Helsingin Taivallahden maankuulu monumentti Soutustadion pantiin käyttökieltoon vaaralliseen kuntoon rapistuneiden rakenteiden vuoksi.

Naisten kajakkiyksikön voittanut Sylvi Saimo kuului Helsingin olympiakisojen suuriin suomalaisnimiin kesällä 1952. Kuva: Antti Hämäläinen, Olympiakuva

Arkkitehtonisesti modernismia edustava Soutustadion on Suomen kuuluisimpia urheilumonumentteja, mutta aika ei ole kohdellut juuri ennen talvisotaa 1939 valmistunutta rakennusta hellästi.

Helsingin Taivallahdessa parin kilometrin päässä ydinkeskustasta sijaitsevan, rapistuneen stadionin vuokralainen Helsingin Melojat ry sai tiistaina tietoonsa kaupungin tekemän, kovan päätöksen.

- Soutustadion pantiin erittäin heikkoon kuntoon päässeiden rakenteiden takia käyttökieltoon, kertoo seuran puheenjohtaja Ville Teittinen.

Noin 400 aktiivijäsenen seura on käyttänyt Soutustadionia lähinnä kajakkien ja kanoottien varastointiin. Edellisen kerran Soutustadion pantiin väliaikaisesti käyttökieltoon 1998. Tuolloinen remontti valmistui vuosituhannen taitteessa.

Helsingin kaupungin ulkoilupalvelupäällikkö Stefan Fröberg kertoo, että päätös käyttökiellosta tehtiin sen jälkeen, kun rakennusalan konsulttiyritys Ramboll oli tutkinut Soutustadionin betonia ja raudoituksia. Ne todettiin ajan perusteellisesti syömiksi.

- Käyttökieltopäätös tehtiin varotoimeksi saman tien - ennen kuin mitään ikävää ja peruuttamatonta pääsee tapahtumaan.

Yksi syy laittaa Soutustadion välittömästi käyttökieltoon liittyy huoleen siitä, romahtaako stadionin painava lippa alas. Kuva: IS/Antti Hämäläinen

Soutustadionin alue on aidattu, mutta katsomoon tulee silloin tällöin uteliaita viettämään aikaa. Valkoiseen maalipintaan maalatut tägit kaupunki on käynyt maalaamassa peittoon Ville Teittisen mukaan muutaman kuukauden välein.

Soutustadion rakennettiin alun perin Helsingille myönnettyjä vuoden 1940 olympiakisoja varten. Toinen maailmansota tuli väliin, ja kisat pidettiin Helsingissä vasta 1952. Tuolloin arkkitehti Hilding Ekelundin piirtämästä Soutustadionista tuli erittäin merkittävä osa suomalaista urheiluhistoriaa.

Isäntämaan kuudesta kultamitalista peräti neljä tuli Taivallahdessa melontakilpailuissa. Sylvi Saimo ja Thorvald Strömberg voittivat kajakkiyksiköissä, pari Kurt Wires-Yrjö Hietanen peräti kahdesti kajakkikaksikoissa.

Vaikka rakennuksen nimi on Soutu- eikä Melontastadion, olympiasoudut kiskottiin toisella vesialueella, Lauttasaaren edustalla.

Helsingissä melontakultaa voittaneet Yrjö Hietanen (oik.), Thorvald Strömberg ja Sylvi Saimo osallistuivat Lasse Virenin kanssa kotiolympiakisojen 50-vuotismuistotapahtumaan Olympiastadionilla 2002. Neljäs melontavoittaja Kurt Wires kuoli vuonna 1992. Kuva: Olli Häkämies

Stefan Fröbergin mukaan Ramboll tutkii nyt rakennuksen kunnon perusteellisesti ja esittää sen jälkeen toimenpide-ehdotuksen. Millään pintaremontilla asiasta ei selvitä.

- Suojelukohde on kyseessä eli Museovirasto tulee alusta saakka mukaan projektiin. Rahoitustarpeesta on mahdoton tässä vaiheessa sanoa mitään. Suojelukohteiden peruskorjaus tuo usein mukana yllätyksiä, kuten Olympiastadionin kunnostuksessakin huomattiin, Fröberg sanoo.

Arkkitehti Hilding Ekelund piirsi Helsingin olympiasuorituspaikoista Soutustadionin lisäksi Velodromin. Kuva: IS/Antti Hämäläinen

Helsingin Melojien puheenjohtaja Ville Teittinen toivoo, että remontin yhteydessä pohdittaisiin myös Soutustadionin käytön monipuolistamista:

- Sehän on pahasti vajaakäytöllä, pelkkänä monumenttina. Soutustadionin pitäisi olla jollain lailla kaupunkilaisten aktiivisessa käytössä.