Li Andersson (vas) ja Iiris Suomela (vihr) ajavat maakuntaveroa, Annika Saarikko (kesk) ja Niina Malm (sd) suhtautuvat veroon torjuvasti.

Vasemmistoliitto ja vihreät säätäisivät Suomeen maakuntaveron, keskusta ja Sdp ovat vasta selvityksen kannalla. Kuvassa vasemmistoliiton puheenjohtaja Li Andersson, vihreiden sijaispuheenjohtaja Iiris Suomela, keskustan puheenjohtaja Annika Saarikko ja Sdp:n varapuheenjohtaja Niina Malm. Kuva: Vesa Moilanen / Lehtikuva, Mikko Stig / Lehtikuva, Toni Repo, Roni Rekomaa / Lehtikuva

Maakuntavero jakaa hallituksen kahteen leiriin, puheenjohtajien vaalikonevastaukset osoittavat.

Vasemmistoliiton puheenjohtaja, opetusministeri Li Andersson ja vihreiden sijaispuheenjohtaja Iiris Suomela ovat IS:n aluevaalikoneessa vahvasti maakuntaveron säätämisen kannalla, kun keskustan puheenjohtaja, valtiovarainministeri Annika Saarikko ja Sdp:n varapuheenjohtaja Niina Malm suhtautuvat veroon torjuvasti.

Vaalikoneväite oli seuraava: Maakuntavero tulee ottaa käyttöön hyvinvointialueiden tulevaisuuden ja itsenäisyyden takaamiseksi.

- Maakuntavero tarvitaan hyvinvointialueiden itsehallinnon takaamiseksi. Ilman sitä hyvinvointialueet ovat täysin riippuvaisia valtiolta tulevasta rahoituksesta, ja mikäli joku hallitus tulevaisuudessa päättäisi leikata sosiaali- ja terveydenhuollosta, ei alueiden päättäjillä olisi minkäänlaista keinoa halutessaan ylläpitää palvelutasoa, Andersson vastaa.

Lue lisää: Kenelle ääni aluevaaleissa? Ilta-Sanomien vaalikone on nyt auki - etsi itsellesi ehdokas

- Verotusoikeus on tärkeä osa uudistusta, sillä sen kautta hyvinvointialueille tulee selkeät kannusteet ja enemmän aitoa päätösvaltaa hyvien ja vaikuttavien sote-palveluiden järjestämiseen. Jonkin verran alueellista tasausta tulee kuitenkin jatkossakin tehdä, sillä eri alueiden mahdollisuudet kerätä veroja suhteessa palvelutarpeeseen ovat erilaiset, Suomela katsoo.

Saarikon mukaan verotusoikeus ei tule kyseeseen nykyisillä hyvinvointialueen tehtävillä.

- Maakuntavero olisi perusteltu vasta monialaisen, itsenäisesti elinkeinoja edistävän ja valtion alueellisia tehtäviä mukaan ottavan maakunnan verona. Vasta silloin voi verottaa, jos maakunnilla on tehtäviä, jotka tuottavat alueelle verotuloja, Saarikko näkee.

- Ensin on oltava toteuttamiskelpoinen malli, myös Malm toppuuttelee.

Pääministeri Sanna Marin (sd) sanoi vielä kesällä, että maakuntaverotus tulee osana sote-uudistuksen kokonaisuutta.

Nyt Sdp näyttää muuttaneen kantaansa: Sdp:n eduskuntaryhmän puheenjohtaja Antti Lindtman sanoi Maaseudun Tulevaisuuden vaalipaneelissa, että "niin kauan kuin toteuttamiskelpoista mallia ei ole lavassa, niin ei sitä voi tukea". Lindtmanin mukaan Sdp on antanut tukensa selvitykselle.

Myös Marin sanoi viime kyselytunnilla, että "me olemme sopineet, että tätä asiaa selvitetään ja valmistellaan valtiovarainministeriössä".

