Sanna Marin totesi viimeksi saamelaisten totuus- ja sovintokomission asettamisen yhteydessä, että hänen mielestään on erityisen tärkeää viimeinkin uudistaa myös saamelaiskäräjälaki.

- Lain muuttaminen kiireellisesti on tärkeää, ottaen huomioon erityisesti YK:n ihmisoikeuskomitean ratkaisut. Pidän tärkeänä, että estämme oikeudenloukkaukset jatkossa, että huomioimme saamelaisten itsemääräämisoikeutta ja oikeutta määrätä omasta asemastaan ja yhteisön jäsenyydestä, Marin sanoi tiedotustilaisuudessa lokakuussa.

Osa näkee valitettavana, että laki viivästyy

Yle kysyi saamelaiskäräjien jäseniltä ajatuksia saamelaiskäräjälain käsittelyn viivästymisestä. 21 varsinaisesta jäsenestä 11 vastasi. Vastauksissa nousi esiin monenlaisia ajatuksia.

Ensimmäinen varapuheenjohtaja Anni Koivisto, toinen varapuheenjohtaja Leo Aikio sekä jäsenet Asko Länsman ja Tauno Ljetoff pitävät valitettavana, ettei valmistelu ole edennyt suunnitelmien mukaan. Heidän mielestään lain muuttaminen on tärkeää.

- Tämä on saamelaispolitiikan tärkein asia. Se on myös asia, joka vaikuttaa totuus- ja sovintokomission työhön ja tulevaisuuteen, sanoo Länsman.

Tauno Ljetoffin mielestä on myös tärkeää, että kaikilla, joita asia koskee, on mahdollisuus puhua asiasta ja että lain asettaminen tehdään kunnolla eikä kiireellä.

Leo Aikion mielestä asia olisi tärkeää saada eteenpäin nopeasti.

- Pääministeri on onneksi ilmaissut vahvaa tukea asian etenemisestä, sanoo Aikio.

Myös Anni Koivisto odottaa Marinin kommenttien myötä, että Suomen hallitus on sitoutunut viemään ehdotuksen eteenpäin.

Anne Nuorgam sanoo suoraan, ettei hän edes odottanut että valmistelu menisi alkuperäisen aikataulun mukaan.

Osa uskoo lakiesityksen vaativan lisäselvityksiä

Saamelaiskäräjien jäsenistä Kari Kyrö arvelee sanonnan "kun asia pitkittyy, niin se mutkistuu" pätevän tässäkin tapauksessa.

- Onko niin, että pääministeri Marinin hallituksessa on nyt huomattu, että millekään saamelaisryhmälle ei voi antaa oikeutta päättää toisten puolesta heidän elämäänsä kiinteästi liittyvistä asioista, kysyy Kyrö.

Hän viittaa saamelaiskäräjälakia valmistelleen toimikunnan mietintöön, jonka mukaan uusi laki ei ota kantaa siihen, kuka on saamelainen, vaan siihen kenellä on äänioikeus saamelaiskäräjävaaleissa. Hänen mielestään ehdotus ei ota huomioon kaikkia saamelaisia yhdenvertaisesti.

Myös Anu Avaskari näkee, että toimikunnan lakiehdotus syrjii osaa saamelaisista. Hän arveleekin aikataulun myöhästymisen syyksi erilaiset näkemykset lausunnoissa. Hänen mielestään huomioon otettavaa on myös se, että lakia valmistellut toimikunta ei ollut yksimielinen.

- Työryhmän esitys osaa saamelaisia syrjivästä lakiesityksestä vaatinee lisäselvityksiä, arvioi Avaskari.

Irja Seurujärvi-Kari näkee, että lain valmistelussa ja sen edistymisessä kysymys vain vallasta ja vallan haalimisesta. Hänen mukaansa lakiehdotuksesta ei ole käyty laajempaa keskusteltua saamelaiskäräjillä, julkisuudessa tai mediassa.

- Mielestäni laissa pitäisi olla havaittavissa selvästi alkuperäiskansoille tärkeät arvot, kuten yhteisöllisyys, luontoyhteys ja kunnioitus, ja näiden asioiden edelle ei voi mennä vallan hankkiminen pienemmälle ryhmälle, sanoo Seurujärvi-Kari.

Veikko Porsangerin mielestä esitys olisi otettava uudestaan valmisteluun.

"Hyvää kannattaa odottaa"

Jäsenistä Pirita Näkkäläjärvi ja Jouni Äärelä ovat valmiita odottamaan lain käsittelyä, jos tulos on hyvä.

- Ei ajalla merkitystä, kunhan saataisiin kaikkia saamelaissukuja tasa-arvoisesti yhteen koskevaan lakiin, kirjoittaa Äärelä.

Näkkäläjärvi sanoo toimikunnan lakiehdotuksen olevan hyvä kompromissi, joka ratkaisisi asian, jonka kanssa on tehty töitä pitkään. Hän viittaa pääministeri Sanna Marinin kommenttiin, jonka mukaan lain uudistaminen on tärkeää ottaen huomioon erityisesti YK:n ihmisoikeuskomitean ratkaisut.

- Hyvää kannattaa odottaa, kirjoittaa Näkkäläjärvi.

Lue lisää:

jeudi 16 décembre 2021 19:30:00 Categories: YLE saamelaiskäräjät

ShareButton
ShareButton
ShareButton
  • RSS

Suomi sisu kantaa

TetraSys Oy.

TetraSys Oy.