- Tähän liittyy monia kriittisiä kysymyksiä ja huomioita, ja on vielä ennenaikaista sanoa, minkälainen malli mahdollisesti olisi kyseessä, Marin muotoili.

Hallituksessa ei ole yhteistä kantaa maakuntaverosta. Pääministeripuolue Sdp:kin ilmoittaa olevansa nyt vain selvityksen kannalla. Kuvassa pääministeri Sanna Marin (sd) ja valtiovarainministeri Annika Saarikko (kesk) eduskunnassa. Kuva: Markku Ulander / Lehtikuva

Saarikko myönsi viime kyselytunnilla, ettei ole helppoa "valmistella ja samaan aikaan suhtautua kriittisesti maakuntaveroon".

- Sen totean, että on aivan perusteltua käydä läpi maakuntaveroon liittyvät faktat, koska se on väistämätön puheenaihe uuden hallinnon syntymisessä, ja samalla tunnistaa, että sen reunaehtojen toteuttaminen ei ole helppoa, ja siksi selvitys on minusta aivan perusteltu ja järkevä tehdä, Saarikko totesi.

Maakuntaveroa vastustetaan eniten kokoomuksessa: yli 80 prosenttia kokoomuksen aluevaaliehdokkaista torjuu maakuntaveron jyrkästi.

Vastustusta on runsaasti myös perussuomalaisten ja kristillisdemokraattien piirissä: yli 60 prosenttia molempien puolueiden ehdokkaista on asiaa koskevan vaalikoneväitteen kanssa jokseenkin eri mieltä.

Myös perussuomalaisten puheenjohtaja Riikka Purra on maakuntaveroa koskevan vaalikoneväitteen kanssa jokseenkin eri mieltä.

- Vaikka teoriassa verotusoikeus lisäisi alueiden autonomiaa - eli tekisi uudistuksesta edes vähän järkevämmän - ei uutta verottajaa käytännössä voida esittää, koska valitettavasti se tarkoittaisi entistä korkeampia veroja, Purra näkee.

Perussuomalaisten puheenjohtaja Riikka Purra ei kannata maakuntaveroa. Kuva: Antti Aimo-Koivisto / Lehtikuva

IS:n aluevaalikoneessa ehdokkaat vastasivat myös väitteeseen, jonka mukaan kokonaisveroaste saa nousta hyvinvointialueiden ja maakuntaveron myötä, jotta kansalaisten terveydenhuolto voidaan turvata.

Vastaukset noudattivat samaa linjaa kuin maakuntaverokysymyksessä: Andersson ja Suomela olivat väitteen kanssa jokseenkin samaa mieltä, Saarikko jokseenkin eri mieltä.

- Mikäli haluamme huolehtia palveluiden riittävyydestä ja laadusta, on varauduttava huolehtimaan myös verovarojen riittävyydestä. Valtion tasolla tehtävät verouudistukset on mahdollista toteuttaa oikeudenmukaisella tavalla, Andersson vastaa.

- Ikääntymisen johdosta terveydenhuollon kulut kasvavat lähivuosina joka tapauksessa. Maakuntavero ei kuitenkaan välttämättä johda veroasteen nousuun, koska sen käyttöönotto muodostaa hyvinvointialueille vahvan kannusteen kustannustehokkaaseen ja vaikuttavaan sosiaali- ja terveydenhuoltoon, Suomela katsoo.

Saarikon mukaan kokonaisveroaste ei saa nousta, jos "maakuntavero joskus otettaisiin käyttöön".

Rinnalle tarvittaisiin tasausjärjestelmä, eikä tällä hetkellä tällaista mallia ole, Saarikko lisää.

Sdp:n Malm oli kokonaisveroasteen nousemista koskevan väitteen kanssa täysin mieltä. Malm ei perustellut kantaansa.

Myös Purra oli väitteen kanssa täysin eri mieltä.

- Turhia ja haitallisia menoja pitää vähentää.